Lakialoite maahantulokiellon rikkomisen sanktion ankaroittamiseksi

Torstai 27.4.2017 klo 12:45


Tässä kopioituna puheenvuoroni ensin lakialoitteestani maahantulokiellon rikkomisen maksimisanktion sakosta nostamiseksi vankeuteen kahdeksi vuodeksi. Sitten puheenuoroni koskien Hallituksen esitystä Poliisilain 2 pykälän muuttamiseksi: 
26.4.2017 klo 17.34 Veera Ruoho ps
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa puhemies!
 Tässä lakialoitteessa laeiksi ulkomaalaislain 185 §:n ja rikoslain 17 luvun muuttamisesta ehdotetaan ulkomaalaislain mukaisen maahantulokiellon rikkomisesta seuraavan rangaistusmaksimin korottamista sakosta kahden vuoden vankeuteen sekä siirtämistä rikoslakiin. 
Rajat ylittävästä rikollisuudesta on vuoden 2007 Schengen-liikkuvuuteen tehtyjen muutosten jälkeen tullut pysyvä ilmiö. Helsingin osalta kaikista rikoksista noin neljäsosa on ulkomaalaisten tekemiä, joten ilmiön suuruus on merkittävä. 
Rajat ylittävää rikollisuutta vahvistaa ja sen torjuntaa vaikeuttaa merkittävästi maahantulokiellon rangaistusasteikon rajaaminen sakkoihin. Ulkomaalainen lähes ammatikseen rikoksia tekevä henkilö ei maksa sakkoja, eikä niitä nykyisin myöskään muunneta vankeudeksi, joten käytännössä rikos jää rankaisematta. Samasta syystä maahantulokiellolla ei ole tavoiteltua ennalta estävää vaikutusta. Tarpeellinen maahantulokiellon rikkomisen kriminalisoiva säädös ei saavuta sille asetettuja tavoitteita. Ennalta estävän ajatusmallin tulee olla keskiössä maahantulokiellon rangaistavuutta arvioitaessa. 
Maahantulokiellon rikkominen on siis jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2015 maahantulokieltoa rikottiin koko Suomessa 566 kertaa. Rikoslajista riippuen liikkuva rikollinen tekee helposti vuositasolla 10—30 rikosta, joten ehkäistävissä olevia rikoksia olisi ainakin 5 000—15 000 kappaletta. Todennäköisesti luku on isompi, koska vain osa maahantulokieltoa rikkovista jää kiinni. 
Keskusrikospoliisin selvityksen perusteella saadaan käsitys maahantulokieltoa rikkovien henkilöiden lukumääristä. Lokakuussa 2013 tehdyssä selvityksessä laivalistoilta löytyi kuukauden aikana 103 maahantulokiellossa olevaa henkilöä. Vuositasolla tämä tarkoittaisi noin 1 200:n maahantulokiellossa olevan henkilön saapumista Suomeen. Todennäköisesti todellinen määrä on tätäkin suurempi, koska osa liikkuvista rikollisista ei käytä omaa nimeään tai matkustaa ilman lippua. 
Tilastot osoittavat, että maahantulokieltoja määrätään jatkuvasti enemmän ja myös valvominen on tehokasta, koska kirjattujen rikkomusten määrä on kasvussa. Yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi olisi tärkeää, että rangaistussäännökset muutetaan pohjoismaiselle tasolle. Kaikkein tärkein peruste on todellinen mahdollisuus ehkäistä tuhansia rikoksia. Maahantulokiellon rikkomisesta seuraava vankeusuhka olisi omiaan ohjaamaan liikkuvan rikollisen toimintaa muuhun maahan, jossa tällaista riskiä ei ole. Nykyisen tilanteen jatkuessa on valitettavasti olemassa riski, että muiden maiden rikollisuus ohjautuu samoilla perusteilla Suomeen. 
Poliisi joutuu käännyttämään joitakin tapauksia useita kertoja lyhyenkin ajan sisällä. Helsingin ulkomaalaispoliisin mukaan maahantulokieltoja rikotaan keskimäärin viikoittain. Tämä työllistää poliisia jo muutenkin muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa poliisin resurssit ovat rajalliset. Kiellon rikkomista seuraavat sakot eivät toimi pelotteena, sillä poliisin antamia sakkoja ei voida muuntaa vankeudeksi ja niiden periminen on ulkomailla asuvilta hankalaa. Erityisen huolestuttavaa on, että kieltoa rikkovat useimmiten sellaiset henkilöt, joille maahantulokielto on määrätty heidän tekemiensä rikosten takia. Rangaistusmaksimin muuttaminen maahantulokiellon rikkomisesta sakosta vankeuteen lisäisi tehokkuutta, kun samalla pohjoismaisten esimerkkien mukaisesti henkilö voitaisiin määrätä kärsimään rangaistusta omassa kotimaassaan. 
Suomen rangaistusasteikon maahantulokiellon rikkomisen osalta tulisi olla yhtenäinen muiden Pohjoismaiden kanssa. Niissä maahantulokiellon rikkomisesta voidaan tuomita vankeuteen 1—3 vuodeksi. 
Arvoisa puhemies!
 Esimerkki: Eilen MTV julkaisi uutisen otsikolla "Maahantulokielto ei virolaisia murtovarkaita estänyt — oven väliin työnnetty tikku kertoi, oliko asunnossa käyty". Espoon käräjäoikeus tuomitsi kaksi virolaismiestä vajaan neljän vuoden vankeuteen Espoossa ja Pirkanmaalla, ja heidät tuomittiin nyt kaikkiaan 11 törkeästä varkaudesta ja kahdesta varkaudesta. Toinen näistä tuomituista oli jo aiemmin tuomittu murtosarjoista ja määrätty maahantulokieltoon. Myös toinen nyt tuomittu on aiemmin tuomittu. Hänen taustaltaan löytyy Malmin Korupajan törkeä ryöstö. — Tämä oli vain yksi esimerkki tästä ilmiöstä, mikä liittyy tähän rajat ylittävään rikollisuuteen, ja varsinkin asuntomurrot ovat aika usein näissä yleisimpiä rikoksia. 
17.43 Veera Ruoho ps
Arvoisa puhemies! 
Minä vielä viittaan näihin muitten Pohjoismaiden rangaistusasteikkoihin: maksimirangaistus on Ruotsissa 1 vuosi, Norjassa 2 vuotta, Tanskassa 3 vuotta. Tosiaankin tässä vertailussa Suomi on ainoa maa, jossa rangaistus on vain sakkoa.  
Maahantulokiellon rikkomisen ei tarvitse olla erityisen ankarasti rankaistu, lähtökohtaisesti jo 2—4 kuukauden tosiasiallinen vankeusrangaistus on merkittävä uhka ja viivytys rikoshyödyn saavuttamiselle ohjaten rikollista toimintaa pois Suomesta. Jotta tosiasialliset vankeusrangaistukset toteutuisivat, rangaistusmaksimin tulisi käytännössä olla 2 vuotta vankeutta. 2 vuotta olisi myös pohjoismaisen rangaistuskäytännön keskiarvon mukainen ja siten linjassa.  
Arvoisa puhemies! 
Voimassa olevan rangaistusasteikon rajaaminen sakkoihin rajaa esitutkintaviranomaisten käytettävissä olevia tutkintakeinoja. Laajemmalla rangaistusasteikolla useat pakkokeinot olisivat käytettävissä esitutkinnassa. Pakkokeinot mahdollistaisivat nykyistä paremmin muun muassa laittoman maahantulon järjestämisen paljastamisen. Nykyisessä liikkuvan rikollisuuden ja huomattavasti kasvaneen maahantulon viitekehyksessä rikostutkinnan tehostaminen olisi hyvin perusteltua. Koska säännönmukaisia rajatarkastuksia ei ole, sisämaassa tapahtuvan ulkomaalaislain noudattamisen valvonnan ja siihen liittyvän rikostutkinnan tulee olla tehokasta.  
Arvoisa puhemies! 
Uusi ankarampi säädös lisäisi jonkin verran vankien määrää mutta todennäköisesti vain joillakin kymmenillä. Lainsäädännön tärkein merkitys on sen ennalta estävä tavoite, sillä rajat ylittävä rikollisuus on harkittua ja suunnitelmallista toimintaa. Liikkuvat rikolliset pyrkivät suuntaamaan [Puhemies koputtaa] toimintansa sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole riskiä joutua vankilaan pelkästään maahantulon johdosta eikä samalla menettää taloudellista hyötyä. Tässä mielessä Suomi on houkutteleva rikosten tekemisen kohdemaa juuri alhaisen [Puhemies koputtaa] rangaistusasteikon takia. Oletettavasti osa maahantulokiellossa olevista jättäisi saapumatta Suomeen, mikäli rangaistusasteikko olisi ankarampi.  
Täysistunto
Keskiviikko 26.4.2017 klo 14.01—17.55
3
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 2 luvun muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 37/2017 vp
14.38 Veera Ruoho ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä puheenvuoroja täällä.  
Osaltani kiitän hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi poliisilain 2 luvun muuttamisesta, sillä se osaltaan vastaa juurikin niihin tarpeisiin, mitä poliisilla käytännön työssä on tänä päivänä erilaisten uusien turvallisuusuhkien lisääntyessä.  
Urani aikana olen myös itse saanut työskennellä myös näissä koirapartioissa. Koira on erittäin arvokas työväline, myös työkaveri, jonka kyky tunnistaa niin räjähteitä kuin huumeita ynnä muita riippuen sen koulutuksesta on voittamaton.  
Ihan lopuksi haluan myös kommentoida tuota poliisin saamaa rahoitusta: hienoa, että saatiin, mutta tarve olisi kyllä enemmälle.  
15.01 Veera Ruoho ps
Arvoisa puhemies! 
Tällä lain muuttamisella on tilaisuuksia koskevaa poliisin valvonta- ja tarkastustoimintaa selkeyttävä ja yhdenmukaistava vaikutus.
 Turvallisuustarkastusoikeuden tilanteellista ja alueellista ulottuvuutta koskevien säännösten täydentäminen poistaisi epäselvyyksiä siitä, missä tilanteessa poliisimiehellä on tilaisuuksissa ja tapahtumissa oikeus toimittaa turvallisuustarkastus. Tässä yhteydessä toivon, että edustaja Hongiston äskettäisessä puheenvuorossaan nostama huoli otetaan vakavasti ja että selvennetään, missä tilanteissa tosiaankin koiraa voi ja saa käyttää. 
Tärkeimpänä yhteiskuntamme kannalta nostaisin vielä sen, että lain muutoksella kykenisimme luomaan paremmat edellytykset järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseen hyvin moninaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Avainsanat: maahantulokielto, Rikoslaki, Ulkomaalaislaki, Poliisilaki


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini