Sisulaiset hermostuneita

Maanantai 19.6.2017 klo 0:29

Iltasanomille antamani haastattelu sai sisulaisissa aikaan säpinää. Minua syytettiin valehtelijaksi tai vähintään liioittelijaksi kansanedustaja Immosen facebook julkaisussa. Epäiltiin myös, ettei minua takaisin ps ään pyytänyt ja vastauksestani hermostunut olisi edes ollut sisulainen. Vaadittiin näyttöä. Vaadittiin henkilön nimen julkaisemista.

Saat mitä tilaat. Olli Immosen ja monien muiden sivuillaan olevien vaatimuksesta esitän tässä (Sampo Terhon tavoin, kuten itse vinkkasivat) näyttöä siitä mitä  Suomen sisulainen minusta oli mieltä hermostuttuaan kysymykseeni mitä minun pitäisi pyytää Jussi Halla-aholta anteeksi.

Näytöksi riittänee, että aivoni ovat "neekerimallii".

Haluan suojella tuota sisulaista heiltä itseltään. En saanut mm vastauksia keskustelussa Immonen & co, että mihinkä "rikokseen" ko hlö on syyllistynyt kysyessään takaisin ps ään ja mitä "kostoa" suunnittelevat hänelle siitä, sillä keskustelu herätti minussa nämä kysymykset.  Hyvää hyvyyttäähän tuo sisulainen oli minua takaisin pyydellyt ps riveihin, kuten niin moni muukin ei sisulainen.

 Henkilö on todellinen, henkilö on sisulainen. Hän on myös sittemmin pyytänyt anteeksi kahteenkin kertaan sähköpostiviesteissä  "pari kommenttiani meni pikkaisen hmm..asiattomaksi...ja haistattelu.."

Huomautan lopuksi, etten ole loukkaantunut mistään alatyylisistä viesteistä, joita on tullut tuon sisulaisen lisäksi muitakin. Hänhän vielä omaehtoisesti pyysi haistatteluja jne anteeksi.  Iloani hyvistä viesteistä ei voi millään törkyviesteillä vähentää. Päinvastoin. 

Kommentoi kirjoitusta.

Lakialoite mikroyrittäjien perhevapaan tukemiseksi

Torstai 27.4.2017 klo 13:00

KOTIMAA / toimittaja Suvi Hautanen:
PS:n Veera Ruoho vaatii yrittäjävanhemmille 2 500 euron perhevapaakorvausta
veera-ruoho.jpg
Työnantaja saa 2 500 euron kertakorvauksen työntekijän vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista.
Veera Ruoho.
(Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto)
Perussuomalaisten kansanedustajan Veera Ruohon mielestä myös päätoimisilla yrittäjillä pitää olla oikeus korvaukseen vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista.
Työnantaja on saanut 2 500 euron kertakorvauksen työntekijän vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista huhtikuun alusta lähtien.
– Tämä oli erinomainen ja tarpeellinen uudistus, mutta se ei huomioi yrittäjiä, kuten kampaajia. He eivät hyödy oman perheenlisäyksen yhteydessä uudistuksesta ollenkaan. Yrittäjinä he kuitenkin usein ovat työntekijöitä heikommassa asemassa perhevapaalle jäädessään, Ruoho perustelee.
Ruoho on laatinut lakialoitteen, jossa ehdotetaan sairausvakuutuslakiin uutta säännöstä, joka ottaa myös yrittäjävanhemmat 2 500 euron kertakorvauksen piiriin.

1 kommentti . Avainsanat: naisyrittäjät, perhevapaa,

Lakialoite maahantulokiellon rikkomisen sanktion ankaroittamiseksi

Torstai 27.4.2017 klo 12:45

Tässä kopioituna puheenvuoroni ensin lakialoitteestani maahantulokiellon rikkomisen maksimisanktion sakosta nostamiseksi vankeuteen kahdeksi vuodeksi. Sitten puheenuoroni koskien Hallituksen esitystä Poliisilain 2 pykälän muuttamiseksi: 
26.4.2017 klo 17.34 Veera Ruoho ps
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa puhemies!
 Tässä lakialoitteessa laeiksi ulkomaalaislain 185 §:n ja rikoslain 17 luvun muuttamisesta ehdotetaan ulkomaalaislain mukaisen maahantulokiellon rikkomisesta seuraavan rangaistusmaksimin korottamista sakosta kahden vuoden vankeuteen sekä siirtämistä rikoslakiin. 
Rajat ylittävästä rikollisuudesta on vuoden 2007 Schengen-liikkuvuuteen tehtyjen muutosten jälkeen tullut pysyvä ilmiö. Helsingin osalta kaikista rikoksista noin neljäsosa on ulkomaalaisten tekemiä, joten ilmiön suuruus on merkittävä. 
Rajat ylittävää rikollisuutta vahvistaa ja sen torjuntaa vaikeuttaa merkittävästi maahantulokiellon rangaistusasteikon rajaaminen sakkoihin. Ulkomaalainen lähes ammatikseen rikoksia tekevä henkilö ei maksa sakkoja, eikä niitä nykyisin myöskään muunneta vankeudeksi, joten käytännössä rikos jää rankaisematta. Samasta syystä maahantulokiellolla ei ole tavoiteltua ennalta estävää vaikutusta. Tarpeellinen maahantulokiellon rikkomisen kriminalisoiva säädös ei saavuta sille asetettuja tavoitteita. Ennalta estävän ajatusmallin tulee olla keskiössä maahantulokiellon rangaistavuutta arvioitaessa. 
Maahantulokiellon rikkominen on siis jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2015 maahantulokieltoa rikottiin koko Suomessa 566 kertaa. Rikoslajista riippuen liikkuva rikollinen tekee helposti vuositasolla 10—30 rikosta, joten ehkäistävissä olevia rikoksia olisi ainakin 5 000—15 000 kappaletta. Todennäköisesti luku on isompi, koska vain osa maahantulokieltoa rikkovista jää kiinni. 
Keskusrikospoliisin selvityksen perusteella saadaan käsitys maahantulokieltoa rikkovien henkilöiden lukumääristä. Lokakuussa 2013 tehdyssä selvityksessä laivalistoilta löytyi kuukauden aikana 103 maahantulokiellossa olevaa henkilöä. Vuositasolla tämä tarkoittaisi noin 1 200:n maahantulokiellossa olevan henkilön saapumista Suomeen. Todennäköisesti todellinen määrä on tätäkin suurempi, koska osa liikkuvista rikollisista ei käytä omaa nimeään tai matkustaa ilman lippua. 
Tilastot osoittavat, että maahantulokieltoja määrätään jatkuvasti enemmän ja myös valvominen on tehokasta, koska kirjattujen rikkomusten määrä on kasvussa. Yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi olisi tärkeää, että rangaistussäännökset muutetaan pohjoismaiselle tasolle. Kaikkein tärkein peruste on todellinen mahdollisuus ehkäistä tuhansia rikoksia. Maahantulokiellon rikkomisesta seuraava vankeusuhka olisi omiaan ohjaamaan liikkuvan rikollisen toimintaa muuhun maahan, jossa tällaista riskiä ei ole. Nykyisen tilanteen jatkuessa on valitettavasti olemassa riski, että muiden maiden rikollisuus ohjautuu samoilla perusteilla Suomeen. 
Poliisi joutuu käännyttämään joitakin tapauksia useita kertoja lyhyenkin ajan sisällä. Helsingin ulkomaalaispoliisin mukaan maahantulokieltoja rikotaan keskimäärin viikoittain. Tämä työllistää poliisia jo muutenkin muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa poliisin resurssit ovat rajalliset. Kiellon rikkomista seuraavat sakot eivät toimi pelotteena, sillä poliisin antamia sakkoja ei voida muuntaa vankeudeksi ja niiden periminen on ulkomailla asuvilta hankalaa. Erityisen huolestuttavaa on, että kieltoa rikkovat useimmiten sellaiset henkilöt, joille maahantulokielto on määrätty heidän tekemiensä rikosten takia. Rangaistusmaksimin muuttaminen maahantulokiellon rikkomisesta sakosta vankeuteen lisäisi tehokkuutta, kun samalla pohjoismaisten esimerkkien mukaisesti henkilö voitaisiin määrätä kärsimään rangaistusta omassa kotimaassaan. 
Suomen rangaistusasteikon maahantulokiellon rikkomisen osalta tulisi olla yhtenäinen muiden Pohjoismaiden kanssa. Niissä maahantulokiellon rikkomisesta voidaan tuomita vankeuteen 1—3 vuodeksi. 
Arvoisa puhemies!
 Esimerkki: Eilen MTV julkaisi uutisen otsikolla "Maahantulokielto ei virolaisia murtovarkaita estänyt — oven väliin työnnetty tikku kertoi, oliko asunnossa käyty". Espoon käräjäoikeus tuomitsi kaksi virolaismiestä vajaan neljän vuoden vankeuteen Espoossa ja Pirkanmaalla, ja heidät tuomittiin nyt kaikkiaan 11 törkeästä varkaudesta ja kahdesta varkaudesta. Toinen näistä tuomituista oli jo aiemmin tuomittu murtosarjoista ja määrätty maahantulokieltoon. Myös toinen nyt tuomittu on aiemmin tuomittu. Hänen taustaltaan löytyy Malmin Korupajan törkeä ryöstö. — Tämä oli vain yksi esimerkki tästä ilmiöstä, mikä liittyy tähän rajat ylittävään rikollisuuteen, ja varsinkin asuntomurrot ovat aika usein näissä yleisimpiä rikoksia. 
17.43 Veera Ruoho ps
Arvoisa puhemies! 
Minä vielä viittaan näihin muitten Pohjoismaiden rangaistusasteikkoihin: maksimirangaistus on Ruotsissa 1 vuosi, Norjassa 2 vuotta, Tanskassa 3 vuotta. Tosiaankin tässä vertailussa Suomi on ainoa maa, jossa rangaistus on vain sakkoa.  
Maahantulokiellon rikkomisen ei tarvitse olla erityisen ankarasti rankaistu, lähtökohtaisesti jo 2—4 kuukauden tosiasiallinen vankeusrangaistus on merkittävä uhka ja viivytys rikoshyödyn saavuttamiselle ohjaten rikollista toimintaa pois Suomesta. Jotta tosiasialliset vankeusrangaistukset toteutuisivat, rangaistusmaksimin tulisi käytännössä olla 2 vuotta vankeutta. 2 vuotta olisi myös pohjoismaisen rangaistuskäytännön keskiarvon mukainen ja siten linjassa.  
Arvoisa puhemies! 
Voimassa olevan rangaistusasteikon rajaaminen sakkoihin rajaa esitutkintaviranomaisten käytettävissä olevia tutkintakeinoja. Laajemmalla rangaistusasteikolla useat pakkokeinot olisivat käytettävissä esitutkinnassa. Pakkokeinot mahdollistaisivat nykyistä paremmin muun muassa laittoman maahantulon järjestämisen paljastamisen. Nykyisessä liikkuvan rikollisuuden ja huomattavasti kasvaneen maahantulon viitekehyksessä rikostutkinnan tehostaminen olisi hyvin perusteltua. Koska säännönmukaisia rajatarkastuksia ei ole, sisämaassa tapahtuvan ulkomaalaislain noudattamisen valvonnan ja siihen liittyvän rikostutkinnan tulee olla tehokasta.  
Arvoisa puhemies! 
Uusi ankarampi säädös lisäisi jonkin verran vankien määrää mutta todennäköisesti vain joillakin kymmenillä. Lainsäädännön tärkein merkitys on sen ennalta estävä tavoite, sillä rajat ylittävä rikollisuus on harkittua ja suunnitelmallista toimintaa. Liikkuvat rikolliset pyrkivät suuntaamaan [Puhemies koputtaa] toimintansa sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole riskiä joutua vankilaan pelkästään maahantulon johdosta eikä samalla menettää taloudellista hyötyä. Tässä mielessä Suomi on houkutteleva rikosten tekemisen kohdemaa juuri alhaisen [Puhemies koputtaa] rangaistusasteikon takia. Oletettavasti osa maahantulokiellossa olevista jättäisi saapumatta Suomeen, mikäli rangaistusasteikko olisi ankarampi.  
Täysistunto
Keskiviikko 26.4.2017 klo 14.01—17.55
3
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 2 luvun muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 37/2017 vp
14.38 Veera Ruoho ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä puheenvuoroja täällä.  
Osaltani kiitän hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi poliisilain 2 luvun muuttamisesta, sillä se osaltaan vastaa juurikin niihin tarpeisiin, mitä poliisilla käytännön työssä on tänä päivänä erilaisten uusien turvallisuusuhkien lisääntyessä.  
Urani aikana olen myös itse saanut työskennellä myös näissä koirapartioissa. Koira on erittäin arvokas työväline, myös työkaveri, jonka kyky tunnistaa niin räjähteitä kuin huumeita ynnä muita riippuen sen koulutuksesta on voittamaton.  
Ihan lopuksi haluan myös kommentoida tuota poliisin saamaa rahoitusta: hienoa, että saatiin, mutta tarve olisi kyllä enemmälle.  
15.01 Veera Ruoho ps
Arvoisa puhemies! 
Tällä lain muuttamisella on tilaisuuksia koskevaa poliisin valvonta- ja tarkastustoimintaa selkeyttävä ja yhdenmukaistava vaikutus.
 Turvallisuustarkastusoikeuden tilanteellista ja alueellista ulottuvuutta koskevien säännösten täydentäminen poistaisi epäselvyyksiä siitä, missä tilanteessa poliisimiehellä on tilaisuuksissa ja tapahtumissa oikeus toimittaa turvallisuustarkastus. Tässä yhteydessä toivon, että edustaja Hongiston äskettäisessä puheenvuorossaan nostama huoli otetaan vakavasti ja että selvennetään, missä tilanteissa tosiaankin koiraa voi ja saa käyttää. 
Tärkeimpänä yhteiskuntamme kannalta nostaisin vielä sen, että lain muutoksella kykenisimme luomaan paremmat edellytykset järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseen hyvin moninaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahantulokielto, Rikoslaki, Ulkomaalaislaki, Poliisilaki

Maahanmuuttoasiat Itämeren parlamentaarikkojen asialistalle

Torstai 27.4.2017 klo 12:36

EDUSKUNTATIEDOTUS 
RIKSDAGSINFORMATIONEN
27.4.2017
Suomi esittää maahanmuuttoa Itämeriparlamentaarikkojen asialistalle
 
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin BSPC:n (Baltic Sea Parliamentary Conference) pysyvä komitea keskustelee perjantaina Hampurissa Suomen aloitteesta nostaa maahanmuuttokysymykset järjestön asialistalle. 
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta on ehdottanut, että BSPC perustaisi työryhmän selvittämään, miten maahanmuuttajia kotoutetaan Itämeren alueen maissa ja mitä opittavaa eri mailla olisi toisiltaan.
Pysyvän komitean kokouksessa 28.4. pohditaan lisäksi muun muassa internetin vaikutusta osallistavaan demokratiaan, hallitusten ja parlamenttien välisen Itämeri-yhteistyön tiivistämistä ja vuoropuhelun lisäämistä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten kanssa. 
Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Suomen BSPC-valtuuskunnan puheenjohtaja Veera Ruoho (ps.) ja Pohjoismaiden neuvoston Itämeri-raportoija Wille Rydman (kok.). 
 
Lisätiedot: 
Kansainvälisten asiain sihteeri Mika Laaksonen 09 432 3524, 050 574 1207
 
 
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: BSPC, maahanmuutto, kotouttaminen, Itämeri yhteistyö

Uudet tuulivoiman tuotantotuet poistettava

Maanantai 24.4.2017 klo 21:08

Tuulivoima- kansalaisyhdistyksen ry:n puheenjohtaja Nikulan esitys hallituksen kehystarkasteluun: uudet tuulivoiman tuotantotuet on poistettava. LAINAUS ALKAA:
"Tiedotusvälineet ovat vastikään selvittäneet, että Suomessa yrityksille jaetaan vuosittain 1,3 miljardia euroa suoria yritystukia. Tuulivoimayhtiöt saavat ylivoimaisesti suurimman summan. Valtion vuoden 2017 talousarvion mukaan niiden käyttöön on varattu 211,4 milj. euroa (mom. 32.60.44 Uusiutuvan energian tuotantotuki). Tuulivoimatuki on myös yhteismäärältään kaikista yritystuista ylivoimaisesti suurin. Nykyisen syöttötariffilain mukaisen tuulivoimatuen rinnalle on suunniteltu vielä uutta tuotantotukea. Se jaettaisiin yrityksille kilpailutuksen perusteella.
 Tämän vuoksi haluamme tuoda esiin, että uuden yritystuen osoittaminen tuulisähkön tuotantoon ei ole millään syyllä perusteltavissa. Kyseiset valtion varat voitaisiin käyttää moniin paljon tarkoituksenmukaisempiin ja huomattavasti paremmin työllisyyttä edistäviin kohteisiin.
 Uutta tukea on suunniteltu siitä huolimatta, että monet asiantuntevat tahot ovat tuoneet selvästi esille, että uusi tuki on tarpeeton ja haitallinen aiheuttaen häiriöitä kotimaisilla sähkömarkkinoilla. Tuki vääristää markkinat. Suomen tuulivoimalla ei ole merkitystä energiahuollon tai kansantalouden kannalta vaan päinvastoin negatiivinen vaikutus siten, että mitä enemmän on tuulivoimaa sitä enemmän tarvitaan varalle säätöenergiaa.
 Vaikka tuulivoimatukea on jo maksettu useampi vuosi, ei alalle ole syntynyt juuri lainkaan uusia tuotannollisia työpaikkoja. Tuulivoimalat tehdään ulkomailla ja tuodaan Suomeen pystytysvalmiina tuotteina. Työllisyysvaikutusta on rajusti liioiteltu erityisesti tuulivoima-alan edunvalvojien taholta. Tuulivoima-ala työllistää lyhyenä rakennusaikana pääasiassa maansiirtotöissä, mutta ei tuo pysyviä työpaikkoja. Paikallisten tehtäväksi jää vastata kulkureittien ylläpidosta maanvuokraajien kanssa vuokrasopimuksissa sovitun mukaisesti. Kasvattamalla tuulivoimatukea ei paranneta työllisyyttä Suomessa.
 Tuulivoimalarakentamisen tuonti ulkomailta heikentää kauppatasettamme. Tuulivoimaloiden rakentamiskustannusten kotimainen osuus on vähäinen, sillä tuontiosat muodostavat noin 75 % voimalan rakentamiskustannuksista (Vaasan Energia instituutin selvitys). Voimaloiden mukana tulee yhtiöiden omat pystyttäjät ulkomailta. Perustuksiin tarvittava bulkkiteräskin tuodaan pääosin Kiinasta tai muualta. Yhden voimalan rakentamiskustannukset ovat yleensä olleet noin 4-5 miljoonan euron suuruusluokkaa.
 Tuulivoima-alan yritykset eivät tuo työpaikkoja tai muuta merkittävää hyötyä sijoituskunnilleen, eivätkä ne tuo yhteisöveroja. Vuosittain aleneva kiinteistövero on vähäinen. Jopa eniten tuulivoimatukea saaneessa yrityksessä Tuuliwatti Oy:ssä ei ole ketään töissä eikä se suorita yhteisöveroa.
Vastoin alkuperäistä tavoiteta tuulivoiman syöttötariffisijoituksella valtio ei ole aikaansaanut tuulivoima-alalle erityistä osaamispääomaa, joka olisi luonut uutta teollista toimintaa ja lisää työpaikkoja  Suomeen.
 Kasvavassa määrin suomalaisia tuulitukia maksetaan myös ulkomaille, ja joissain tapauksissa on mahdollista sekin, että suomalaiseen tuulivoimaan sijoitetut rahat ovat peräisin harmailta pääomamarkkinoilta. Suomalaiset runsasta tukea saavat tuulivoimahankkeet ovatkin haluttuja kiivaan kaupankäynnin kohteina, ja lukuisia omistajanvaihdoksia on vireillä.
 Tuen valumisesta suoraan ulkomaille on paljon tapauksia, joista mainittakoon esimerkiksi nämä:
1) Luhankalainen Latamäen tuulivoima-hanke on tähän mennessä nostanut tuotantotukea 7,5-8 milj. euroa, joka on maksettu suoraan saksalaiselle pankkitilille. Tuulivoimaloiden käyttö ja huolto tapahtuu ulkomaisten tahojen johdolla. Kiinteistöverotulot Luhangan kunnalle ovat olleen vain hieman yli 100 000 euroa, eikä suomalainen tytäryhtiö ole maksanut tuloveroja Suomeen, joten tuulivoimatuki on siirtynyt lähes kokonaan verotta ulkomaille. Vaikka hankkeet olisivat suomalaisten tytäryhtiöiden hallinnassa, todelliset edunsaajat ovat hyvin usein muualla, ja käytössä ovat siten kaikki verosuunnittelun mahdollisuudet.
2)  Honkajoen tuulivoimala-alue on tuulivoimayhtiöiden useasti käyttämä esittelyalue. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan sijoitusyhtiö Taaleritehdas on myynyt voimalat kansainvälisillä markkinoilla toimivien sijoittajien Goodyields Capital GmbH:n ja Access Capital Partnersin hallinnoimille yhtiöille. Taaleritehdas on ilmoittanut jatkavansa operointia omistajien lukuun.  Vastaavasti Pyhäjoella sijaitsevan WPD Finland Oy:n Mäkikankaan tuulivoima-alueen saama syöttötariffituki menee suoraan saksalaiselle pankkitilille Bremeniin, jossa on yhtiön kotipaikka.
3)  Kyseenalaisena voidaan pitää sitä, että valtion oma liikelaitos Metsähallitus pyrkii parantamaan taloudellista tilaansa suunnittelemalla valtion maille tuulivoima-alueita ja kauppaamalla niitä ulkomaisille yhtiöille, joille tuet valuvat.
 Runsaiden tukirahojen saajista esimerkkinä voidaan mainita Suomen suurin tuulivoimayhtiö Tuuliwatti, jonka liikevaihto oli v. 2014 lähes 40 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna 70 miljoonaa euroa. Liikevoitto liikevaihdosta v. 2014 oli 66,6 % ja v. 2015 58,9 %. Valtio maksoi yhtiölle vuosina 2014 ja 2015 syöttötariffitukea 26 ja 57 miljoonaa euroa.
 Suomen viranomaiset ovat valtiontukikirjelmässään v. 2011 ilmoittaneet EU:lle, että 2015 mennessä rakennettavien voimaloiden tuotantokustannuslaskelmissa tuottoasteeksi katsotaan 11 %, ja 2015 jälkeen rakennettaessa 9,6 %. Runsaan syöttötariffituen ansiosta yhtiöt ovat kuitenkin voineet nostaa kymmenien prosenttien vuosituoton. Voimaloiden tehot, korkeus ja sähköntuotto ovat kehittyneet nopeammin kuin tukea suunniteltaessa tiedettiin. Hyödyn korjaa tuulivoimatoimija kokonaisuudessaan, kun tuki on joustamaton. Kyseessä on ansioton arvonnousu, jonka leikkaamista olisikin ryhdyttävä selvittämään.
 Tuulivoiman rakentaminen tukitoimin ei ole enää perusteltua myöskään  EU:n tai lähialueiden CO2-päästöjen kannalta, sillä olemme saavuttaneet vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet etuajassa jo vuonna 2015. Suomi on uusiutuvan energian kärkimaita ilman tänne soveltumatonta yhteiskunnalle kalliiksi käyvää tuulivoimarakentamistakin.
 Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) vastikään (6.4.2017) julkaiseman tarkastuskertomuksen mukaan tuulivoimatuotannon tukeminen syöttötariffilla on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi tukijärjestelmäksi. Vuonna 2011 sähkön markkinahinta kääntyi laskuun noin 50 eurosta ja päätyi vuonna 2015 noin 30 euroon megawattitunnilta. Nykyennusteet sähkön tulevasta hintakehityksestä ovat sekä Suomessa että Euroopassa jakaantuneita. Markkinahinnalla 50 €/MWh sähkön tuotantotueksi tulisi yhteensä hieman yli 2 miljardia euroa. Sen sijaan nykytason mukainen markkinahinta 33 €/MWh tukikaudella 2017–2030 aiheuttaisi valtiontaloudelle runsaan 3 miljardin euron menot.
 Tuulivoiman kapasiteetti vuoden 2016 lopussa oli tarkastuskertomuksen mukaan 1 550 megawattia. Tarkastuskertomuksen (s. 27) mukaan tuulivoiman osuus kotimaisesta vuosituotannosta (66,2 TWh:sta) on vain 3,5 %. VTV arvioi (s. 26), että kustannukset ovat korkeat sekä yksikkö- että kokonaiskustannuksina tarkasteltuna. Syöttötariffilain mukainen tuulivoimatuki voikin lähivuosina nousta 300 milj. euroon vuodessa, jos keskimääräinen sähkön markkinahinta pysyy matalana .
 VTV on kertomuksessaan tarkastellut myös TEMin asettaman työryhmän 13.5.2016 antamaa raporttia, jossa valmisteltiin uutta kilpailuun perustuvaa tuulivoiman tukijärjestelmää. TEMin työryhmän esittämissä vaihtoehdoissa ei tarkastuskertomuksen mukaan ole tuesta luopumista koskevaa vaihtoehtoa, vaikka kehittämistarkasteluissa olisi tarpeen esittää myös ”nollavaihtoehto”. Kertomuksen suositusosassa (s. 7) tarkastusvirasto on todennut seuraavasti: ”Tukijärjestelmien kehittämistä koskevissa tarkasteluissa tulisi olla mukana vaihtoehtoiset tukimuodot ja kannustimet, jotka eivät lisää valtion menoja.” Myös tiedotteessaan VTV korosti, että olisi tarkasteltava myös sellaista vaihtoehtoa, että tukihanketta ei toteuteta.
Kansallista energia- ja ilmastostrategiaa hyväksyessään hallitus päätti, että tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista tehdään selvitys. Sen tulee olla riippumaton ja riittävän kattava. Lisäksi jatkossa tulee selvittää, millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, jotta toteutuisi myös kyseiseen strategiaan (tem.fi/strategia2016, s. 36) otettu tärkeä linjaus siitä, että haitallisten vaikutusten minimoimiseksi tuulivoimarakentaminen pyritään ensisijaisesti keskittämään suuriin yksiköihin ja riittävälle etäisyydelle pysyvästä asutuksesta.
Tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetti on noussut ja toisaalta investointikustannukset ovat laskeneet merkittävästi, ja muun muassa Suomen Tuulivoimayhdistys tuulivoimateollisuuden edustajana on tuonut esille, että pian tuulivoima pystyy hyvin kilpailemaan markkinaehtoisesti muun sähköntuotannon kanssa. Rakentamatta on vielä paljon syöttötariffituen saaneita tuulivoimahanke-alueita. Syöttötariffituen piiriin kuuluu jopa satoja sellaisia tuulivoimaloita, joiden rakentaminen ei ole vielä ehtinyt alkaa. Kyseisten tuulivoima-alueiden rakentaminen käynnistyy kuitenkin vielä tänä vuonna ja jatkuu pitkään vuoden 2017 jälkeenkin. Uusien hankkeiden tukemiseen lähivuosina ei ole mitään tarvetta. "   (LAINAUS PÄÄTTYY)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulivoimayhtiöt, tuotantotuki, Kalevi Nikula, puolivälikehysriihi

Sisäinen turvallisuus edellyttää resursseja poliisille ja muille alan toimijoille

Lauantai 22.4.2017 klo 18:02 - Veera Ruoho

Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp Valiokunnan mietintö  HaVM 5/2017 vp 

17.34 Veera Ruoho ps  (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies!

Kiitän hallitusta siitä, että turvallisuus on nostettu tulevan puoliväliriihen kärkiteemoihin. 

Haluan kyllä kommentoida heti tuohon edustaja Adlercreutzin ehdotukseen, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle annettaisiin tilapäinen oleskelulupa, että näen sen kyllä nyt täysin vääränä signaalina ja jopa myös, että se romuttaa koko järjestelmää. [Anders Adlercreutz: Se oli käytäntö ennen!] 

 Vuodesta toiseen poliisille annetaan alimitoitettu budjetti, jota korjaillaan juuri sen verran, että irtisanomisiin ei tarvitsi mennä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon maksaa teettää virkamiehillä kaksi kertaa vuodessa viikkokaupalla laskelmia siitä, paljonko sillä hetkellä tarvitaan rahaa, että selvitään kyseinen toimintavuosi.

 Meidän poliisin toive on, että hallitus kykenisi vahvistamaan poliisille riittävän rahoituksen vaikkapa kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. 

18.13 Veera Ruoho ps  (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies!

Poliisia pidetään tiukilla taloudellisesti.

 Senaatti, joka tulouttaa rahat VM:lle, nostaa poliisin vuokria siten, että 2018 poliisin vuokrakustannukset nousevat 2,5 miljoonaa ja kehyskauden loppuun mennessä 10 miljoonaa. Poliisin palveluverkkoon ei voi koskea, jolla saisi vuokria alennettua.

 Toivon, että hallitus pohtii tähän kehityskulkuun ratkaisuja, jotka eivät rasita poliisin budjettia. 

19.01 Veera Ruoho ps

Arvoisa puhemies!

 Tässä voimakkaassa turvallisuusympäristön muutoksessa, joka pahaenteisesti vaikuttaa myös Suomen turvallisuustilanteeseen, näen kestämättömänä kehityksenä ensinnäkin sen, että meillä on Suomessa jo lähtökohtaisesti vähiten poliiseja pohjoismaisessa vertailussa, ja toisekseen, että kehitys jatkuisi poliisimäärän vähentymisenä entisestään.

Esimerkiksi tällä hetkellä poliisin suorituskyky on vielä vajavainen täysin takaamaan massatapahtumien turvallisuuden, saati että meillä olisi riittävästi poliiseja jalkautumaan kaduille ilman erityisempiä tapahtumia, jolloin yhtä lailla on alttius myös väkivaltaisille iskuille, mitä naapurimaissa oli — hiljattain saimme todistaa — sekä tuolla Pietarissa että Tukholmassa.

 Pietarin isku ei jostain syystä saanut samanlaisia sympatian osoituksia kuin mitä Tukholman sai. 

 Arvoisa puhemies!

 Nyt valtiovarainministeriön alustavan kehyksen mukaan vuoteen 2020 mennessä, jos tämä kehys toteutuisi, poliisilta lähtisi se 850 henkilötyövuotta. Ja näin on, koska poliisin budjetista 70—80 prosenttia on henkilöstökuluja. Pitää muistaa, että poliisisektorilla ainoa mahdollisuus sopeuttaa on laittaa väkeä pois.

 Tätä emme voi hyväksyä, kuten te, arvon kansanedustajat, olette kaikki täällä yksimielisesti todenneet. 

 Meillä poliisi on yksi maailman parhaiten koulutetuista, oikeudenmukainen, tasapuolinen, korruptoitumaton ja rehellinen. Tuo valiojoukko tarvitsee riittävät toimintaedellytykset, jotta voimme taata kansalaisille sisäisen turvallisuuden.

 Uskon, että jokainen meistä ymmärtää turvallisuuden merkityksen niin yksilöiden kuin myös elinkeinoelämän kannalta. Poliisi, kuten muut turvallisuusalan toimijat, tulee riittävästi resursoida, ja lisäksi meidän tulee lainsäädännöllä mahdollistaa poliisille työkalut ylläpitää sisäistä turvallisuutta. 

Kiitän ministeri Risikkoa ja hallintovaliokuntaa sisäisen turvallisuuden selonteosta. 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sisäisen turvallisuuden selonteko, poliisin resurssit, turvallisuusalan toimijat, hallintovaliokunta, kieltein turvapaikkapäätös, poliisin toimintaedellytykset, poliisin suorituskyky

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyen täysistunnon puheenvuoro

Lauantai 1.4.2017 klo 0:31 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 32 2017 vp
Torstai 30.3.2017 klo 15.58—18.43
Arvoisa puhemies!
Nyt käsittelyssä on tosiaan esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Uudenmaan kansanedustajana ympäristölupa-asiat ovat tulleet ikävälläkin tavalla tutuksi, sillä valitettavan usein ympäristölupaa vaativissa isoissa hankkeissa, kuten kalliolouhinta‑ ja kivenmurskaushankkeissa, paikallisten asukkaiden kokemukset jäävät konkreettisesti huomioimatta, vaikka heitä olisikin kuultu prosessin eri vaiheissa.
Hallituksen esityksessä todetaan samansuuntaisesti, että vaikka yva-laki onkin koettu toimivaksi, on viime vuosina entistä vahvemmin tullut esille asiakasnäkökulma eli eri lakien samanaikainen soveltaminen hankkeen perustamisvaiheessa tai toiminnan laajentamis‑ ja muutostilanteissa. Tällöin tarkastelun kohteina ovat ympäristövaikutusten arviointimenettely, ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupamenettely, luonnonsuojelulain mukaiset poikkeamispäätökset, vesilain mukainen lupa sekä maankäyttö‑ ja rakennuslain mukainen hankekaavoitus ja rakennuslupamenettely. 
Tosiaan viime yönä viimeksi valmistelin yhtä asiaa hallinto-oikeuteen — oliko se nyt vastaselitysvaiheessa — ja yleensä näissä lausunnoissa, mitä on pyydetty paikallisen kaupungin ympäristöjohtajalta ja näin, todetaan, että tästä louhinnasta ja murskauksesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa suojaetäisyyksien ollessa riittäviä.
Otan taas esimerkiksi tämän Espoo-tapauksen, eli siellä paikalliset asukkaat näkevät, että se matka kohteeseen on 100 metriä vähemmän, ja kaupunki näkee, että se on 100 metriä enemmän, mikä on erittäin erikoista. Näen kyllä myös mielenkiintoisena sen, että vaikka tosiaan yvassa todettaisiin hankkeen jatkovalmisteluissa huomioitavaksi asukkaiden suurimpia huolia, niitä ei todellakaan sitten huomioida.
Vielä viittaan esimerkkiin Espoossa, kun siinäkin niitä viime yönä tarkastelin. Kun siinä yvassa kuitenkin todetaan, että hankkeen toiminnoista tulee merkittävää haittaa ympäristölle ja asutukselle, niin on se kummallista, jos eivät sitten virkamiehet noudata tätä, mitä yvassa ollaan huomattu ja toteutettu. 
Kaiken kaikkiaan tässä asiakokonaisuudessa olen huomannut sen, että meillähän periaatteessa Suomessakin laki suojaa niin ympäristöä kuin asukkaita mutta sitten käytännössä niitä ympäristölupaehtoja ei sitten niin tarkkaan enää noudatetakaan ja sitten toisaalta, kun haetaan muutoslupaa siihen, niin siellä saatetaan hakea todella merkittävän suuria louhintamääriä.
Täysistunnon puheenvuoro PTK 32 2017 vp klo 18.08
Toinen puheenvuoroni samaan aiheeseen liittyen:
Arvoisa puhemies!
Tämä lupamenettelyn sujuvoittaminen ei saa tapahtua paikallisten asukkaiden ja ympäristön kustannuksella.
Itse kannatan sitä, että hyvin varhaisessa vaiheessa jo identifioidaan ne mahdolliset ongelmat, mitkä aiheuttavat terveyshaittoja: melu, pöly, tärinät taikka vesien pilaantuminen, mitä voi myöskin tapahtua.
Olen ymmärtänyt, kun olen asiasta keskustellut ruotsalaisten kollegoiden kanssa, että on nimenomaan tärkeätä se, että ei aloiteta sellaiseen alueeseen tai paikkaan ollenkaan sitten, siten vähenevät ne valitukset, koska se on hirvittävä vuosikausien valitusprosessi ja sekä kustannuksia että ihmisille ihan inhimillistä kärsimystä siitä tulee. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristövaikutusten arviointimenettely, ympäristö-lupa, melu, pöly, tärinä, vedet

KK Sote yritysten maakohtaisten tietojen julkaisemisesta

Lauantai 1.4.2017 klo 0:21 - sote, valinnanvapaus, aggressiivinen verosuunnittelu

KIRJALLINEN KYSYMYS

Sote-yritysten maakohtaisten tietojen julkaisemisesta

Eduskunnan puhemiehelle

 Useat sosiaali- ja terveysalan monikansalliset yritykset ovat viime vuosina jääneet kiinni aggressiivisesta verosuunnittelusta, ja on osoitettu, että verosuunnittelu jatkuu yhä.  Sote-uudistuksen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että verovaroilla palveluita tuottavat yritykset eivät ohjaa voittojaan veroparatiiseihin.

Valinnanvapausmalli jättää palveluntarjoajan verovastuullisuuden varmistamisen asiakkaan vastuulle.

 

Tämänhetkinen kirjaus valinnanvapauslain luonnoksessa (45 §) ei kuitenkaan edellytä yrityksiä julkistamaan tietoja, joiden perusteella voisi päätellä, harjoittavatko ne aggressiivista verosuunnittelua. Jotta kansalaiset voisivat valita veronsa Suomeen maksavan palveluntarjoajan, julkaistavien tietojen on oltava riittävän kattavia.

Valtionyhtiöitä koskeva veroraportointivelvollisuus on osoittanut, että puutteellinen ohjeistus johtaa heikkolaatuisiin raportteihin, joista yritys voi jättää pois kiusalliset aggressiivisesta verosuunnittelusta kielivät yksityiskohdat. Tällaisista raporteista ei ole kansalaisille hyötyä.

Monikansallisten suuryritysten on joka tapauksessa tästä vuodesta alkaen toimitettava veroviranomaisille maakohtaiset tiedot veronmaksustaan ja toiminnastaan (VML 14 d-e §).

Yksinkertainen ja tehokas ratkaisu olisi sisällyttää valinnanvapauslakiin vaatimus, että kansainväliset sote-yritykset julkaisevat koostaan riippumatta nämä tiedot.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

(1)  Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta kansainväliset sote-yritykset julkaisevat koostaan riippumatta maakohtaiset tiedot veronmaksustaan ja toiminnastaan?

Helsingissä 31.3.2017

Veera Ruoho /ps

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjallinen kysymys sisäilmatutkimuksen hyödyntämisestä

Lauantai 1.4.2017 klo 0:18 - Veera Ruoho

Rakennusten sisäilmaongelmat ovat puhuttaneet kovasti koko Suomea. Keskustelu on ollut tärkeässä rakentamisen kehittämisessä terveellisestikin kestäväksi. Valitettavasti keskustelusta on uupunut tyystin jo huonosta sisäilmasta sairastuneet ihmiset ja heidän asemansa niin terveydenhuollossa kuin yhteiskunnassa muutoinkin. Useimmiten heidän sairauksiensa ja huonn sisäilman välisiä syy-seuraussuhteita ei haluta myöntää. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen: 
Kirjallinen kysymys KK 134 2017 vp Veera Ruoho ps
Kirjallinen kysymys sisäilmatutkimuksen hyödyntämisestä
Eduskunnan puhemiehelle
Helsingin yliopisto on julkaissut tärkeän tutkimuksen, joka todistaa ensimmäistä kertaa myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välisen yhteyden.  
Linkki Ylen uutiseen: http://yle.fi/uutiset/3-9471580  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta tieteellisen tutkimuksen tuloksia hyödynnetään valtakunnallisesti, ja 
mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta terveyttä vahingoittavasta sisäilmasta pysyvästikin sairastuneet ihmiset saavat asianmukaisen kohtelun terveydenhuollossa ja työelämässään? 
Helsingissä 31.3.2017 
Veera
Ruoho
ps

Kommentoi kirjoitusta.

Maahantulokiellon rikkomisesta vankeutta

Keskiviikko 29.3.2017 klo 13:29 - Veera Ruoho

PS:n poliisikansanedustajat: Maahantulokiellon rikkomisesta vankeutta

Vuosittain sadat ulkomaalaiset rikolliset rikkovat heille asetettua maahantulokieltoa. Ammatikseen rikoksia tekeviä henkilöitä ei hillitse mahdollinen sakko maahantulokiellon rikkomisesta.

Perussuomalaiset poliisikansanedustajat ehdottavat ulkomaalaislain mukaisen maahantulokiellon rikkomisesta seuraavan rangaistusmaksimin korottamista sakosta vankeuteen kahdeksi vuodeksi.

”Muissa Pohjoismaissa maahantulokiellon rikkomisesta voi saada vankeutta. Suomen lainsäädäntö ei saa olla piiruakaan löysempi”, painottaa espoolainen Veera Ruoho.

Helsingissä ulkomaalaisten tekemien rikosten osuus kaikista rikoksista on noin 25 %. Rajat ylittävästä rikollisuudesta on tullut pysyvä ilmiö. Suomi on erityisen houkutteleva rikoksen uusijoille, koska maahantulokiellon rikkomisesta uhkaa vain sakkorangaistus, joka jää sekin yleensä maksamatta.

”Rikoslajista riippuen taparikollinen tekee jopa 10-30 rikosta vuodessa. Vuonna 2015 kiinnijääneitä maahantulokiellon rikkojia oli yli 500. Parhaimmillaan maahantulokiellon rikkomisesta seuraavalla vankeusrangaistuksella voitaisiin estää tuhansia rikoksia vuodessa”, pohtii Mika Raatikainen Helsingistä.

”Valvonta rajoillamme on tehostunut, yhä useampi maahantulokiellon rikkoja jää kiinni, mutta rangaistus ei pure. Maahantulokieltoa uhmataan. Tämän vuoksi rangaistusta on ehdottomasti tiukennettava”, vaativat perussuomalaiset poliisikansanedustajat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahantulorikos, maahantulo, rikos, polisi, vankeus, sakko

Saksalainen naispoliisi kertoo nykyarjesta

Tiistai 28.3.2017 klo 8:50 - Veera Ruoho

Saksalainen maahanmuuttajataustainen naispoliisikollega kirjoitti kirjan, josta suomennos ilmestyy huhtikuussa. Alla hiukan makupalaa:

Poliisin arjessa näkyy maahanmuuton ongelmien kirjo 


Turkkilainen mies hälyttää kotiinsa poliisin Bochumin kaupungissa, Ruhrin alueen Saksassa. Paikalle suuntaa komissaari Tania Kambouri parinsa kanssa. Kun naispoliisipartio saapuu kohteeseen, kysyy mies suuttuneena, mitä nämä poliisinlutkat hänestä haluavat ja kieltäytyy puhumasta heille yhtään mitään. Mies vaati vain, että poliisin johtokeskus lähettää välittömästi paikalle miespoliisipartion. Hänen mukaansa miehet työskentelevät myös paljon paremmin. 


Kuvaus on tosi ja lajissaan sääntö eikä poikkeus kaduilla partioivien poliisien ja muidenkin viranomaisten arjesta Saksassa. Poliisina ja kreikkalaissyntyisenä naisena Tanja Kambouri on kolminkertaisesti alttiina eriasteisille hyökkäyksille kaduilla partioidessaan. Lopulta hän päätti puolustautua tietäen, että aihe on tulenarka. 


- Me haluamme pysyä aina ja ikuisesti poliittisesti korrekteina, emmekä sanoa yhtään mitään väärää. Minä puhun mieluummin avoimesti ja suoraan kuin näyttelen tekopyhää,” toteaa Kambouri.

Pinnan alla kuohuu


Saksasta Suomeen välitettävät uutiset maalaavat pääosin melko myönteistä kuvaa sikäläisestä maahanmuuttopolitiikasta ja tulijoiden integroitumisesta. Saksan historiaan kuuluu useita maahanmuuttoaaltoja, joista yksi, työperäinen ja laaja, osuu 60- 70-luvuille ja silloin tultiin Etelä-Euroopasta ja Turkista. Nykyinen turvapaikanhakija-aalto viime vuodelta alkoi Syyrian sodan ja Lähi-idän yleisen epävakauden seurauksena.


Hyvässä muistissamme on liittokansleri Angela Merkelin pitämä puhe vuoden 2015 syksyltä, jossa hän avasi sydämensä ja rajansa pakolaisvirralle iskulauseella ”Wir schaffen das!”, Me hoidamme tämän! Saksan tapahtumia seuraavia hämmensi tässä yhteydessä liittokanslerin viesti lokakuulta 2010, jolloin hän Kristillisdemokraattisen puolueensa CDU:n nuorisojärjestön kokouksessa ja muutamassa muussa yhteydessä pitämässään puheessa oli todennut, että yritys rakentaa monikulttuurinen yhteiskunta ja elää rintarinnan sekä nauttia toisistamme on epäonnistunut täysin. 


Laajaa kritiikkiä ja julkista keskustelua


Monikulttuurisuuden vaikeaan teemaan tarttui yhdessä maahanmuuttajarikkaimmista osavaltioista asuva ja työskentelevä poliisi Tania Kambouri. Hänen kriittinen kirjansa on tosin ilmestynyt ennen nykyistä vuoteen 2015 osunutta ja koko Eurooppaa ravistellutta pakolaisaaltoa. Integroitumisen ongelmia ja maahanmuuttajaväestön arkea hän kohtaa työssään joka päivä. 


- Väistämätön osa maahanmuuttajien integraatiota on erilaisten kulttuuristen taustojen vaikutus, mikä johtaa väistämättä konflikteihin, toteaa kolmikymppinen Kambouri kirjassaan. 


 Kambouri itse on maahanmuuttajataustaisesta perheestä. Hänen isovanhempansa tulivat Kreikasta väliaikaisesti Saksaan töihin 70-luvulla, jäivät maahan ja sopeutuivat täysin. Tarina on suorastaan kliseinen maahanmuuttajatarina noiden vuosikymmenten Saksasta. Työssään poliisina Kambouri on havainnut nykyisessä ajassa valtavan eron verrattuna hänen oman aikansa integraatioon ja elämään siirtolaistaustaisena lapsena Saksassa. Kehitys ei ole kulkenut lainkaan suotuisaan suuntaan. 


- Onnistunut integraatio ei näy missään. Kun ei tehdä tyhmyyksiä, ei ole kaduilla yhteenottoja, ei kirkuvia otsikoita eikä uutisten erikoislähetyksiä, ei kukaan huomaa mitään ihmeellistä ympärillään, kirjoittaa Kambouri. 


Tania Kambouri partioi synnyinkaupunkinsa Bochumin katuja. Protestiksi jatkuvasti lisääntyville sekä itseen että poliisikollegoihin kohdistuvia verbaalisille ja fyysisille hyökkäyksille, Kambouri kirjoitti syksyllä 2013 lukijakirjeen alansa ammattiliiton lehteen ”Deutsche Polizei”. Reaktio kirjoitukseen oli aivan valtava. Sadat poliisikollegat ympäri maata tukivat häntä ja rohkaisivat, jotta hän esittäisi kritiikkinsä julkisuudessa.


Kollegoidensa pyyntöön Kambouri vastasi kirjoittamalla kirjan kokemuksistaan. (Tania Kambouri: Deutschland in Blaulicht; Notruf einer Polizistin, 2015, Piper). Kirjallaan hän hakee vastauksia kysymykseen, miksi integraatio-ongelmat ovat niin valtavan vaikeita ratkaista ja mitä heijastevaikutuksia integroimattomuudella on yhteiskuntaan, tavallisten kansalaisten arkeen eri puolilla ja eri tehtävissä. 


- Haluan nostaa esille epäkohtia selkeästi ja kaunistelematta, kuten itse ne koen joka päivä työssäni. Haluan nimetä tekijän ja syyllisen, jotta voidaan välttää lisäuhreja tulevaisuudessa, Kambouri selventää kirjassaan. – Tämä on varmasti sosiaaliromantikoille ja monille muille alussa hyvin epämukavaa, mutta olen vakuuttunut, että se kannattaa. Mitä pidempään odotamme tekemättä mitään, sitä vaikeammaksi kaikki tulee korjata.
Kirjassaan Kambouri käy läpi monipuolisesti maahanmuuton ongelmia tulijaryhmittäin – muslimitaustaiset, itäeurooppalaiset ja romanit, joita on valtaosa kaikista tulijoista. Eniten palstatilaa saa muslimitaustaisten integraatio, sillä Kambourin kokemusten ja virallisten tilastojen valossa juuri tällä ryhmällä on vaikeinta sopeutua saksalaiseen yhteiskuntaan ja eurooppalaiseen arvoyhteisöön ja heidän osuutensa rikostilastoissa on silmiinpistävä.
Integraation ongelmat eivät tule esille keskiluokassa.


Arkisessa poliisin työssään partiointitehtävissä Tania Kambouri on pannut merkille, että integraatio-ongelmat heijastuvat yhteiskunnan reunamille, sekä ylä- että alalaidoille. Vauraaseen yläluokkaan ne heijastuvat siten, että nämä muuttavat muurien sisään, valitsevat lapsilleen saksankieliset yksityiset tarhat ja koulut, eivätkä kohtaa maahanmuuttajia juuri lainkaan arjessaan Suoranainen eristäytyminen lisää ennakkoluuloja ja jyrkentää rajapintoja entisestään. 


- En halua osoitella, että yläluokka tai alaluokka olisi huono tai hyvä, vaan haluan kertoa, että eri yhteiskuntaluokat ja ryhmittymät reagoivat yhteiskunnan tuottamaan ilmiöön nimeltä maahanmuutto hyvin eri tavoin, Kambouri kirjoittaa.

Integraatio helppoa vain paperilla


Kambourin mukaan Saksassa keskustellaan säännöllisin väliajoin niin mediassa kuin politiikassakin siitä, onko monikulttuurisuus epäonnistunut. Erityisesti, kun jossakin on tapahtunut väkivaltarikos tai muuta hämminkiä, kerääntyy televisioon puolesta- ja vastaantiimit, yksi kiintiömaahanmuuttaja sekä asiantuntijoita eri aloilta. Vastaukseksi kysymykseen saadaan aina epäselvä Ei tai Kyllä sekä tyypillinen toteamus, että ”Kysymys on huonosti asetettu ja pitäisikin kysyä, että missä ovat ongelmat.” Niitä kukaan ei kuitenkaan koskaan suostu nimeämään. 


- Käytännön elämässä ja työssä nousee esiin jatkuvasti ongelmia, koska rajojen vetäminen ja säännöistä sopiminen on vaikeaa. Lähtökohtana pitää olla täkäläinen kulttuuri, lait ja asetukset sekä tavat, traditiot ja arvot. Tulijat sopeutuvat Saksaan eikä ikinä päinvastoin, kirjoittaa Kambouri.


Kambouri kuvaa, miten väärinymmärretty suvaitsevaisuus on monissa kohdin ajanut Saksan umpikujaan. Monikulttuurisuus sisältää valtavasti riskejä ja vähemmän sosiaaliromanttisia totuuksia: Kulttuuriset taustat, uskonnolliset vakaumukset ja vanhat traditiot eivät aina ole mitenkään sovitettavissa elämään rinnatusten. 


- Tällainen näkemys ei ole oikeistopopulismia, vaan tervettä ymmärrystä yhteiskunnasta,. Kulttuuriset eroavaisuudet tulee ottaa huomioon ja kunnioittaa, mutta toiselta puolen Saksan kaikkia lakeja tulee noudattaa. Piste, hän kuvaa. 


Tania Kambouri kertoo esimerkin, että hänkään ei menisi moskeijaan korkokengissä ja minihameessa, eikä Israelissa synagogaan ilman huivia. Jos hän muuttaisi vaikkapa Saudi-Arabiaan, niin hän ei siellä ajaisi autoa tai joisi alkoholia julkisella paikalla, koska se on siellä kiellettyä. Hän ei väheksyisi näitä sääntöjä vain siksi, että on kasvanut erilaisessa kulttuurissa – ei turistina eikä varsinkaan maahanmuuttajana. Ja sama sääntö pätee päinvastoin.

Esimerkki kulttuurisista eroavaisuuksista, jotka näkyvät poliisin työssä:

 
”Noin kymmenvuotias turkkilainen poika jäi kiinni näpistyksestä. Vanhemmat hälytettiin paikalle. Kun äiti tuli, hän riensi heti silittelemään, suutelemaan ja lohduttelemaan poikaansa. Poika työnsi äitinsä kauemmas ylimielisellä katseella joka viesti, että hän halusi olla rauhassa. Isä ei sanonut sanaakaan. Tässä kasvatustilanteessa valta on lapsella. Vanhemmille lapsi oli pasha, joka oli ehkä tehnyt pienen virheen. Kun poliisi kysyi, eikö isä aio sanoa tähän mitään, tämä vastasi vain: ”Mitä minun pitäisi tehdä?” Kun poliisi ennusti, että tällä kasvatusmenetelmällä lapsi päätyy rikoksen tielle ennen pitkää, eivät vanhemmat ottaneet tätä todesta.” 
--------------------------------------------------------------------------------------------------
TANJA KAMBOURI
syntyi kreikansukuiseen perheeseen Saksan Bochumissa vuonna 1983. Poliisikomissaarin työssään hän partioi synnyinkaupunkinsa katuja. Protestiksi jatkuvasti lisääntyville sekä itseen että poliisikollegoihin kohdistuvia verbaalisille ja fyysisille hyökkäyksille, Kambouri kirjoitti syksyllä 2013 lukijakirjeen alan ammattiliiton lehteen ”Deutsche Polizei”. Reaktio kirjoitukseen oli aivan valtava. Sadat poliisikollegat ympäri maata tukivat häntä ja rohkaisivat, jotta hän esittäisi kritiikkinsä julkisuudessa. Kirjan tarkoitus on toteuttaa tämä toive.
Takakansi:
”Poliisikomissaari Tanja Kambouri partioi päivittäin Saksan sosiaalisessa polttopisteessä. Hän kertoo epäkunnioittavan käytöksen ja väkivallan jatkuvasta lisääntymisestä sekä omista ongelmistaan erityisesti miespuolisten maahanmuuttajien kanssa.”
- Me haluamme pysyä aina ja ikuisesti poliittisesti korrektina emmekä sanoa yhtään mitään väärää. Puhun mieluummin avoimesti ja suoraan kuin näyttelen tekopyhää,” toteaa Kambouri.

Etutaite: 
Turkkilainen mies hälytti poliisin kotiinsa. Kun naispoliisipartio saapui paikalle, kysyi mies suuttuneena, mitä tämä poliisinlutka hänestä haluaa ja kieltäytyi puhumasta hänelle yhtään mitään. Mies vaati vain, että poliisin johtokeskus lähettää välittömästi paikalle miespoliisipartion. Hänen mukaansa miehet työskentelevät myös paljon paremmin. 
Tämä on poliisityön arkea Saksassa. Kuvailluntyyppistä epäkunnioittavaa käytöstä ja loukkauksia joutuvat poliisit kuuntelemaan työssään yhä useammin. Poliisina ja kreikkalaissyntyisenä naisena Tanja Kambouri on kolminkertaisesti alttiina hyökkäyksille kaduilla. Nyt hän on päättänyt puolustautua: ” Työnnän sormeni kipeään haavaan, vaikka tiedänkin, miten räjähdysaltis teema tässä on kyseessä.”
Kirjan lukenut poliisien ammattiliiton osavaltion johtaja (Nord-Rhein Westfaheln) Arnold Plickert:
”Kirja on autenttinen kuvaus poliisin arjesta Saksassa.”     

1 kommentti . Avainsanat: saksa, maahanmuutto

Suullinen kysymys poliitikkojen uhkailuun puuttumisesta

Perjantai 17.3.2017 klo 12:04 - Veera Ruoho

Täysistunto
Torstai 16.3.2017 klo 16.00
Suullinen kysymys poliitikkojen uhkailuun puuttumisesta (Veera Ruoho ps)
16.54 
Veera 
Ruoho 
ps
Arvoisa puhemies!
Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta, ensimmäisistä eduskuntavaaleista tuli kuluneeksi 110 vuotta tänään, ja huhtikuussa käydään kunnallisvaalit — elämme suomalaisen demokratian juhlavuotta.  
Toimiva kansanvalta tarvitsee yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita ihmisiä. Kovakin kritiikki kuuluu poliitikon työhön, mutta surullisen monille on tuttua myös uhkailtavaksi tai herjattavaksi joutuminen.
Kenenkään halu osallistua esimerkiksi kuntansa päätöksentekoon ei saa horjua siksi, että hän pelkää joutuvansa laittoman uhkailun kohteeksi. Pyrkimys tukahduttaa laillista poliittista toimintaa uhkailemalla on tuomittavaa, ja se uhkaa suomalaista demokratiaa.
Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen uhkailuvapaat kunnallisvaalit ja puuttuakseen muutenkin poliitikkojen kokemaan uhkailuun? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!] 
16.55 
Sisäministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies!
Erittäin hyvä kysymys. Vietämme tosiaan itsenäisyyden juhlavuotta ja voimme olla siitä ylpeitä. Meillä on nyt myös kunnallisvaalit, joissa taas voimme iloita siitä, että meillä on demokraattinen yhteiskunta, ja se pitää myös turvata.  
Tämä, minkä edustaja nosti esiin, koskettaa varmasti meitä monia, ja nimenomaan, se ei ole hyvä asia. Uhkailu on aina tuomittavaa, samoin vihapuhe, koska vihapuheistakin on hyvin lyhyt matka väkivaltaan. Kaikki ne ovat tuomittavia.
Miten ne ratkaistaan? Varmasti jokainen voi vaikuttaa siihen myöskin. Mutta ennen kaikkea, jos ajatellaan, mitä sisäministeriösektori voi tehdä, niin meillähän on poliiseille annettu lisää resursseja juuri siihen, minkä te täällä eduskunnassa päätitte, kun tehtiin budjettia: nettivalvontaan mutta myöskin vihapuheen kitkemiseen.
Teemme ihan kaikkemme, että me pystyisimme tätä kitkemään, mutta tietysti on aina sellaisia asioita, jotka tapahtuvat siellä paikallistasolla ja joihin ei poliisi välttämättä pysty puuttumaan. 
Kysymyksen käsittely päättyi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uhkailu, poliitikko, suullinen kysymys, eduskunta

Puolueen puheenjohtajaehdokkaaksi

Perjantai 10.3.2017 klo 19:12

Kansanedustaja Veera Ruoho: Ilmoittaudun Perussuomalaisten puheenjohtajakisaan. 

Perussuomalaiset on aikansa suurimmassa murroksessa. Tarvitsemme johtajuutta, joka saa meidät toimimaan yhdessä rintamassa 100-vuotiaan Suomen hyväksi, kansan hyvinvoinnin ja turvallisuuden parhaaksi.  

Puheenjohtaja Soinin suurten saappaiden sijaan katse maailmaa nähneisiin maihinnousukenkiini: 

Kansainvälistä kokemusta johtotehtävistä 

Olen johtanut menestyksellisesti 17 eri kansalaisuudesta muodostuneita puolentoistasadan hengen YK:n kansainvälisiä poliisijoukkoja siviilikriisinhallinnan tehtävissä. Saavutin niin paikallisten kuin muiden kansainvälisten toimijoiden arvostuksen ja luottamuksen noissa äärimmäisissäkin olosuhteissa konfliktialueilla.  

Maahanmuuttopolitiikan ja turvallisuuden osaaja 

Poliisityöni kautta (mm. ulkomaalaispoliisin turvapaikkatutkinta, maastakarkotusesitysten laadinta ja maasta poistamisen täytäntöönpanotehtävät) minulla on vankka kokemus ajankohtaisesta ja koko Eurooppaa koskettavasta turvapaikka-  ja maahanmuuttoliikkeestä. Olen tutkinut myös ihmiskauppaa. Tunnen erinomaisesti koko muuttoliikkeeseen liittyvän ongelmavyyhdin. 

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat minulla eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä hallinnassa. Siinä työssä tuen Suomen pitkää ulkopoliittista linjaa, jossa Suomen asiaa ajetaan Paasikiven linjalla: Hyvät suhteet kaikkiin naapureihin ja Suomen pitäminen kansainvälisten konfliktien ulkopuolella. 

Toimin lisäksi Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden limittyminen toisiinsa on tunnustettu.  

Olen suorittanut menestyksellä kehitystutkimuksen opintoja Helsingin ylipistossa valtiotieteellisessä, mikä tukee täysin työtäni.  

Kuntapuolen tuntemus 

Ajankohtainen terveydenhuollon uudistus on minulle tuttu aihe Suomen toiseksi suurimman kaupungin, Espoon, valtuutettuna ja sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tarpeen, jotta raja-aita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kaatuu. Perussuomalaisena vastustan yritysten kermankuorintaa ja sitä, etteivät yritykset maksaisi veroja Suomeen. Ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen säästää. Siksi ikäihmisilläkin tulisi olla rutiiniterveystarkastukset ja vanhusasiamies varmistamassa, että vanhukset saavat tasapuolisen kohtelun. 

Kuuntelen kenttää – koko Suomen alueellinen edustavuus 

Kotimaan politiikassa perussuomalaisten on jatkettava pienen ihmisen puolustajana Vennamon linjalla. Puheenjohtajana korostaisin myös pienyrittäjyyden merkitystä. Naisyrittäjät ovat jääneet valitettavan vähälle huomiolle. 

Olen politiikassa muita varten. Kuuntelen kirjaten muistiin kansan kokemuksia, mielipiteitä ja ideoita.  Perusuomalaiset puolue ei ole yhden miehen bändi, vaan vastuuta ja valtaa jaetaan. Osaamista meiltä löytyy eri sektoreilta. 

Näen tärkeänä alueellisen tasapainon ja suosinkin kehitysideoita, joilla voidaan varmistaa tasapuolinen koko Suomen kattava alueellinen edustavuus puolueen päättävissä elimissä. Jäsenistölle suoritetut kyselyt antavat tukea puoluejohdon työlle. Uudistuminen on luonnollista puheenjohtajavaihdoksessamuttei hyväksi koettua perustaa kannata murentaa. 

Meillä on monenlaisia ajatuksia joskus toisistaan täysin poikkeaviakin, mutta meitä kaikkia yhdistää perusuomalaisuus. 

Suosiomme perustuu kenttäväkemme kovaan työhön säässä kuin säässä. Jos saan arvostamani kenttäväkemme luottamuksen puheenjohtajaksiotan myös ministerin salkun vastaan. 

Johdan edestä, kuuntelen kenttää. 

Veera Ruoho 

Kansanedustaja 

VTK, poliisi

Kommentoi kirjoitusta.

Naisyrittäjien perhevapaan tukeminen

Perjantai 3.3.2017 klo 14:19

Viikkot vierähtävät kuin siivillä. Tälläkin viikolla  on ollut valtuuston kokousta, ulkoasianvaliokuntaa, TP:n tapaaminen Mäntyniemessä ja tasa-arvoon liittyvä paneeli Musiikkitalolla. Eilen sain pitkästä aikaa torstain kyselytunnilla puheenvuoron, jota kesken kaiken yritettiin häiritä opposition edustajan toimesta tuhahduksin ja nauramisella (Vilkaisin vain suuntaansa, yrittäen keskittyä kysymyksiini ). Tässä alla puheeni, josta sain hyvää palautetta. Kiitos niistä!

Suullinen kysymys
SKT 18/2017 vp
16.16 VeeraRuoho ps (vastauspuheenvuoro)


Arvoisa puhemies! Naisten työllistymiseen liittyen kysyisin: miten hallitus edistää maahanmuuttajanaisten työllistymistä, jos näissä perheissä kulttuurisista tai uskonnollisista syistä naisen ei haluta lähtevän töihin? 


Lisäksi haluaisin vielä nostaa naisyrittäjät esiin, ne pienyritykset, joissa ei ole muita kuin yksi työntekijä, yrittäjä, kun heidän perhevapaansa aikana tarvittaisiin myös tällainen kertaluontoinen tuki, koska yrityksen kulut, YEL-maksut ym. kulkevat kuitenkin sinä aikana. [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]   

Maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen haasteet voi olla myös osa syynä sille, että maahanmuuttajien kokonaistyöllisyysaste pysyy alhaisena. Tämä on samaa tabuluokkaa oleva kysymys kuin se, että valitettavan usein maahanmuuttajanaisten kokema perheväkivalta jää helposti piilorikollisuudeksi. Siksi onkin tärkeäå oppia tunnistamaan väkivallan uhreja eri viranomaistyössä.  

Naisyrittäjien - ja joissakin tapauksissa myös miesyrittäjien- perhevapaita kokevasta tukemisesta olen laatinut lakialoitteen, joka on parhaillaan allekirjoitettavana täällä Eduskunnassa. Tästä olisi hyötyä monille kampaamo yms yksinyrittäjille, jottei tarvitsisi ajaa yritystä kokonaan alas perhevapaan takia.  Hiljattain luin tutkimuksesta, jonka mukaan ko yrittäjät tienaavat alle 2000 e/kuukaudessa.  En ole koskaan  voinut ymmärtää yrittäjien kadehtimista. Hehän työllistävät itsensä  ja hyvässä lykyssä muitakin, ja näin ovat itse poissa työttömyyskortistoista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyselytunti, maahanmuuttajanaiset, työllistyminen, perhevapaa, naisyrittäjät

Ulkoasiainvaliokunnan työmatka Suomelle tärkeään Saksaan

Tiistai 14.2.2017 klo 11:39 - Veera Ruoho

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
14.2.2017

Ulkoasiainvaliokunta vierailee Saksassa

Ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset, EU:n tulevaisuus ja Venäjä ovat keskustelunaiheina, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta tällä viikolla tapaa saksalaisia politiikan vaikuttajia ja tutkijoita Berliinissä.

Valiokunta tapaa keskiviikkona 15. helmikuuta muun muassa Saksan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäseniä sekä liittokanslerin viraston ulkopoliittisen osaston johtavia virkamiehiä. Torstaina 16. helmikuuta valiokunta tapaa Saksan puolustusministeriön ja ulkoministeriön sekä politiikan tutkimuslaitoksen edustajia. EU:n ja Venäjän lisäksi esille noussevat Itämeren alueen turvallisuus, transatlanttiset suhteet ja Saksan sisäpolitiikka lähestyvien parlamenttivaalien alla.

Valiokuntamatkalle osallistuvat kansanedustajat Matti Vanhanen (valiokunnan puheenjohtaja, kesk.), Pertti Salolainen (varapuheenjohtaja, kok.), Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.), Eero Heinäluoma (sd.), Veera Ruoho (ps.), Mikko Savola (kesk.) ja Jutta Urpilainen (sd.).

Valiokunnan puheenjohtaja Vanhanen jatkaa matkaansa suoraan Berliinistä Müncheniin osallistuakseen siellä turvallisuuspolittiiseen konferenssiin 17.–18.2.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saksa, ulkoasiainvaliokunta, Berliini

TARE - mestarinyrkkeilijän muotokuva

Lauantai 11.2.2017 klo 9:42

TARE Mestarinyrkkeilijän muotokuva -kirjanjulkkari tilaisuus (Johnny Kniga kustannus, WSOY ) oli 7.2.2017 Helsingissä.

Tupa oli täynnä faittereita, ihmisiä, joille ei tarvitse selittää mitä huippu-urheilu kamppailulajeissa on parhaimmillaan, tai kun hinta on pahimmillaan liian kova.

Simo Rantalainen on tehnyt arvokkaan työn taltioidessaan yhden sankarimme elämän kirjojen kansien väliin. Rantalaisen kerronta on ammattimaisen sujuvaa, vaikka projekti ei ole ollut helppo: Tarehan oli läheinen Simolle,lapsensa kummisetäkin. Tilaisuudesta lähti moni pois kirja kainalossa mielenkiinnolla lukemaan Taren-yhden Suomen parhaimman nyrkkeilijän- traagisesti päättynyttä tarinaa.

Rantalainen kertoi kutsuneensa minut faitterina, mutta politiikko minussa heräsi siinä, kun kuuntelin ihmisiä miten urheilu-uran jälkeen moni hyvä faitteri jää tyhjän päälle.

Aioinkin kamppailla sen puolesta, että olympiakomitea, lajiliittojen kattojärjestöt ottaisivat tämän urheilu-uran jälkeisen elämän huomioon,jottei ihminen jää yksin ja syrjäydy. Ja mikä hulluinta : liian vähän käytetään näitä entisiä huippuja valmennustoiminnassa, vaikka jokainen faitterikin muistaa, että arvostetuinta oppia sai sellaiselta valmentajalta, joka oli itsekin ollut kehissä. On suorastaan resurssien tuhlausta, kun ei riittävästi käytetä kokemukseen perustuvaa tietotaitoa nuorien urheilijoiden hyväksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tarmo Uusivirta, Simo Rantalainen, WSOY, Johnny Kniga, huippu-urheilu, syrjäytyminen, olympiakomitea, lajiliitot, urheilu

Avolouhokset uudellamaalla haittaavat ympäristönterveyttä

Lauantai 4.2.2017 klo 2:20

Vaasan hallinto-oikeudelle                                       4.2.2017

 

Vastaselitys asiaan diaarinumero 01843/15/5109

 

Arvoisa Vaasan hallinto-oikeus,

 

Lausun seuraavaa vastaselityksenä Rudus Oy:n ym. vastineisiin:

Rudus Oy väittää viitaten Oy Finnrock Ab:n asiantuntijalausunton, ettei tärinä ole voinut vaikuttaa kaivorakenteisiin ( Rudus Oy:n vastine Vaasan hallinto-oikeudelle asiassa dnro 01843/15/5109, s.3 ).  Finnrockin lausunnossa DI Jari Honkanen kertoo tutustuneensa alueeseen ”yleisluontoisesti”. Lausunto kokonaisuudessaan pyrkii vähättelemään kaikkia valittajien tuomia kokemuksia, jotka perustuvat vuosien asumiskokemuksiin louhinta- ja murskaustyömaan läheisyydessä.   

 

Vuonna 2015 lähialueen asukkaat ovat valittaneet Kulmakorven alueella syntyvistä pölypäästöistä sekä tärinästä. Toukokuussa 2015 ELY-keskus on kieltänyt Rudus Oy:tä toimimasta voimassa olevan ympäristöluvan vastaisesti ja antanut kehotuksen suunnitella räjäytystöiden mitoitukset siten, etteivät louhinnat aiheuta kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille.

 

Ämmässuon kaatopaikan lähialueiden asukkaille, johon myös Rudus Oy:n vaikutusalueella oleva Mustanpurontien asutusalue kuuluu, tehtiin valtuustoaloitteeni (Ruoho ym.) perusteella terveyskysely vuonna 2015. Kyselyn tulosten perusteella alueella todettiin terveyshaittoja. (http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2015360370-4-3.PDF )  Espoon sosiaali-ja terveyslautakunnan päätöstekstin mukaan:

“Terveyskyselyssä asukkaat kokevat kaatopaikan vaikuttavan huonontavasti omaan terveyteensä, läheistensä terveyteen, juomaveden, ilman ja maaperän laatuun . Asukkaiden kokema viihtyvyyshaitta ja huoli tulee ottaa vakavasti. Nämä seikat tulee huomioida lähialueen kaavoituksessa ja mahdollisten uusien toimintojen sijoittelussa.”

 

Ruduksen lupahakemukseen liittyvissä vastineissa asukkaita sensijaan syyllistetään ja heidän kokemuksiaan vähätellään. Heidän vihjaillaan olevan herkkiä, pelokkaita ja vaatimassa korvauksia. Mielenkiintoisesti jossain kohtaa myös vihjailtiin, että valittaja on kunnallistekniikkaa alueelle ajava henkilö. Aivan kuin Rudus Oy olisi keppihevosena sille, että alueen ihmiset saisivat kunnallistekniikan. Logiikka on käsittämätöntä, sillä alueen asukkaat hakevat nykyisellään juomavetensä muutaman kilometrin päässä sijaitsevan huoltoaseman viereiseltä vesipisteeltä. Kunnallistekniikka pitäisi olla järjestety jo aikoja sitten moiseen kohteeseen, joka sijaitsee massiivisten louhinta- ja murskaustyömaiden,  mutta samalla myös massiivisen ison kaatopaikan läheisyydessä.  Alue on kyseisellä kombinaatiolla (louhinta+kaatopaikka läheisyydessä) selkeää riskialuetta ja siksi siellä tehdäänkin mm. vesien tarkkailua.

 

Rudus Oy toimii siis Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan läheisyydessä. Kaatopaikan varhaisina vuosina Suomen ympäristönsuojelunormit eivät ole olleet niin tiukat kuin nykyisin ja alueella asuvien paikallisten mukaan tuohon aikaan kaatopaikalle on myös kuljetettu ja kasattu osin luvattakin myrkkyjä sisältävää jätettä suojaamattomaan maaperään. Kaatopaikan vesimittauksissa on todettu näytteenotttopisteistä mm syöpää aiheuttavia yhdisteitä ja myrkkyjä.  Nykyisin kaatopaikka on paremmin valvottu alue, mutta edelleen on hyvin riskialtis yhdistelmä sijoittaa massiivisia louhinta- ja murskaustyömaita valtavan kaatopaikka-alueen läheisyyteen. Riskit on tiedostettu ja  alueella onkin kaivovesimittauksia suoritettu pitkään. 

 

Rudus Oy myöntää ristiriitaisesti louhintatärinöiden ohjearvojen ylityksiä ( vastineensa s.5), mutta kiistää niiden vaikuttaneen mitenkään Mustanpurontien vedenlaatuun, joissa mittauksissa on todettu myös kolibakteereja.

 

Ympäristöluvan lupaehdoilla tulee säädellä hankkeen ulkopuolelle ulottuvia päästöjä: melua, tärinää ja pölyä. Murskaimet tulee koteloida, sillä esimerkiski hieno pöly kulkeutuu tietyissä sääolosuhteissa huomattavasti ns. virallisia ohjearvoja kauemmaksi. Kotelointi hillitsisi myös melun voimakkuutta.

Massalouhinnoissa tärinä voi olla havaittavissa jopa kilometrien päässä ( Ympäristöministeriön julkaisu Parhaat ympäristökäytännöt Suomen luonnonkivituotannossa, s.70 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152750/SY_5_2014.pdf?sequence=1

 ) , mikä on päinvastoin mitä esimerkiksi Rudus Oy:n vastineessa väitetään ja jolla se yrittää tyrmätä Arja Alhon ja Raimo Leppäsen asianosaisuutta valitusasiassa ( Rudus Oy:n vastine s.1).

 

On syytä myös huomauttaa, että tärinävahingoissa ulkopuolisen vastuu määräytyy ympäristövahinkolain mukaan ankaran vastuun mukaisesti. Tällöin korvausvastuu syntyy, vaikka työssä olisi menetelty huolellisesti ja ohjeiden mukaan. Korvausvastuun kannalta on tärkeää selvittää, onko vaurio tapahtunut työn aikana ja onko tärinä todennäköisesti ollut niin suuri, että vaurio on voinut syntyä. (Ympäristöministeriö, 2014).  Kuten edellä mainitsin Rudus Oy:n myöntää, että he ovat myös ylittäneet ohjearvoja. 

 

Rudus Oy:n vastine, jossa paikallisten asukkaiden kokemukset mitätöidään ja vähätellään, herättää epäilyn , ettei yritys kanna asiassa yhteiskuntavastuuta sen ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden osilta.  Näin syntyy myös epäily, ettei ympäristönäkökohtia mielellään sisällytetä päätöksentekoprosessissa, eikä siten paranneta ympäristön suojelua, kuten Euroopan komission YVA-direktiivissä vaaditaan. 

 

Viimeksi joulukuussa 2016 kävin Mustanpurontiellä. Paikallinen asukas perheineen kertoi kokevansa  syventyvää voimattomuutta hakea oikeutta oman ja perheensä terveyden suojelemiseksi. Rudus Oy koettiin ylimielisenä omaa etua ajavana suuryrityksenä, joka vähät piittaa paikallisille asukkaille ja ympäristölle aiheuttamistaan haitoista ja vakavasta henkisestä kiusasta, kun heidän kokemuksiaan ja toiminnan parantamisideoitaan (mm. murskainten kotelointi) ei ole otettu vakavasti. Aiemminhan tapasin perheen äidin, joka murtui kyyneleisiin kysyttyään asukasillassa kaupungin virkamieheltä miten he saisivat kotiinsa puhdasta vettä. Virkamies vastasi, että itse ostaisi kaupasta. Satuin olemaan paikalla kuulemassa kyseisen lyhyen keskustelun. 

 

Lopuksi viittaan seuraaviin lakeihin, asetuksiin ja direktiiviin, joiden perusteella paikallisilla asukkailla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön, jos ko lakeja vain noudatettaisiin: 

 

Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132, Maa-aineslaki 1981/555

Ympäristönsuojelulaki 2000/86, Ympäristönsuojeluasetus 169/2000, Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010,

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 2005/390, Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 1999/59, Räjähdeasetus 1993/473, Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista 1980/130

 Seveso II -direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 96/825/EY

Laki eräistä naapuruussuhteista 1920/26

 

Kunnioittavasti 

Veera Ruoho

Kansanedustaja

Osoitteella turvakielto

sähköposti: veera.ruoho@eduskunta.fiveeraruoho@hotmail.fi

Puhelin: 050 512 2581, 050 3313037

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaasan hao, Rudus Oy, räjäytykset, tärinä, melu, pöly, Ämmässuo, Kulmakorpi

Trump ja Putin -let´s think positive

Keskiviikko 16.11.2016 klo 22:34

“Stubb varoittaa Financial Timesissa: Trump ja Putin saattavat tehdä Suomea koskevan diilin “.   Tämä on yksi esimerkki niistä reaktioista ja niiltä ihmisiltä, joiden on vaikea hyväksyä Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputulosta. Itse kuulun siihen joukkoon, joka kunnioittaa mutinoitta suvereenin valtion vaalijärjestelmää ja sen myötä tullutta kansan päätöstä. Tuon tapaiset uhkakuvien maalailut ovat mielestäni vaarallisia kahdestakin syystä: Ne viestivät negatiivisine sävyineen tärkeälle kauppakumppanillemme Yhdysvalloille, ettemme olisikaan tyytyväisiä vaalitulokseen, ja siten moiset viestittelyt eivät edistä suhteitamme uuteen hallintoon Yhdysvalloissa.  Lisäksi noissa uhkakuvissa annetaan kuin vihjeitä meille pahimmista skenaarioista. Pitäisi muistaa: Jos koetaan jokin uhkaksi, ei ole järkevää paljastaa koko maailmalle mikä meitä (eniten) vahingoittaisi. 

Think positive. Näen uudessa asetelmassa historiallisen mahdollisuuden, että Yhdysvaltojen ja Venäjän välit lämpiävät, mikä olisi melkoinen tae maailman rauhalle. Pyytäsivät myös Pohjois-Korean kaverin mukaan kauppasopimuksiinsa. On toki selvää, että esimerkiksi Syyrian kohdalla asiat eivät sitten etenisi , kuten EU:ssa on toivottu. Niin juuri: toivottu. Muuhunhan EU ei ole kyennytkään Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi.

Meidän on oltava rehellisiä totuuksien edessä ja muistettava teoriat vallasta.

EU ei ole vahva koalitio,  joka hetkauttaisi Venäjää tai Yhdysvaltoja. EU on asemaansa itse syypää.  Brexit osoitti sen mistä moni EU kriittinen on jo pitkään varoitellut: EU on sanellut liikaa jäsenvaltioilleen mm. direktiivejä, eikä ole kunnioittanut yksittäisten valtioiden tarpeita heille tärkeissä kysymyksissä.

Minua on huvittanut jo pitempään myös tietynlainen kaksinaismoralismi: Länttä edustavana ja Yhdysvaltoja tärkeänä kumppanina pitävänä EU meluaa yksittäisten (ex?) wannabejäsenvaltioiden kuolemantuomioista ja vaikenee tyystin siitä, että Yhdysvalloissa on edelleen useissa osavaltioissa kuolemantuomiokäytäntö voimassa.

Historian tunteminen auttaa monissa vaikeissakin kysymyksissä. Moralisointia hillitsisi jo pelkän lähihistoriankin muistaminen.  Mitä ja missä suurvallat ovat olleet hääräilemässä, ja millä seurauksilla…

Obama kertoi olevansa vakuuttunut siitä, että Trump haluaa olla hyvä presidentti. Hyvä presidentti ei aja maataan tai koko maailmaa sotaan. Kuunnelkaapa huviksenne Trumpin vaali-iltana pitämänsä puhe. Viisaita sanoja ja lupauksia.  Se, että hän on sanonut karkottavansa rikolliset laittomasti maassa oleskelevat, on sitä mitä jokaikinen maa saa laillisesti tehdä jo nyt. Sitä toivovat myös laillisesti maassa oleskelevat ja asuvat ulkomaalaiset, niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. 

1 kommentti .

Suomalaista osaamista ilmastonmuutoksen hillintään

Keskiviikko 26.10.2016 klo 18:23 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 106 2016 vp  Tiistai 25.10.2016
Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
HE 200/2016 vp Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp
14.26 Veera Ruoho ps
Arvoisa puhemies!
Liikenne on yksi suurimmista päästöjen lähteistä. Kuten todettu, tarvitaan nopeita ratkaisuja päästöjen rajoittamiseen, jolloin myös parempien polttoaineiden kysyntä lisääntyy.
Meidän suomalaisten iloksi ja hyödyksi Neste pystyy vähentämään kuljetusliikenteen päästöjä teollisessa mittakaavassa uusiutuvilla NEXBTL-polttoaineilla. Näillä polttoaineilla voidaan suoraan korvata tavanomaisia polttoaineita.
Erittäin positiivista kehitystä ilmastoasioissa on tapahtunutkin jo, sillä monien suuryritysten ydinstrategioissa on hiilijalanjäljen hallinta ja hiilidioksidipäästöt ovatkin tärkeä liiketoiminnan arviointiperuste. 
Arvoisa puhemies!
Markkinoilla tarvitaan myös parempia ja puhtaampia fossiilisia polttoaineita, joista esimerkkinä vähärikkiset laivapolttoaineet. Näidenkin polttoaineiden osalta on polttoaineiden alalla suomalaisella Nesteellä pitkä ja hyvä historia. 
Arvoisa puhemies!
Itse kuulun Nesteen neuvottelukuntaan, ja sen vuoksi osaan kertoa näitä hyviä esimerkkejä sieltä. Heillä on myöskin jätteiden ja tähteiden uudelleenkäsittelystä erilaista osaamista, esimerkiksi biomuovia, joka sitoo hiiltä itseensä ja rajoittaa hiilidioksidipäästöjen syntymistä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Neste, NEXBTL, biomuovi, jätteet ja tähteet, hiilidioksidipäästöt, fossiiliset polttoaineet

Vakuutuimme, ettei parasta valittu Espoon pitkäaikaishoitopäällikön virkaan

Keskiviikko 26.10.2016 klo 18:07

Teimme Espoon pitkäaikaispäällikön virka-asiasta oikaisuvaatimuksen, jonka käsittelyyn 26.10.2016  emme saaneet osallistua. Leo Hiltusen (PS) varajäsen Saana Lehto pääsi lautakuntaan asian käsittelyn ajaksi.  Päivitän tähän äänestystuloksen pöytäkirjan tultua julkiseksi.

Alla eriävä mielipiteemme Espoon pitkäaikaispäällikön virka-asiaan, josta poistettu salassa pidettävät osuudet.

"Esitän eriävänä mielipiteenäni, että lautakunnan olisi esitykseni mukaisesti ja Leo Hiltusen

(PS) kannattamana pitänyt palauttaa asia ja pidentää hakuaikaa Pitkäaikaishoitopäällikön

viran vakinaiseksi täyttämiseksi Espoon vanhusten palvelujen tulosyksikössä. Lautakunta

äänesti 20.9.2016 asiasta seuraavasti nimenhuutoäänestyksellä:

Esitystäni puolsivat: Hiltunen (PS), Koskinen (Kok.) ja Ruoho (PS).

Vastaan äänestivät: Haapakoski (SDP), Hokkanen (Vihr.), af Hällström (RKP), Konttas (Kok.),

Niemi (Kok.), Nieminen (Vihr.), Paattiniemi (Kok.), Wessman (Vas.) ja Värmälä (SDP).

Pitkäaikaishoitopäällikön hakuilmoituksen ajankohta oli kaksi viikkoa ennen juhannusta 8.-

22.6.2016 ja ilman, että hakuilmoitus olisi ollut nähtävillä esimerkiksi suurimmassa

valtakunnallisessa lehdessä.

Valitun hakijan, Elina Kylmäsen haastattelu/soveltuvuustutkimuslausunto on tehty toiseen

tehtävään 4.1.2016, eikä kyseessä olevaan Pitkäaikaishoitopäällikön tehtävää varten

heinäkuussa 2016, kuten kahden muun viimeiseen vaiheeseen edenneen hakijan tavoin.

Soveltuvuustutkimuslausunnoissa erikseen mainitaan, että kyseinen lausunto on vain

kyseistä tehtävää varten, eikä siten sovellu muihin tarkoituksiin.

Lautakunnan tarkastelussa olleissa soveltuvuustutkimuslausunnoissa vertailtavana oli

kolme hakijaa mukaan lukien valittu hakija Kylmänen. On syytä huomauttaa, että

lautakunnan jäsenistä vain neljä kävi tutustumassa salattuun materiaaliin ennen ratkaisevaa

lautakunnan kokousta. Näistä kolme (Hiltunen PS, Koskinen Kok. ja Ruoho PS) äänestivät

palautuksen puolesta.

- - -

Salassa pidettävä (Julkisuuslaki 24 § 29. kohta)

---

Koulutukseltaan nämä hakijat olivat samanarvoisia terveystieteiden maistereita.

Terveystieteiden tohtorin tutkinnon omaavista hakijoista vain toinen pääsi ensimmäiseen

vaiheeseen päällikkötason tehtävää hakiessaan, vaikka heillä ja usealla muullakin hakijalla

oli myös tehtävää varten sopivaa esimieskokemusta runsaasti. Lisäksi valittu hakija

Kylmänen ei ollut paras hakijoista.

Yhteenvetona

Koska Elina Kylmäsen soveltuvuusarviointi oli tehty kuusi kuukautta aikaisemmin ja alempaa

virkaa varten, me allekirjoittaneet katsomme että hakijoiden tasavertaisen arvioinnin

kannalta olisi Kylmäsen soveltuvuusarviointi pitänyt myös tehdä päätettävänä ollutta

pitkäaikaishoidon päällikön virkaa varten hakijoiden tasapuolisen kohtelun takaamiseksi.

Kolmesta jatkoon päässeistä kahdelle oli tehty soveltuvuustesti haettavana virkaa silmällä

pitäen, mutta Elina Kylmäselle alempaa tehtävää varten, joten hänet olisi pitänyt hylätä.

Näissä kahdessa eri tehtävässä on huomattava ero alaisten määrässä ja johtamistaitojen

vaatimuksissa.

--- salassa pidettävä --- (Julkisuuslaki 24 § 29. kohta)

Koska valinnassa tasapuolinen kohtelu ei toteutunut, esitimme asian palautusta ja hakuajan

pidennystä.

Edellä mainittujen muotovirheiden takia päätös tulisi hylätä. On sekä käsittämätöntä että

virkavirhe, että alempaan virkaan tehtyä soveltuvuustestiä

käytetään ylemmän viran, jossa on noin 110 alaista, valinnan yhtenä perusteena. Tämän

virheen tulisi olla hylkäämisperuste nyt tehdyssä valinnassa. Lisäksi valittu hakija Kylmänen

ei ollut paras hakijoista.

Päätöshistoriaa

Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.8.2015 § 101

Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää kuntalain 51 §:n nojalla olla ottamatta

käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita:

---

Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 10.8.2016

21 § Pitkäaikaishoitopäällikön viran (333739) vakinainen täyttäminen.

Em. esityslistalle perusturvajohtaja Juha Metso oli merkitty esittelijäksi omaa vaimoaan,

Elina Kylmästä koskevassa asiassa.

Kunnioittavasti

Veera Ruoho (PS)

Leo Hiltunen (PS) "

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon pitkäaikaishoitopäällikön virka, soveltuvuustestit, esimies-ja johtajaominaisuudet, motivaatio, vuorovaikutustaidot, kykyrakenne

Vanhemmat kirjoitukset »