Liikkuvasta poliisista, poliitikkojen vaientamisyrityksistä ja hallituksen keväisen puoliväliriihen resurssipäätksistä sisäiseen turvallisuuteen

Maanantai 25.9.2017 klo 11:14 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 91 2017 vp Täysistunto Torstai 21.9.2017 klo 9.59—21.24

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

klo 21.19 VeeraRuoho kok

"Arvoisa puhemies!

 Edustaja Heinonen (kok) nosti taas semmoisen asian, joka varmasti meitä kaikkia salissa olevia kansanedustajia, joilla on liikkuvassa poliisissa hieno menneisyys takana, ilahdutti. Näinhän se on, että liikkuva poliisi oli tarpeellinen, ja sitä on kaivattu monessa eri yhteydessä, kansalaispalautteenkin myötä, takaisin. 

 

Menen kuitenkin tähän, mitä edustaja Kulmala (sin) nosti esille, tärkeän asian. Elikkä poliitikkoihin kohdistuvista uhkailuista, pelottelusta tai vähintäänkin jonkinasteisesta kiusaamisesta: Sain itsekin saman kyselyn, ja vastasin ensin toimittajalle, että en haluaisi puhua niistä asioista enää. Sitten kuitenkin päädyimme toimittajan kanssa siihen, keskusteltiin asiasta ja todettiin, että tällaisesta asiasta vaikeneminen on juuri se heidän tarkoitus, ketkä tätä vastenmielistä asiaa tekevät. Se on samalla demokratian tietyllä lailla halventamistakin, sitä, että yritetään saada toinen vaikenemaan, välttämään puhumista ja olemaan kertomatta niistä.

 Arvoisa puhemies! 

 Olin erittäin tyytyväinen siihen, kun meidän valtiovarainministeri Orpo puolusti vaimoaan. He olivat jo pitkään kärsineet siitä, että valheellista tietoa levitettiin, ja siitä sitten seurasi erilaisia erittäin ikäviä asioita perheelle — samalla lailla kuin poliisit saavat virkatehtävissään nykypäivänä entistä enemmän vastaavanlaista häirintää ja joka myös sitten pitkässä juoksussa romuttaa luottamusta poliisiin, kun sitä julkisuudessa, erilaisissa medioissa, somen (sosiaalinen media) puolella levitellään — ja minä vähän peräänkuuluttaisin, että se kehitys pitää lopettaa alkuunsa. Eli valheille, valheiden levittelemiselle pitää antaa stoppi.

Me olemme jotenkin tottuneet, me poliisit olemme tottuneet tietynlaiseen, että meillä on paksu nahka, että me kestämme. Mutta sitten siinä vaiheessa, kun se menee siihen, että se ei vaikuta pelkästään meihin yksilöihin vaan myöskin meidän perheisiin, niin se on jo liian pitkälle mennyttä, ja näenkin sen, että tässä asiassa ei saa vaieta. 

Arvoisa puhemies! 

Meillä ei saa olla mitään semmoisia tabuja. Eihän enää meillä ole niin kuin takavuosina oli, että maahanmuuttoasioista puhuminen oli vähän tietynlainen tabu, että niistä ei saanut puhua — tänään se on ihan arkipäivää, että siitä keskustellaan, vaikka ainahan ollaan tehty siihen liittyviä, jos on ollut turvallisuuteen liittyviä asioita, niitähän on vuosikausia tehty.

Kokoomus on tehnyt oikein hyvää työtä myöskin turvallisuussektorilla, mutta ei ollut pitänyt suurta mölyä siitä asiasta. Eli nyt on tullut semmoinen mielikuva, että on vain yksi tietty joukko, joka näistä asioista jotain tietäisi, vaikka todellisuudessa tämä hallitus on jo tehnyt pitkän aikaa sitä hyvää työtä, ja siitä osoituksena on se, että jo kevään kehysriihessä panostettiin sisäiseen turvallisuuteen, päätettiin, että tulee lisää resursseja muun muassa supolle. Oltiin hyvin, niin kuin me tiedämme, että me olemme jatkuvasti yhteydessä myös alan ammattilaisiin ja viranomaisiin. He nostivat silloin, aiheesta, uhkatasoa kohonneeksi. — Kiitos. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liikkuva Poliisi, uhkailu, pelottelu, kisaaminen, häirintä, demokratia, Kokoomus,

Suomessa vähiten poliiseja väestömäärään suhteutettuna Pohjoismaissa

Maanantai 25.9.2017 klo 11:05 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 91 2017 vp Täysistunto Torstai 21.9.2017 klo 9.59—21.24

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

 klo 21.14 VeeraRuoho kok

 "Arvoisa puhemies!

 Edustaja Heinonen (kok) nosti esiin poliisien määrän ja toi esiin näkemyksensä, että se voisi olla tulevaisuudessa suurempi kuin 7 200. Hienoa, sitähän minäkin. 

 Poliisiylijohtaja Kolehmainen on ollut meillä asiantuntijana täällä eduskunnassakin ja esittänyt Pohjoismaiden poliisien määrät väestömäärään suhteutettuna. Suomi on tuossa vertailussa maa, jossa on vähiten poliiseja, vaikka meillä on yhteiskuntarakenteet suurin piirtein samanlaiset ja poliisien tehtävät, yhteiskuntaan kohdistuneet uhat, niin entiset kuin uudemmat, ovat samanlaisia tässä pysyvästi muuttuneessa toimintaympäristössä. 

 Arvoisa puhemies!

Tiedustelulainsäädäntöuudistus pitää saattaa mahdollisimman pian valmiiksi ja voimaan. Sisäisen turvallisuuden strategiassakin, jos muistan sanatarkasti oikein, on todettu, ja mitä itsekin ajattelen tärkeäksi ottaa huomioon, että lainsäädäntötyössä pitää huomioida ja ennakoida tulevaa. "

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: muuttunut toimintaympäristö, poliisien määrä, Pohjoismaat, poliisiylijohtaja, tiedustelulainsäädäntö

Syrjäytymisen ennaltaestäminen, joa on myös turvallisuusasia, onnistuu varhaiskasvatukseen panostamalla

Maanantai 25.9.2017 klo 11:01 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 91 2017 vp Täysistunto Torstai 21.9.2017 klo 9.59—21.24

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

klo 21.00 VeeraRuoho kok

" Arvoisa puhemies!

 Syrjäytymisen ennalta estäminen on myös turvallisuusasia. Se on henkilön itsensä kannalta — valitettavan moni syrjäytynyt päätyy itsemurhaan tai onneksi harvemmin kohdistaa väkivaltaa muita kohtaan. Erityisen haavoittuvaisessa asemassa tältä kannalta katsottuna ovat tietenkin maahanmuuttajataustaiset. Sen takia menen varhaiskasvatukseen ja totean, että maahanmuuttajataustaisten lasten etu on päästä osallistumaan varhaiskasvatukseen mahdollisimman hyvin kielen oppimisen turvaamiseksi ja koko perheen kotoutumisen edistymiseksi.  

 

Varhaiskasvatuksen etuihin liittyykin sen merkittävä vaikutus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestykseen. Pisa-tutkimuksissa on havaittu, että varhaiskasvatuksen piirissä olleet maahanmuuttajataustaiset lapset menestyvät niissä selkeästi paremmin kuin ne, jotka eivät sen piirissä ole olleet. Erot suoritustasoissa vastaavat pahimmillaan kahta kouluvuotta. Täällä on todettu jo useamman vuoden aikana eri ryhmistä, että Suomessa kotoutuminen ei ole ollut kovin onnistunutta, mutta juurikin tähän panostamalla, varhaiseen lapsuuteen, me voimme pitää ihmiset heti alusta asti mukana. 

 Arvoisa puhemies!

 Lisää lasten ja perheiden hyvinvoinnista:  

Kaikilla lapsilla on säilynyt ja säilyy oikeus 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta alkaen, ja tämä tuo, kuten tänään useamman kerran on jo mainittu, 6 700 perhettä maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Samalla varhaiskasvatusmaksujen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Lisäksi hyvä hallitus on päättänyt käynnistää kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, ja tähän kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.  

 

Otan esimerkkejä näitten maksujen kevennysten taloudellisista vaikutuksista perheisiin. Keskituloinen kahden lapsen perhe säästää maksualennusten ansiosta vuodessa noin 1 000 euroa. Sama keskituloinen kahden lapsen perhe menettää lapsivähennyksen poistumisen takia 200 euroa vuodessa. Nämä kun netotaan keskenään, perhe jää noin 800—1 000 euroa plussalle, riippuen tapauksesta. Alle keskituloinen kahden lapsen perhe säästää vuodessa yli 1 500 euroa, maksut laskevat 137 euroa kuussa. Suurimmat alennukset perheille ovat jopa 2 800 euroa vuodessa. Mitä nämä maksujen kevennykset tekevät? Ne parantavat merkittävästi työnteon kannustimia.  

 

Hallitus käynnisti perhevapaauudistuksen, jolla tavoitellaan korkeampaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, perheiden arkeen joustavuutta, vanhempien välistä tasa-arvoa ja korkeampaa työllisyysastetta. Kokoomuksen perhevapaamalli täyttää kaikki tavoitteet ja mahtuu kaiken päälle julkisen talouden raameihin. Tällä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostolla pyritään tukemaan koulutuspolkuja aina lapsuudesta alkaen.

 Varhaiskasvatukseen osallistuminen parantaa tutkitusti lapsen edellytyksiä ja valmiuksia kouluttautua tulevaisuudessa. Suomi on varhaiskasvatukseen osallistumisessa muita Pohjoismaita ja OECD-tasoa jäljessä, ja nyt tähän puututaan. Kiitos, hyvä hallitus! "

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syrjäytyminen, itsemurha, väkivalta, maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestys, kotoutuminen, 6700 perhettä maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin, varhaiskasvatusmaksujen alennukset, Kokoomuksen perhevapaamalli, perheet,

Ratsupoliisit rauhoittavat mielenosoittajia, siviilikriisnhallinnasta ja vihapuhetutkijoiden tarpeellisuudesta

Maanantai 25.9.2017 klo 10:52 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 91 2017 vp Täysistunto Torstai 21.9.2017 klo 9.59—21.24

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

klo 20.32 VeeraRuoho kok

 "Arvoisa puhemies!

 Mielellään kommentoisin, kun tuossa edustaja Mäkelä (ps) nosti esille, että vihapuhepoliisit olisivat tarpeettomia: kyllä minä näen, että niille on tarvetta. Jos ajattelette asiaa siltä kannalta, että jos vaikka netissä puhuttaisiin paljon semmoista radikaalia jihadistista keskustelua, niin kyllä varmaan näkisitte silloin, että sillä puheellakin voi olla joihinkin yksilöihin sitten semmoinen vaikutus, että he toteuttavat niitä asioita.

 Ihan yhtä lailla tämä on ihan tuolla YK:ssakin, eilen seurasin niitä eri maiden keskusteluja, ja kyllä väkivaltaisen ekstremismin ehkäiseminen on yksi kärkiasia, joka on tunnistettu ympäri maailman ja YK:ssa. 

 Arvoisa puhemies!

 Nostan talousarvioesityksestä 300 000 euron lisäyksen siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin. Tämä tarkoittaa, että siviilikriisinhallinta saa 1 739 000 euroa kokonaisuudessaan. Näinä viime vuosina, kun Eurooppaa kohti alkoi massiivinen turvapaikkakriisi tai massaliikehdintä, kuka mitenkin sen määrittelee, alettiin samaan aikaan laajemmin ymmärtämään juurisyitä, jotka ajavat ihmiset pois kotimaistaan. Muistan, kun Helsingin yliopistolla valtiotieteitä opiskellessani meidän lehtorimme sanoi, että Afrikan nuorisolle maastamuutto on selviytymisstrategia — ja tämä oli paljon ennen kuin edes Eurooppaa kohti tätä liikehdintää alkoi tulla.

 

Siviilikriisinhallinta pureutuu juurikin näihin juurisyihin. Se ei toki ole ainoa keino vakauttaa kriiseissä olevia yhteiskuntia, mutta hyvin merkittävä sellainen. 

 

Arvoisa puhemies!

 

Poliisitoimi sai ansaitusti lisäresursseja myös kalustoansa varten. Tapasin viime viikolla Helsingin ratsupoliiseja. Suomessahan on ainoastaan täällä Helsingissä enää ratsupoliisiyksikkö, jota muut kaupungit ja kunnat voivat käyttää hyväkseen virka-apupyynnön tekemällä, ja näin on myös tehty ja toimittu.

 

Me keskustelimme näiden ratsupoliisien kanssa siitä, kuinka oiva työkalu hevonen on erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja mielenosoituksissa, joita olemme saaneet todistaa tässä viime vuosien aikana useampiakin. 

 

Syy, miksi linkitän tämän tähän kalustoon, on se, että he kertoivat, että tietysti tämä virka-apupyyntöihin vastaaminen vaatii hevoskuljetusautoa, mutta myöskin Helsingin sisällä, jos mennään Itä-Helsinkiin, niin Ruskeasuolta on jo semmoinen matka — kuin myös, kun halutaan hevosen, ratsukon, toiminta-aikaa pidentää — että silloin on järkevää kuljettaa hevoset hevoskuljetusautolla. Kuitenkin heillä on hevoskuljetusauto, jota voisi jopa eläinsuojelullisista syistä ajatella hieman ongelmalliseksi, koska jos tarvitsee mennä ajon aikana katsomaan hevosen tilannetta, niin se ei onnistu, vaan auto pitää pysäyttää, kolme hevosta ulos ja sitten pääsee sitä viimeistä sieltä katsomaan. 

 

Me tiedämme, että poliisi on esimerkillinen ja sen kaluston pitäisi olla myöskin esimerkillinen, joten kyllä tässäkin asiassa näkisin, että toivottavasti sitten siellä poliisit keskenään näitä resursseja pystyvät jakamaan siten, että myöskin tarpeellinen ratsupoliisin kalustotarve tulee huomioitua. He kyllä kertoivat positiivisia uutisia, että heillä on akkulämmitteiset jalkineet, jotka auttavat, koska on kylmä talvipakkasella olla hevosen selässä useamman tunnin, ja toiveita oli saada hanskatkin, että sormet eivät palellu. 

 

Mutta muuten totean vielä sen, mitä aikaisemminkin, että olen erittäin tyytyväinen näihin sisäiseen turvallisuuteen kohdistuneisiin resurssipanostuksiin. "

Täysistunnon puheenvuoro PTK 91 2017 vp Täysistunto Torstai 21.9.2017 klo 9.59—21.24

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

klo 20.53 VeeraRuoho kok

"Arvoisa puhemies!

Edustaja Mäkelä nosti tärkeän näkökohdan, jota olen myös itse tiedustellut ja tuonut esiin, että siellä (poliisissa) on ilman muuta tarve arabiankieliselle poliisille. Itse muistan kyllä jo, siitä on varmaan lähemmäs parikymmentä vuotta, kun olin ulkomaalaispoliisissa töissä, että kyllä jo silloin siellä oli semmoinen, että hän puhui kyllä arabiaa. Mutta nämä ovatkin juuri niitä poliisimiehiä, joita nopeasti rekrytoidaan kyllä niin KRP:hen kuin joka paikkaan.

Se olisi äärimmäisen tärkeätä, että me saisimme semmoisia, jotka puhuisivat jopa äidinkielenään arabian kieltä, todella sujuvasti. Silloin ymmärtää kaiken maailman vivahteet ynnä muuta. Nostitte (edustaja Mäkelä) kyllä asian esille siinä mielessä, että tämä on tärkeä asia, että pitää olla myöskin se arabian kielen taito hallussa. Mutta tarkoitin kuitenkin sitä, että onhan meillä tapauksia, joissa väkivaltaisia vihatekoja voivat tehdä myöskin kantasuomalaisetkin."

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vihapuhe, YK, siviilikriisinhallinta, Helsingin ratsupoliisit, poliisin kalusto

Hallituksen resurssipäätökset tukevat poliisihallituksen ja SUPON arvioita turvallisuustilanteesta.

Maanantai 25.9.2017 klo 10:46 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 91 2017 vp Täysistunto Torstai 21.9.2017 klo 9.59—21.24

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

klo 19.55 VeeraRuoho kok

 Arvoisa puhemies!

 On suorastaan helpotus saada kiittää hallituksen vahvaa panostusta sisäiseen turvallisuuteen, ja erityiskiitos siitä sisäministerille, hänen jämäkästä työstään kansallisen turvallisuutemme eteen. 

 Terrorismin uhka Suomessa on kohonnut. Suojelupoliisi kohotti uhkatasoa viime kesäkuussa. Riski kotimaisten ääriliikkeiden väkivaltaisesta toiminnasta on toistaiseksi matala. Tässä on kuitenkin oltava tarkkana. Esimerkiksi somessa (sosiaalinen media) on vallalla vihapuhe, ja se ei ole mikään vaaraton ilmiö.

Uhka-arvion nosto tarkoittaa päivittäistoiminnan voimakasta suuntaamista, ja tämä aina merkitsee kustannusten merkittävää kasvua. Tällöin priorisoinnista johtuen joitakin poliisin lakisääteisiä tehtäviä joudutaan siirtämään ja on vaara, että ne jäävät jopa kokonaan tekemättä (SM,2017).

 Terrorismin vastaisessa työssä ei voi kansainvälistä yhteistyötä liikaa korostaa. Sitä on jo tehty pitkään, mutta kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä ja kehittämistä tarvitaan. Tässä hiljattain Juncker esitteli Euroopan unionin tilaa koskevassa puheessaan 17 kohtaa EU:n kehittämiseksi.

Nostan Turvallinen Eurooppa -otsikon alta neljä kohtaa, jotka erityisesti ilahduttavat ja osoittavat, mitä hyötyä Suomenkin sisäiselle turvallisuudelle EU-yhteistyöstä voi olla: yhteinen tiedusteluyksikkö, kyberturvallisuusvirasto, yhteisellä syyttäjävirastolla oikeus rajat ylittävään syyttämiseen terrorismirikoksissa ja neljäntenä kohtana yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä mukaan lukien muun muassa tehokkaammat palautukset. 

 Palautusten tehokkuuden kehittämisestä kerron hieman esimerkkiä. Henkilön palauttaminen monasti kaukaiseen maahan vaatii valmisteluja. Poliisissa maastakarkotusesitysten lisäksi olen tehnyt myös maastapoistamispäätösten täytäntöönpanoja, joten tunnen käytännöt kokemuksesta. Jo tuolloin, reilut 15 vuotta sitten, kartoitimme mahdollisuutta muiden Pohjoismaiden kanssa yhteisiin palautuskuljetuksiin tapauksissa, joissa on useita saman maan kansalaisia. Eri maiden keskinäisiä palautuslentoja voitaisiin hyödyntää EU:ssa myös kustannusten jakamisen näkökulmasta. 

 

Arvoisa puhemies!

 Meillä on Suomessa kansainvälisestikin arvioiden erittäin ammattitaitoinen poliisi, joka on kehittänyt suorituskykyään ja vastetta terroritekojen sekä vaativien erityistilanteiden hoitamiseen systemaattisesti jo vuosien ajan, joten voidaan todeta, että poliisin perusvalmius on nykyiseenkin uhkatasoon nähden hyvä. Meillä on koko poliisin henkilöstö koulutettu taktiseen toimintamalliin aseellisen iskun keskeyttämiseksi. Poliisihallitus antoi helmikuussa 2017 ohjeet siitä, miten poliisiyksiköt toimivat yhteistyössä sellaisten henkilöiden kohdalla, joihin liittyy terrorismin tai väkivaltaisen ekstremismin uhka (SM, 2017).

 Lopuksi, arvoisa puhemies, korostan, että peruspoliisityö on arvokas tuki myöskin suojelupoliisille. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sisäinen turvallisuus, terrorismin uhka, some, kansainvälinen yhteistyö, EU:n kehittäminen, palautusten tehostaminen, maiden väliset yhteispalautuslennot, ammattitaitoinen poliisi, väkivaltainen ekstremismi, peruspoliisityö

Siviilikriisinhallintakokemusten hyödyntäminen kansallisessa poliisityössä

Maanantai 25.9.2017 klo 10:36 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 91 2017 vp Täysistunto Torstai 21.9.2017 klo 9.59—21.24

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

 klo 10.47 VeeraRuoho kok(vastauspuheenvuoro)

 Arvoisa puhemies!

 Kiitos hallitukselle vahvasta panostuksesta sisäiseen turvallisuuteen, ja kiitän myös edustaja Kiurua, nostitte esiin poliisiin kohdistuvan luottamuksenmurentamisilmiön. Se on totta, että poliisin työtä häiritään ja heitä kiusataan julkisesti ja vähintäänkin kunnianloukkauksia tapahtuu.

 Tapasimme eilen edustaja Tolvasen kanssa Poliisiammattikorkeakoulun ylemmän kurssin oppilaita, tulevia poliisipäälliköitä.

Keskustelimme monestakin eri aiheesta mutta myöskin tästä siviilikriisinhallinnasta ja siitä, kuinka Suomen poliisin hallinnossa on hyödynnetty kansainvälisessä toimintaympäristössä saatua kokemusta ja tietoa, ja saamamme tiedon mukaan ilmeisesti ei juurikaan.

Todellakin toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut ja kansainvälistynyt. Miten voisimme paremmin hyödyntää kansainvälisissä siviilikriisinhallintatehtävissä työskennelleiden suomalaispoliisien kokemusta? 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sisäinen turvallisuus, Poliisiammattikorkeakoulu, poliisityön häiritseminen, kiusaaminen, kunnianloukkaus, kansainvälistyminen,

Budjetti pureutuu työllistämisasteen nostoon eriarvoistumiskehitystä ennaltaestäen. Turvallisuus keskiössä.

Maanantai 25.9.2017 klo 10:29 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 90 2017 vp Täysistunto Keskiviikko 20.9.2017 klo 10.00—20.57

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

 klo 18.55 VeeraRuoho kok

 Arvoisa puhemies!

 Hallituksen talousarvioesitykseen voimme olla tyytyväisiä. Hallitus panostaa kärkihankkeisiin. On kuitenkin hyvä tietää, että määrärahatasoa nostavat muun muassa nousevat eläkemenot, mitä epätasapainoinen huoltosuhteemme ei helpota. Toisaalta sopeutustoimet, alenevat maahanmuuttomenot ja niin ikään alenevat työttömyysturvamenot alentavat määrärahatasoa.

Budjetin alijäämä on 2,5 miljardia vähemmän kuin viime vuonna eli noin 3 miljardia. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan noin 1,2 miljardia euroa. Se on noin 100 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa.  

 

Arvoisa puhemies!

 Eriarvoistumiskehitys on tänään noussut esiin useissa puheenvuoroissa. Työllisyysasteen nosto onkin tarpeen eriarvoistumiskehityksen estämiseksi kuin myös tuossa aiemmin mainitsemani epätasapainoisen huoltosuhteemmekin takia. Voi olla hankalaa sanoa, kuka on oikeasti rikas tässä maassa, jossa progressiivinen verotus on kova, ja hiljattain uutisoitiin jopa hyvätuloisista, joiden oma taloudenkäyttö on ollut holtitonta, ja he ovat ajautuneet velkakierteisiin.

 Veljenpoikani, 19‑vuotias, oli kuitenkin iloinen kuin lottovoittaja saatuaan ensimmäisen palkallisen työpaikkansa — töitähän hän on tehnyt koko ikänsä, metsätyökoneenkuljettajana. Tämä ei olisi onnistunut ilman laadukasta ammatillista koulutusta, jota tämä hallitus on reformoimassa entistä laajemman joukon elämänpolun turvaamiseksi.  

 Arvoisa puhemies!

 Hallituksen toimenpiteet ennaltaehkäistä syrjäytymistä tukevat myös sisäistä turvallisuutta, jonka resursseista huolehtiminen on koko ensi vuoden talousarvion keskiössä. Poliisin, suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen operatiiviseen toimintaan panostetaan. Poliisin suorituskykyä ja vastetta terroritekojen sekä vaativien erityistilanteiden hoitamiseen on kehitetty jo vuosien ajan. Terrorismin torjunnan strategiaa tullaan myös päivittämään. Hallitus jatkaa laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman toteuttamista.  

Arvoisa puhemies!

 Opposition puolelta oltiin huolissaan laittomasti maassa olevista, ja he jopa pistivät vanhukset ja heidän perusoikeutensa vastakkain näiden laittomasti maassa oleskelevien ihmisten välttämättömien kustannusten kanssa. Heille kuitenkin tiedoksi, että palauttamispolitiikkaa tehostetaan entisestään EU-yhteistyön tukemana ja pyrkimällä uusiin palautusta koskeviin yhteistyöpöytäkirjoihin ja EU:n takaisinottosopimuksiin sekä nopeuttamalla rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamista.

 Lisäksi siviilikriisihallinnan kotimaan valmiuksien määrärahaa korotetaan 300 000 eurolla reilusta 1,4 miljoonasta reiluun 1,7 miljoonaan euroon. Maahanmuuttoviraston lupa-asioiden sujuvuus, resurssien riittävyys ja asiakaspalvelun ja alueellisen toimipisteverkoston toimivuus tullaan turvaamaan.  

 

Arvoisa puhemies!

 Täällä nousi esiin turvapaikanhakijoiden uusintahakemukset, ja niistä oltiin kovasti huolissaan. Itse olen tehnyt aikoinaan turvapaikkatutkintaa, ja jo silloin näitten uusintahakemusten kohdalla oli käytössä nopeutettu käsittely, erityisesti näissä, missä ei ollut uusia perusteita. Nythän näitä uusia perusteita on muun muassa se, että vaihtuu uskonto, tai avioliitto, mutta kaiken kaikkiaan minä en näkisi tätä niin suurena ongelmana sen takia, kun on olemassa jo prosessit, joilla voidaan monta kertaa uusintahakemukset, joissa ei ole tullut merkittäviä uusia perusteita, käsitellä niin nopeasti, että se ei ole ehkä niin suuri ongelma. Mutta joka tapauksessa Maahanmuuttovirasto, poliisi ja hallitus ovat tähänkin asiaan reagoineet.  

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläkemenot, huoltosuhde, maahanmuuttomenot, verotus, työpaikka, syrjäytyminen, eriarvoistumiskehitys, poliisi, SUPO, rajavartiolaitos, terrorismin torjunta, siviilikriisnhallinta

Vähentyneet turvapaikanhakijamäärät laskevat maahanmuuton kokonaiskustannuksia

Maanantai 25.9.2017 klo 10:22 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 90 2017 vp Täysistunto Keskiviikko 20.9.2017 klo 10.00—20.57

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

 klo 16.44 VeeraRuoho kok(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja!

Edustaja Elo jo toikin esille noita määriä, mitä maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat laskeneet kuluvana vuonna. Tosiaankin suurin syy on vähentynyt turvapaikanhakijoiden määrä.  

 Aiemmin opposition puolelta oltiin huolissaan laittomasti maassa oleskelevien jäämisestä tänne. Pitää muistaa, että hallitus yhdessä meidän erinomaisten viranomaisten kanssa tekee jatkuvasti työtä, että todellakin ihmiset ymmärtävät sen, että se on heillekin parasta lähteä pois maasta silloin, kun on lainvoimainen kielteinen turvapaikkapäätös tullut.

Hallitus on tehnyt myös koko ajan toimenpiteitä muun muassa laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman toteuttamista varten. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutonkokonaiskustannukset, laittomasti maassa oleskelevat, kielteinen turvapaikkapäätös, laittoman maahantulon vastainen toimenpideohjelma

VN:n selonteko toimintaohjelmasta Agenda2030

Maanantai 25.9.2017 klo 10:18 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 86 2017 vp Täysistunto Keskiviikko 13.9.2017 klo 13.59—16.46

4

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi – pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti

Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2017 vp Valiokunnan mietintö TuVM 1/2017 vp

klo 15.04 VeeraRuoho kok (vastauspuheenvuoro)

 Arvoisa puhemies!

Politiikkajohdonmukaisuus, yhteistyö muiden maiden kanssa, kuten ministeri Tiilikainen mainitsi, ja konkretian kaipuu.

Nostan yhden kohdan Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi -painopisteestä, eli edistetään maahanmuuttajien kotoutumista siten, että maahanmuuttajien osaamista hyödynnetään suomalaisen yhteiskunnan hyväksi ja että maahanmuuttajat tuntisivat olevansa osa yhteiskuntaa. 

Meillä oli syyskuun alussa Itämeren parlamentaarikkokonferenssi. Siellä me päätimme Suomen aloitteesta, että perustetaan Migration working group eli maahanmuuttajatyöryhmä. Siellä Itämeren valtiot jakavat keskenään hyviä käytäntöjä ja sitten taas toisaalta tällaisia "lessons learned", jos on ollut joitain haasteita. Tämä on juurikin sitä, että tehdään johdonmukaisesti sitä työtä myöskin kansainvälisillä foorumeilla. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikkajohdonmukaisuus, kv yhteistyö, konkretia

Hallituksen budjettiriihen panostukset turvallisuuteen

Torstai 31.8.2017 klo 21:30

Hallituksen budjettiriihen panostukset turvallisuuteen

Poliisi:  

Ensi vuodelle yhteensä 44 miljoonaa euroa lisämäärärahaa (kehysriihi 34,5 ja budjettiriihi 9,5)

9 miljoonaa euroa osoitettiin budjettiriihessä vaativien tilanteiden kaluston ja varusteiden lisäämiseen sekä operatiivisen suorituskyvyn ja kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantamiseen
0,5 miljoonaa euroa osoitettiin ennalta estävän toiminnan mallien kehittämiseen.


Suojelupoliisi:


Ensi vuodelle yhteensä 6 miljoona euroa lisämäärärahaa (kehysriihi 3,5 ja budjettiriihi 2,5)
2,5 miljoonaa euroa osoitettiin budjettiriihessä operatiivisen suorituskyvyn tehostamiseen
Rajavartiolaitos
Jo kehysriihessä Rajavartiolaitokselle osoitettiin 7,9 miljoonaa euroa sisäisen turvallisuuden parantamiseen

Lisäksi:
Hätäkeskuspäivystäjien koulutusta lisätään (ensi syksynä ruotsinkielinen koulutus Vaasassa)
Siviilikriisinhallinnan määrärahoja lisätään kotimaan valmiuksien vahvistamiseksi
Puolustukseen kohdistetaan 50 miljoonan euron lisäys (PLM)

Oikeusministeriö:
Turvapaikkavalitusten nopeampaan käsittelyyn osoitetaan lisärahoitusta seuraavasti:

Korkein hallinto-oikeus: 1,49 miljoonaa euroa
hallinto-oikeuksille: 2,2 miljoonaa euroa
turvapaikanhakijoiden oikeusapu: 0,532 miljoonaa euroa

Vankilaradikalisoitumisen ehkäisyyn 0,378 miljoonaa euroa
Syyttäjälaitoksen toimintamahdollisuuksia terrorististen rikosten torjuntaan ja rikosvastuun toteuttamiseen parannetaan 0,4 miljoonan euron lisärahoituksella

Toimenpiteet terrorismintorjunnan vahvistamiseksi
Hallitus käy läpi terrorismilainsäädännön ja tekee tarvittavat muutokset
Tavoitteena antaa viranomaisille kaikki mahdolliset lainsäädännölliset välineet ennaltaehkäistä terroritekoja ja varautua niiden torjuntaan

Terrorismirikoksista tuomittujen karkotusta tuomion suorittamisen jälkeen

Kansalaisuuslakia päivitetään ensi kesään mennessä siten, että kaksoiskansalaisilta voidaan mitätöidä Suomen kansalaisuus, mikäli he ovat osallistuneet terroritoimiin.

Ulkomaalais- ja kansalaisuuslakia päivitetään lisäämällä niihin kansallisen turvallisuuden käsite

Tavoitteena on mahdollistaa kansallisen turvallisuuden perusteella oleskeluluvan peruutus, maahantulokielto, kansalaisuuden menetys kaksoiskansalaisilta tai pakolaisaseman lakkautus

Turvapaikkaprosessien tehostaminen
Hallitus turvapaikkapoliittisesta toimenpideohjelmasta tehostetaan mm. seuraavia toimia:

Vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta vahvistetaan lisätuella.
Tehdään lainsäädäntöön tarvittavat muutokset laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon määrittelemiseksi korkeintaan perustuslain edellyttämälle minimitasolle.
Täsmennetään laittoman maassa oleskelun edistämisen, esim. majoittamisen tai piilottelemisen, kriminalisointia koskevaa lainsäädäntöä, säätämällä erillinen rangaistussäännös laittoman maassa oleskelun edistämisestä. Uudistuksella mahdollistetaan viranomaisten tehokas ja esteetön puuttuminen laittomaan maassa oleskeluun.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tehdään uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön. Tämä voi edellyttää lainsäädännön muuttamista ja säilöönottokapasiteetin nostoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poliisi, SUPO, HÄKE, RVL, SivKriha, puolustus, OM, KHO, HaO, Sjä, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta

Laittomasti maassaoleskelu ei ole kenenkään etu

Keskiviikko 30.8.2017 klo 23:31

1. Miten saadaan nopeutettua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia?
 
Palautuksia on pyritty tehostamaan koko ajan. Kaikkiin vaiheisiin ei kuitenkaan voida vaikuttaa suoraan Suomen omilla toimilla.

Ensisijainen vaihtoehto on aina vapaaehtoinen paluu, jolloin palautuksiin ei tarvitse mennä. Vapaaehtoisen paluun tukemiseen on panostettu merkittävästi. Siihen on lisätty resursseja esimerkiksi Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM) sekä Maahanmuuttovirastolle, jonne on palkattu paluuneuvojia opastamaan kielteisen päätöksen saaneita vapaaehtoiseen paluuseen. Poliisin ja Maahanmuuttoviraston yhteistyötä asiassa on tiivistetty. Sisäministeriön palautuskoordinaattori tukee tässä kokonaisuudessa.

Vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta pyritään lisäämään parantamalla palaajille annettavaa taloudellista tukea. Tämän muutoksen valmistelu on käynnissä.
 
Poliisilla on vuoden 2016 helmikuussa tehty palautusten tehostamisohjelma, jota se noudattaa. Palautukset ovat koko ajan käynnissä ja poliisi on kohdistanut työvoimaa tätä tarkoitusta varten. Uusia toimintamalleja on otettu ja otetaan käyttöön. 

Palautusten sujuvuus ei ole kiinni niinkään suomalaisten viranomaisten resursseista vaan siitä, että kaikki maat eivät ole halukkaita ottamaan palautettavia vastaan tai asiakirjojen saaminen kestää kauan. Ministeri Risikko ja ulkoministeri Soini ovat lähestyneet lähtömaiden lähetystöjä asian tiimoilta.

Koko turvapaikkaprosessin kestoon vaikuttaa muun muassa valitusten käsittelyn kesto hallinto-oikeuksissa. Kuitenkin jokainen hakemus on käsiteltävä yksilöllisesti ja hakijan oikeusturvasta huolehtien.
 
Myös palautussopimuksen solmiminen sellaisten maiden kanssa, joihin nyt on vaikeaa palauttaa ihmisiä, tehostaisi palautuksia. Neuvotteluja palautussopimuksesta käydään tällä hetkellä Irakin kanssa. Afganistanin kanssa tehtiin viime vuonna yhteistyöpöytäkirja, joka on lisännyt jonkin verran palautusten sujuvuutta Afganistaniin.

Laittomasti Suomessa oleskelu ei ole kenenkään etu. Laittoman maassaolon ehkäisyyn on tehty toimenpideohjelma. Laiton maahan jääminen ei saa olla houkuttelevaa.

Sisäministeriössä arvioidaan myös muita lainsäädännön tiukentamistarpeita.


2. Kuinka paljon on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita?
 
Kielteisen päätöksen saaneita on tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa noin 11 000. Heistä suurin osa on valittanut päätöksestään ja on sen vuoksi maassa aivan laillisesti.
 
Lähtökohta on aina se, että kielteisen päätöksen saanut henkilö poistuu maasta vapaaehtoisesti. Jos hän ei suostu lähtemään vapaaehtoisesti, poliisi panee palautuksen toimeen eli saattaa henkilön lentokoneeseen ja tarvittaessa takaisin lähtömaahan. Palautusjonossa on tällä hetkellä noin 1400 ihmistä. 
 
3. Miksi heitä ei oteta säilöön?
 
Säilöönotto edellyttää erityistä laissa mainittua perustetta, eikä pelkkä kielteinen turvapaikkapäätös ole syy ottaa ihmistä säilöön. Palautusta odottava henkilö voidaan ottaa säilöön, jos hänen epäillään välttelevän palautusta esimerkiksi piiloutumalla viranomaisilta. Syynä säilöönottoon voi olla myös se, että ulkomaalainen on syyllistynyt tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen ja säilöönotto on tarpeellinen maastapoistamispäätöksen valmistelun tai täytäntöönpanon turvaamiseksi.
 
Säilöönotto on yksi ulkomaalaislain tarkoittamista turvaamistoimista, joiden tarkoituksena on joko helpottaa henkilön maahantulon edellytysten selvittämistä tai varmistaa henkilön maasta poistaminen. Henkilön säilöönotto on vaihtoehto vain, jos toinen näistä edellytyksistä täyttyy. Säilöönotto on turvaamistoimista tehokkain, mutta samalla ulkomaalaisen oikeuksia eniten rajoittava. Se on viimeinen vaihtoehto, kun muista keinoista ei ole apua.
 
Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate koskee myös ulkomaalaisia. Ulkomaalaislain mukaisia turvaamistoimia ei voida perustuslain yhdenvertaisuussäännöstä loukkaamatta laajentaa koskemaan muuta kuin ulkomaalaislaissa säädettyä päätöksenteon turvaamista.

Säilöönotosta päättää viime kädessä käräjäoikeus, ja sille on säädetty enimmäispituudet laissa. 

Säilöönotto on toimenpiteenä paitsi raskas myös ympärivuorokautisen valvonnan takia kallis, joten sen käyttö varotoimenpiteenä ei ole myöskään taloudellisesti perusteltua.
 
4. Tiedetäänkö heidän olinpaikkansa?
 
Vastaanottokeskusten rekistereissä on noin 5300 ihmistä, joiden olinpaikkaa ei tiedetä.  Heistä suurin osa on kuitenkin todennäköisesti poistunut itse maasta ilmoittamatta siitä viranomaisille.
  
5. Mitä toimia on konkreettisesti tehty radikalisoitumisen ehkäisemiseksi?
 
Suomi on radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä edelläkävijä. Suomessa on käynnissä useita hankkeita, joista hyvä esimerkki on RADINET-EXIT-toiminta, joka auttaa radikalisoituneita henkilöitä irrottautumaan väkivallasta. Tässä työssä tuetaan järjestöjä sellaisten palvelujen kehittämisessä, joihin väkivaltaisesti radikalisoituneita henkilöitä voidaan ohjata. Tavoitteena on, että viranomaiset, kuten poliisi ja sosiaalitoimi, tuntevat nämä palvelut ja palveluun ohjaus toimii sujuvasti ja kattavasti.
 
Samalla kehitetään palveluja, joiden tavoitteena on tukea neuvonnalla ja palveluilla perheitä ja lähipiiriä tilanteessa, jossa perheenjäsen tai läheinen on radikalisoitunut tai radikalisoitumassa. Näin vaikutetaan siihen, että perhe ei syrjäydy ja jää yhteiskunnan ulkopuolelle.
 
Vastaanottokeskuksissa radikalisoitumista ehkäistään ennen kaikkea hyvällä ja ammattitaitoisella vastaanoton perustyöllä. Eli turvallisuutta rakennetaan joka päivä arkityössä.
 
Vastaanottokeskukset noudattavat yhteistä strategiaa. Siinä painotetaan hakijoiden asianmukaista ja asiallista kohtelua, erilaisissa ongelmissa auttamista ja tukemista sekä turvallisen toimintaympäristön luomista.
 
Alussa, kun turvapaikanhakija tulee Suomeen, hän käy suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin. Kurssi on osa hakijoiden työ- ja opintotoimintaa ja käsittää eri osa-alueita (esimerkiksi suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri, sekä lainsäädäntö). Monet keskuksen järjestävät lisäksi hakijoille keskusten ulkopuolella vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, joilla arkeen saa tekemistä ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Turvapaikanhakijoilla on tiettyjen aikaraamien mukaan mahdollista tehdä ansiotyötä Suomessa ja siihen periaatteessa pitäisikin pyrkiä. Eli tarjotaan paikka luoda itselleen mahdollisuuksia Suomessa.
 
Ilman huoltajaa tulleiden yksiköissä on asiakassuunnitelma – ja omaohjaajatoimintamalli.
 
Vastaanottokeskusten henkilökunnalle on järjestetty koulutusta turvallisuuteen (ml. radikalisoituminen, ekstremismi) liittyen.  Lisäksi kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma on lähetetty kaikkiin keskuksiin luettavaksi ja tiedoksi.
 
Keskuksille on järjestetty jo pidemmän aikaa koulutusta ja annettu ohjeistusta mielenterveyteen liittyvistä teemoista, esimerkiksi psykologisesta ensiavusta ja vaikeammin oireilevien ohjaamisesta lääkärin arvioon. Maahanmuuttovirasto on perustanut tehostetun tuen yksikön (TEVA), niille hakijoille jotka eivät syystä tai toisesta pääse erikoissairaanhoidon laitosmallin palveluun ja joille normaalin keskuksen palvelut eivät täysin riitä.
 
Käytössä on myös yhdessä Poliisihallituksen kanssa sovittu toimintamalli hakijoiden häiriökäyttäytymiseen liittyen. Sen mukaan hakijan epäilyttävästä/ poikkeavasta käytöksestä/ uhkasta ilmoitetaan hyvin matalla kynnyksellä paikalliselle poliisille.
  
6. Miten huolehditaan vastaanottokeskusten turvallisuudesta?
 
Myös vastaanottokeskusten turvallisuutta rakennetaan joka päivä keskusten tavallisessa arkityössä, jossa painotetaan hakijoiden asianmukaista ja asiallista kohtelua, erilaisissa ongelmissa auttamista ja tukemista sekä turvallisen toimintaympäristön luomista.
 
Poliisi ja vastaanottokeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä keskusten ja niiden ympäristön turvallisuuden varmistamiseksi. Vuodesta 2015 toimintaa on kehitetty erittäin paljon ja paikallisyhteistyö on erittäin tärkeässä roolissa siinä.
Turvallisuuden varmistamiseen vastaanottokeskuksissa käytetään yksityisiä vartiointiliikkeitä. Turun tapahtumien jälkeen valmiutta ja vartiointia vastaanottokeskuksissa on lisätty, jotta mahdolliset vastaanottokeskuksiin kohdistuvat ulkopuoliset uhat voidaan torjua.
  
7. Pitäisikö rajatarkastukset palauttaa?

Sisärajatarkastusten palauttaminen ei estä turvapaikanhakijoiden saapumista Suomeen. Turvapaikkahakemukset olisi joka tapauksessa otettava rajalla vastaan, vaikka rajavalvonta aloitettaisiin. Oikeus hakea turvapaikkaa tulee suoraan ulkomaalaislaista ja EU-lainsäädännöstä.
 
Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteita, ja se on tuonut mukanaan enemmän hyvää kuin huonoa. Valitettavasti myös rikollisten on helppo liikkua maasta toiseen sisärajojen kautta. Schengen-sopimuksen tärkeä osa on kuitenkin eri maiden viranomaisten yhteiset rekisterit, jotka ovat helpottaneet rikollisten liikkumisen seurantaa Schengen-alueella. Ilman Schengeniä tällaisia yhteisiä tietokantoja ei olisi käytössä.

Rajatarkastusten käyttöönottoa luonnollisesti arvioidaan, jos tilanne sitä vaatii.
 
8. Tarvitaanko terrorismin torjuntaan lisää rahaa?
 
Hallitus päätti jo kevään nk. kehyspäätöksessään, että poliisin ja Suojelupoliisin resursseja lisätään ensi vuonna nimenomaan terrorismin torjunnan vahvistamiseksi. Lisäksi sisäministeriö on esittänyt ensi vuoden budjettiin seitsemän miljoonan euron lisärahaa poliisin kalustohankintoihin erityisesti terrorismin uhkaan vastaamiseksi.
  
9. Olisiko tämä isku voitu estää, jos tiedustelulaki olisi ollut voimassa?
 
Tähän on mahdotonta vastata, kun iskun tutkinta on vasta alkuvaiheessa. Tiedustelulain myötä Suojelupoliisi saisi uusia toimivaltuuksia, joiden avulla se kykenisi havaitsemaan Suomea koskevat uhat entistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa ja pystyisi myös reagoimaan niihin. Useimmissa Euroopan maissa tiedustelupalveluilla on jo tällaiset toimivaltuudet ja viranomaiset ovatkin onnistuneet estämään kymmeniä terrori-iskuja Euroopassa. Minkään lainsäädännön avulla ei kuitenkaan voida täysin estää kaikkia iskuja.
 
10. Voiko marokkolainen saada Suomesta turvapaikan?
 
Voi, jos turvapaikan edellytykset täyttyvät. Viimeisen 12 kuukauden aikana Maahanmuuttovirasto on käsitellyt 96 Marokon kansalaisen turvapaikkahakemusta. Näistä suurin osa joko raukesi tai jätettiin tutkimatta. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 16 ja kielteisiä 31. Myönteiset päätökset perustuivat hakijan kokemaan henkilökohtaiseen poliittiseen tai uskonnolliseen vainoon. Tänä vuonna (31.7.2017) turvapaikkahakemuksen on jättänyt 27 Marokon kansalaista. 
 
Yleisesti voidaan sanoa - kuten alan tutkijatkin ovat todenneet - että Marokossa nuoria miehiä on paljon ilman koulutusta ja työpaikkaa. Tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Siirtolaisuus Eurooppaan on hyvin monella se tärkein tavoite. Tämä on näkynyt Suomessakin jo 80-luvulta lähtien, ilmiö on sama läntisissä Euroopan valtioissa.
 
Suomessa hakijamäärät Marokosta eivät ole olleet suuria. Päätösten osalta on huomattava, että suurehko osa hakijoista on joko peruuttanut hakemuksensa tai kadonnut ja asiaan on tehty raukeamispäätös. Myös Dublin-päätösten määrä on kokonaismäärästä kohtalaisen suuri.
 
Myönteisten määrä taas on pieni - kaikkiaan vuosien 2015–17 aikana on tehty päätös 294:lle, joista jonkinlainen myönteinen päätös on annettu 32:lle. Hakemukset ja turvapaikan perusteet tutkitaan tietenkin yksilöllisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laiton maassaolo, Irak, Afganistan, Marokko, turvapaikanhakija, radikalisoitumisen estäminen, poliisi, Suojelupoliisi, IOM

Sisulaiset hermostuneita

Maanantai 19.6.2017 klo 0:29

Iltasanomille antamani haastattelu sai sisulaisissa aikaan säpinää. Minua syytettiin valehtelijaksi tai vähintään liioittelijaksi kansanedustaja Immosen facebook julkaisussa. Epäiltiin myös, ettei minua takaisin ps ään pyytänyt ja vastauksestani hermostunut olisi edes ollut sisulainen. Vaadittiin näyttöä. Vaadittiin henkilön nimen julkaisemista.

Saat mitä tilaat. Olli Immosen ja monien muiden sivuillaan olevien vaatimuksesta esitän tässä (Sampo Terhon tavoin, kuten itse vinkkasivat) näyttöä siitä mitä  Suomen sisulainen minusta oli mieltä hermostuttuaan kysymykseeni mitä minun pitäisi pyytää Jussi Halla-aholta anteeksi.

Näytöksi riittänee, että aivoni ovat "neekerimallii".

Haluan suojella tuota sisulaista heiltä itseltään. En saanut mm vastauksia keskustelussa Immonen & co, että mihinkä "rikokseen" ko hlö on syyllistynyt kysyessään takaisin ps ään ja mitä "kostoa" suunnittelevat hänelle siitä, sillä keskustelu herätti minussa nämä kysymykset.  Hyvää hyvyyttäähän tuo sisulainen oli minua takaisin pyydellyt ps riveihin, kuten niin moni muukin ei sisulainen.

 Henkilö on todellinen, henkilö on sisulainen. Hän on myös sittemmin pyytänyt anteeksi kahteenkin kertaan sähköpostiviesteissä  "pari kommenttiani meni pikkaisen hmm..asiattomaksi...ja haistattelu.."

Huomautan lopuksi, etten ole loukkaantunut mistään alatyylisistä viesteistä, joita on tullut tuon sisulaisen lisäksi muitakin. Hänhän vielä omaehtoisesti pyysi haistatteluja jne anteeksi.  Iloani hyvistä viesteistä ei voi millään törkyviesteillä vähentää. Päinvastoin. 

Kommentoi kirjoitusta.

Lakialoite mikroyrittäjien perhevapaan tukemiseksi

Torstai 27.4.2017 klo 13:00

KOTIMAA / toimittaja Suvi Hautanen:
PS:n Veera Ruoho vaatii yrittäjävanhemmille 2 500 euron perhevapaakorvausta
veera-ruoho.jpg
Työnantaja saa 2 500 euron kertakorvauksen työntekijän vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista.
Veera Ruoho.
(Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto)
Perussuomalaisten kansanedustajan Veera Ruohon mielestä myös päätoimisilla yrittäjillä pitää olla oikeus korvaukseen vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista.
Työnantaja on saanut 2 500 euron kertakorvauksen työntekijän vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista huhtikuun alusta lähtien.
– Tämä oli erinomainen ja tarpeellinen uudistus, mutta se ei huomioi yrittäjiä, kuten kampaajia. He eivät hyödy oman perheenlisäyksen yhteydessä uudistuksesta ollenkaan. Yrittäjinä he kuitenkin usein ovat työntekijöitä heikommassa asemassa perhevapaalle jäädessään, Ruoho perustelee.
Ruoho on laatinut lakialoitteen, jossa ehdotetaan sairausvakuutuslakiin uutta säännöstä, joka ottaa myös yrittäjävanhemmat 2 500 euron kertakorvauksen piiriin.

1 kommentti . Avainsanat: naisyrittäjät, perhevapaa,

Lakialoite maahantulokiellon rikkomisen sanktion ankaroittamiseksi

Torstai 27.4.2017 klo 12:45

Tässä kopioituna puheenvuoroni ensin lakialoitteestani maahantulokiellon rikkomisen maksimisanktion sakosta nostamiseksi vankeuteen kahdeksi vuodeksi. Sitten puheenuoroni koskien Hallituksen esitystä Poliisilain 2 pykälän muuttamiseksi: 
26.4.2017 klo 17.34 Veera Ruoho ps
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa puhemies!
 Tässä lakialoitteessa laeiksi ulkomaalaislain 185 §:n ja rikoslain 17 luvun muuttamisesta ehdotetaan ulkomaalaislain mukaisen maahantulokiellon rikkomisesta seuraavan rangaistusmaksimin korottamista sakosta kahden vuoden vankeuteen sekä siirtämistä rikoslakiin. 
Rajat ylittävästä rikollisuudesta on vuoden 2007 Schengen-liikkuvuuteen tehtyjen muutosten jälkeen tullut pysyvä ilmiö. Helsingin osalta kaikista rikoksista noin neljäsosa on ulkomaalaisten tekemiä, joten ilmiön suuruus on merkittävä. 
Rajat ylittävää rikollisuutta vahvistaa ja sen torjuntaa vaikeuttaa merkittävästi maahantulokiellon rangaistusasteikon rajaaminen sakkoihin. Ulkomaalainen lähes ammatikseen rikoksia tekevä henkilö ei maksa sakkoja, eikä niitä nykyisin myöskään muunneta vankeudeksi, joten käytännössä rikos jää rankaisematta. Samasta syystä maahantulokiellolla ei ole tavoiteltua ennalta estävää vaikutusta. Tarpeellinen maahantulokiellon rikkomisen kriminalisoiva säädös ei saavuta sille asetettuja tavoitteita. Ennalta estävän ajatusmallin tulee olla keskiössä maahantulokiellon rangaistavuutta arvioitaessa. 
Maahantulokiellon rikkominen on siis jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2015 maahantulokieltoa rikottiin koko Suomessa 566 kertaa. Rikoslajista riippuen liikkuva rikollinen tekee helposti vuositasolla 10—30 rikosta, joten ehkäistävissä olevia rikoksia olisi ainakin 5 000—15 000 kappaletta. Todennäköisesti luku on isompi, koska vain osa maahantulokieltoa rikkovista jää kiinni. 
Keskusrikospoliisin selvityksen perusteella saadaan käsitys maahantulokieltoa rikkovien henkilöiden lukumääristä. Lokakuussa 2013 tehdyssä selvityksessä laivalistoilta löytyi kuukauden aikana 103 maahantulokiellossa olevaa henkilöä. Vuositasolla tämä tarkoittaisi noin 1 200:n maahantulokiellossa olevan henkilön saapumista Suomeen. Todennäköisesti todellinen määrä on tätäkin suurempi, koska osa liikkuvista rikollisista ei käytä omaa nimeään tai matkustaa ilman lippua. 
Tilastot osoittavat, että maahantulokieltoja määrätään jatkuvasti enemmän ja myös valvominen on tehokasta, koska kirjattujen rikkomusten määrä on kasvussa. Yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi olisi tärkeää, että rangaistussäännökset muutetaan pohjoismaiselle tasolle. Kaikkein tärkein peruste on todellinen mahdollisuus ehkäistä tuhansia rikoksia. Maahantulokiellon rikkomisesta seuraava vankeusuhka olisi omiaan ohjaamaan liikkuvan rikollisen toimintaa muuhun maahan, jossa tällaista riskiä ei ole. Nykyisen tilanteen jatkuessa on valitettavasti olemassa riski, että muiden maiden rikollisuus ohjautuu samoilla perusteilla Suomeen. 
Poliisi joutuu käännyttämään joitakin tapauksia useita kertoja lyhyenkin ajan sisällä. Helsingin ulkomaalaispoliisin mukaan maahantulokieltoja rikotaan keskimäärin viikoittain. Tämä työllistää poliisia jo muutenkin muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa poliisin resurssit ovat rajalliset. Kiellon rikkomista seuraavat sakot eivät toimi pelotteena, sillä poliisin antamia sakkoja ei voida muuntaa vankeudeksi ja niiden periminen on ulkomailla asuvilta hankalaa. Erityisen huolestuttavaa on, että kieltoa rikkovat useimmiten sellaiset henkilöt, joille maahantulokielto on määrätty heidän tekemiensä rikosten takia. Rangaistusmaksimin muuttaminen maahantulokiellon rikkomisesta sakosta vankeuteen lisäisi tehokkuutta, kun samalla pohjoismaisten esimerkkien mukaisesti henkilö voitaisiin määrätä kärsimään rangaistusta omassa kotimaassaan. 
Suomen rangaistusasteikon maahantulokiellon rikkomisen osalta tulisi olla yhtenäinen muiden Pohjoismaiden kanssa. Niissä maahantulokiellon rikkomisesta voidaan tuomita vankeuteen 1—3 vuodeksi. 
Arvoisa puhemies!
 Esimerkki: Eilen MTV julkaisi uutisen otsikolla "Maahantulokielto ei virolaisia murtovarkaita estänyt — oven väliin työnnetty tikku kertoi, oliko asunnossa käyty". Espoon käräjäoikeus tuomitsi kaksi virolaismiestä vajaan neljän vuoden vankeuteen Espoossa ja Pirkanmaalla, ja heidät tuomittiin nyt kaikkiaan 11 törkeästä varkaudesta ja kahdesta varkaudesta. Toinen näistä tuomituista oli jo aiemmin tuomittu murtosarjoista ja määrätty maahantulokieltoon. Myös toinen nyt tuomittu on aiemmin tuomittu. Hänen taustaltaan löytyy Malmin Korupajan törkeä ryöstö. — Tämä oli vain yksi esimerkki tästä ilmiöstä, mikä liittyy tähän rajat ylittävään rikollisuuteen, ja varsinkin asuntomurrot ovat aika usein näissä yleisimpiä rikoksia. 
17.43 Veera Ruoho ps
Arvoisa puhemies! 
Minä vielä viittaan näihin muitten Pohjoismaiden rangaistusasteikkoihin: maksimirangaistus on Ruotsissa 1 vuosi, Norjassa 2 vuotta, Tanskassa 3 vuotta. Tosiaankin tässä vertailussa Suomi on ainoa maa, jossa rangaistus on vain sakkoa.  
Maahantulokiellon rikkomisen ei tarvitse olla erityisen ankarasti rankaistu, lähtökohtaisesti jo 2—4 kuukauden tosiasiallinen vankeusrangaistus on merkittävä uhka ja viivytys rikoshyödyn saavuttamiselle ohjaten rikollista toimintaa pois Suomesta. Jotta tosiasialliset vankeusrangaistukset toteutuisivat, rangaistusmaksimin tulisi käytännössä olla 2 vuotta vankeutta. 2 vuotta olisi myös pohjoismaisen rangaistuskäytännön keskiarvon mukainen ja siten linjassa.  
Arvoisa puhemies! 
Voimassa olevan rangaistusasteikon rajaaminen sakkoihin rajaa esitutkintaviranomaisten käytettävissä olevia tutkintakeinoja. Laajemmalla rangaistusasteikolla useat pakkokeinot olisivat käytettävissä esitutkinnassa. Pakkokeinot mahdollistaisivat nykyistä paremmin muun muassa laittoman maahantulon järjestämisen paljastamisen. Nykyisessä liikkuvan rikollisuuden ja huomattavasti kasvaneen maahantulon viitekehyksessä rikostutkinnan tehostaminen olisi hyvin perusteltua. Koska säännönmukaisia rajatarkastuksia ei ole, sisämaassa tapahtuvan ulkomaalaislain noudattamisen valvonnan ja siihen liittyvän rikostutkinnan tulee olla tehokasta.  
Arvoisa puhemies! 
Uusi ankarampi säädös lisäisi jonkin verran vankien määrää mutta todennäköisesti vain joillakin kymmenillä. Lainsäädännön tärkein merkitys on sen ennalta estävä tavoite, sillä rajat ylittävä rikollisuus on harkittua ja suunnitelmallista toimintaa. Liikkuvat rikolliset pyrkivät suuntaamaan [Puhemies koputtaa] toimintansa sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole riskiä joutua vankilaan pelkästään maahantulon johdosta eikä samalla menettää taloudellista hyötyä. Tässä mielessä Suomi on houkutteleva rikosten tekemisen kohdemaa juuri alhaisen [Puhemies koputtaa] rangaistusasteikon takia. Oletettavasti osa maahantulokiellossa olevista jättäisi saapumatta Suomeen, mikäli rangaistusasteikko olisi ankarampi.  
Täysistunto
Keskiviikko 26.4.2017 klo 14.01—17.55
3
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 2 luvun muuttamisesta
Hallituksen esitys
HE 37/2017 vp
14.38 Veera Ruoho ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä puheenvuoroja täällä.  
Osaltani kiitän hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi poliisilain 2 luvun muuttamisesta, sillä se osaltaan vastaa juurikin niihin tarpeisiin, mitä poliisilla käytännön työssä on tänä päivänä erilaisten uusien turvallisuusuhkien lisääntyessä.  
Urani aikana olen myös itse saanut työskennellä myös näissä koirapartioissa. Koira on erittäin arvokas työväline, myös työkaveri, jonka kyky tunnistaa niin räjähteitä kuin huumeita ynnä muita riippuen sen koulutuksesta on voittamaton.  
Ihan lopuksi haluan myös kommentoida tuota poliisin saamaa rahoitusta: hienoa, että saatiin, mutta tarve olisi kyllä enemmälle.  
15.01 Veera Ruoho ps
Arvoisa puhemies! 
Tällä lain muuttamisella on tilaisuuksia koskevaa poliisin valvonta- ja tarkastustoimintaa selkeyttävä ja yhdenmukaistava vaikutus.
 Turvallisuustarkastusoikeuden tilanteellista ja alueellista ulottuvuutta koskevien säännösten täydentäminen poistaisi epäselvyyksiä siitä, missä tilanteessa poliisimiehellä on tilaisuuksissa ja tapahtumissa oikeus toimittaa turvallisuustarkastus. Tässä yhteydessä toivon, että edustaja Hongiston äskettäisessä puheenvuorossaan nostama huoli otetaan vakavasti ja että selvennetään, missä tilanteissa tosiaankin koiraa voi ja saa käyttää. 
Tärkeimpänä yhteiskuntamme kannalta nostaisin vielä sen, että lain muutoksella kykenisimme luomaan paremmat edellytykset järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseen hyvin moninaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahantulokielto, Rikoslaki, Ulkomaalaislaki, Poliisilaki

Maahanmuuttoasiat Itämeren parlamentaarikkojen asialistalle

Torstai 27.4.2017 klo 12:36

EDUSKUNTATIEDOTUS 
RIKSDAGSINFORMATIONEN
27.4.2017
Suomi esittää maahanmuuttoa Itämeriparlamentaarikkojen asialistalle
 
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin BSPC:n (Baltic Sea Parliamentary Conference) pysyvä komitea keskustelee perjantaina Hampurissa Suomen aloitteesta nostaa maahanmuuttokysymykset järjestön asialistalle. 
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta on ehdottanut, että BSPC perustaisi työryhmän selvittämään, miten maahanmuuttajia kotoutetaan Itämeren alueen maissa ja mitä opittavaa eri mailla olisi toisiltaan.
Pysyvän komitean kokouksessa 28.4. pohditaan lisäksi muun muassa internetin vaikutusta osallistavaan demokratiaan, hallitusten ja parlamenttien välisen Itämeri-yhteistyön tiivistämistä ja vuoropuhelun lisäämistä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten kanssa. 
Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Suomen BSPC-valtuuskunnan puheenjohtaja Veera Ruoho (ps.) ja Pohjoismaiden neuvoston Itämeri-raportoija Wille Rydman (kok.). 
 
Lisätiedot: 
Kansainvälisten asiain sihteeri Mika Laaksonen 09 432 3524, 050 574 1207
 
 
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: BSPC, maahanmuutto, kotouttaminen, Itämeri yhteistyö

Uudet tuulivoiman tuotantotuet poistettava

Maanantai 24.4.2017 klo 21:08

Tuulivoima- kansalaisyhdistyksen ry:n puheenjohtaja Nikulan esitys hallituksen kehystarkasteluun: uudet tuulivoiman tuotantotuet on poistettava. LAINAUS ALKAA:
"Tiedotusvälineet ovat vastikään selvittäneet, että Suomessa yrityksille jaetaan vuosittain 1,3 miljardia euroa suoria yritystukia. Tuulivoimayhtiöt saavat ylivoimaisesti suurimman summan. Valtion vuoden 2017 talousarvion mukaan niiden käyttöön on varattu 211,4 milj. euroa (mom. 32.60.44 Uusiutuvan energian tuotantotuki). Tuulivoimatuki on myös yhteismäärältään kaikista yritystuista ylivoimaisesti suurin. Nykyisen syöttötariffilain mukaisen tuulivoimatuen rinnalle on suunniteltu vielä uutta tuotantotukea. Se jaettaisiin yrityksille kilpailutuksen perusteella.
 Tämän vuoksi haluamme tuoda esiin, että uuden yritystuen osoittaminen tuulisähkön tuotantoon ei ole millään syyllä perusteltavissa. Kyseiset valtion varat voitaisiin käyttää moniin paljon tarkoituksenmukaisempiin ja huomattavasti paremmin työllisyyttä edistäviin kohteisiin.
 Uutta tukea on suunniteltu siitä huolimatta, että monet asiantuntevat tahot ovat tuoneet selvästi esille, että uusi tuki on tarpeeton ja haitallinen aiheuttaen häiriöitä kotimaisilla sähkömarkkinoilla. Tuki vääristää markkinat. Suomen tuulivoimalla ei ole merkitystä energiahuollon tai kansantalouden kannalta vaan päinvastoin negatiivinen vaikutus siten, että mitä enemmän on tuulivoimaa sitä enemmän tarvitaan varalle säätöenergiaa.
 Vaikka tuulivoimatukea on jo maksettu useampi vuosi, ei alalle ole syntynyt juuri lainkaan uusia tuotannollisia työpaikkoja. Tuulivoimalat tehdään ulkomailla ja tuodaan Suomeen pystytysvalmiina tuotteina. Työllisyysvaikutusta on rajusti liioiteltu erityisesti tuulivoima-alan edunvalvojien taholta. Tuulivoima-ala työllistää lyhyenä rakennusaikana pääasiassa maansiirtotöissä, mutta ei tuo pysyviä työpaikkoja. Paikallisten tehtäväksi jää vastata kulkureittien ylläpidosta maanvuokraajien kanssa vuokrasopimuksissa sovitun mukaisesti. Kasvattamalla tuulivoimatukea ei paranneta työllisyyttä Suomessa.
 Tuulivoimalarakentamisen tuonti ulkomailta heikentää kauppatasettamme. Tuulivoimaloiden rakentamiskustannusten kotimainen osuus on vähäinen, sillä tuontiosat muodostavat noin 75 % voimalan rakentamiskustannuksista (Vaasan Energia instituutin selvitys). Voimaloiden mukana tulee yhtiöiden omat pystyttäjät ulkomailta. Perustuksiin tarvittava bulkkiteräskin tuodaan pääosin Kiinasta tai muualta. Yhden voimalan rakentamiskustannukset ovat yleensä olleet noin 4-5 miljoonan euron suuruusluokkaa.
 Tuulivoima-alan yritykset eivät tuo työpaikkoja tai muuta merkittävää hyötyä sijoituskunnilleen, eivätkä ne tuo yhteisöveroja. Vuosittain aleneva kiinteistövero on vähäinen. Jopa eniten tuulivoimatukea saaneessa yrityksessä Tuuliwatti Oy:ssä ei ole ketään töissä eikä se suorita yhteisöveroa.
Vastoin alkuperäistä tavoiteta tuulivoiman syöttötariffisijoituksella valtio ei ole aikaansaanut tuulivoima-alalle erityistä osaamispääomaa, joka olisi luonut uutta teollista toimintaa ja lisää työpaikkoja  Suomeen.
 Kasvavassa määrin suomalaisia tuulitukia maksetaan myös ulkomaille, ja joissain tapauksissa on mahdollista sekin, että suomalaiseen tuulivoimaan sijoitetut rahat ovat peräisin harmailta pääomamarkkinoilta. Suomalaiset runsasta tukea saavat tuulivoimahankkeet ovatkin haluttuja kiivaan kaupankäynnin kohteina, ja lukuisia omistajanvaihdoksia on vireillä.
 Tuen valumisesta suoraan ulkomaille on paljon tapauksia, joista mainittakoon esimerkiksi nämä:
1) Luhankalainen Latamäen tuulivoima-hanke on tähän mennessä nostanut tuotantotukea 7,5-8 milj. euroa, joka on maksettu suoraan saksalaiselle pankkitilille. Tuulivoimaloiden käyttö ja huolto tapahtuu ulkomaisten tahojen johdolla. Kiinteistöverotulot Luhangan kunnalle ovat olleen vain hieman yli 100 000 euroa, eikä suomalainen tytäryhtiö ole maksanut tuloveroja Suomeen, joten tuulivoimatuki on siirtynyt lähes kokonaan verotta ulkomaille. Vaikka hankkeet olisivat suomalaisten tytäryhtiöiden hallinnassa, todelliset edunsaajat ovat hyvin usein muualla, ja käytössä ovat siten kaikki verosuunnittelun mahdollisuudet.
2)  Honkajoen tuulivoimala-alue on tuulivoimayhtiöiden useasti käyttämä esittelyalue. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan sijoitusyhtiö Taaleritehdas on myynyt voimalat kansainvälisillä markkinoilla toimivien sijoittajien Goodyields Capital GmbH:n ja Access Capital Partnersin hallinnoimille yhtiöille. Taaleritehdas on ilmoittanut jatkavansa operointia omistajien lukuun.  Vastaavasti Pyhäjoella sijaitsevan WPD Finland Oy:n Mäkikankaan tuulivoima-alueen saama syöttötariffituki menee suoraan saksalaiselle pankkitilille Bremeniin, jossa on yhtiön kotipaikka.
3)  Kyseenalaisena voidaan pitää sitä, että valtion oma liikelaitos Metsähallitus pyrkii parantamaan taloudellista tilaansa suunnittelemalla valtion maille tuulivoima-alueita ja kauppaamalla niitä ulkomaisille yhtiöille, joille tuet valuvat.
 Runsaiden tukirahojen saajista esimerkkinä voidaan mainita Suomen suurin tuulivoimayhtiö Tuuliwatti, jonka liikevaihto oli v. 2014 lähes 40 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna 70 miljoonaa euroa. Liikevoitto liikevaihdosta v. 2014 oli 66,6 % ja v. 2015 58,9 %. Valtio maksoi yhtiölle vuosina 2014 ja 2015 syöttötariffitukea 26 ja 57 miljoonaa euroa.
 Suomen viranomaiset ovat valtiontukikirjelmässään v. 2011 ilmoittaneet EU:lle, että 2015 mennessä rakennettavien voimaloiden tuotantokustannuslaskelmissa tuottoasteeksi katsotaan 11 %, ja 2015 jälkeen rakennettaessa 9,6 %. Runsaan syöttötariffituen ansiosta yhtiöt ovat kuitenkin voineet nostaa kymmenien prosenttien vuosituoton. Voimaloiden tehot, korkeus ja sähköntuotto ovat kehittyneet nopeammin kuin tukea suunniteltaessa tiedettiin. Hyödyn korjaa tuulivoimatoimija kokonaisuudessaan, kun tuki on joustamaton. Kyseessä on ansioton arvonnousu, jonka leikkaamista olisikin ryhdyttävä selvittämään.
 Tuulivoiman rakentaminen tukitoimin ei ole enää perusteltua myöskään  EU:n tai lähialueiden CO2-päästöjen kannalta, sillä olemme saavuttaneet vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet etuajassa jo vuonna 2015. Suomi on uusiutuvan energian kärkimaita ilman tänne soveltumatonta yhteiskunnalle kalliiksi käyvää tuulivoimarakentamistakin.
 Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) vastikään (6.4.2017) julkaiseman tarkastuskertomuksen mukaan tuulivoimatuotannon tukeminen syöttötariffilla on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi tukijärjestelmäksi. Vuonna 2011 sähkön markkinahinta kääntyi laskuun noin 50 eurosta ja päätyi vuonna 2015 noin 30 euroon megawattitunnilta. Nykyennusteet sähkön tulevasta hintakehityksestä ovat sekä Suomessa että Euroopassa jakaantuneita. Markkinahinnalla 50 €/MWh sähkön tuotantotueksi tulisi yhteensä hieman yli 2 miljardia euroa. Sen sijaan nykytason mukainen markkinahinta 33 €/MWh tukikaudella 2017–2030 aiheuttaisi valtiontaloudelle runsaan 3 miljardin euron menot.
 Tuulivoiman kapasiteetti vuoden 2016 lopussa oli tarkastuskertomuksen mukaan 1 550 megawattia. Tarkastuskertomuksen (s. 27) mukaan tuulivoiman osuus kotimaisesta vuosituotannosta (66,2 TWh:sta) on vain 3,5 %. VTV arvioi (s. 26), että kustannukset ovat korkeat sekä yksikkö- että kokonaiskustannuksina tarkasteltuna. Syöttötariffilain mukainen tuulivoimatuki voikin lähivuosina nousta 300 milj. euroon vuodessa, jos keskimääräinen sähkön markkinahinta pysyy matalana .
 VTV on kertomuksessaan tarkastellut myös TEMin asettaman työryhmän 13.5.2016 antamaa raporttia, jossa valmisteltiin uutta kilpailuun perustuvaa tuulivoiman tukijärjestelmää. TEMin työryhmän esittämissä vaihtoehdoissa ei tarkastuskertomuksen mukaan ole tuesta luopumista koskevaa vaihtoehtoa, vaikka kehittämistarkasteluissa olisi tarpeen esittää myös ”nollavaihtoehto”. Kertomuksen suositusosassa (s. 7) tarkastusvirasto on todennut seuraavasti: ”Tukijärjestelmien kehittämistä koskevissa tarkasteluissa tulisi olla mukana vaihtoehtoiset tukimuodot ja kannustimet, jotka eivät lisää valtion menoja.” Myös tiedotteessaan VTV korosti, että olisi tarkasteltava myös sellaista vaihtoehtoa, että tukihanketta ei toteuteta.
Kansallista energia- ja ilmastostrategiaa hyväksyessään hallitus päätti, että tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista tehdään selvitys. Sen tulee olla riippumaton ja riittävän kattava. Lisäksi jatkossa tulee selvittää, millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, jotta toteutuisi myös kyseiseen strategiaan (tem.fi/strategia2016, s. 36) otettu tärkeä linjaus siitä, että haitallisten vaikutusten minimoimiseksi tuulivoimarakentaminen pyritään ensisijaisesti keskittämään suuriin yksiköihin ja riittävälle etäisyydelle pysyvästä asutuksesta.
Tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetti on noussut ja toisaalta investointikustannukset ovat laskeneet merkittävästi, ja muun muassa Suomen Tuulivoimayhdistys tuulivoimateollisuuden edustajana on tuonut esille, että pian tuulivoima pystyy hyvin kilpailemaan markkinaehtoisesti muun sähköntuotannon kanssa. Rakentamatta on vielä paljon syöttötariffituen saaneita tuulivoimahanke-alueita. Syöttötariffituen piiriin kuuluu jopa satoja sellaisia tuulivoimaloita, joiden rakentaminen ei ole vielä ehtinyt alkaa. Kyseisten tuulivoima-alueiden rakentaminen käynnistyy kuitenkin vielä tänä vuonna ja jatkuu pitkään vuoden 2017 jälkeenkin. Uusien hankkeiden tukemiseen lähivuosina ei ole mitään tarvetta. "   (LAINAUS PÄÄTTYY)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulivoimayhtiöt, tuotantotuki, Kalevi Nikula, puolivälikehysriihi

Sisäinen turvallisuus edellyttää resursseja poliisille ja muille alan toimijoille

Lauantai 22.4.2017 klo 18:02 - Veera Ruoho

Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp Valiokunnan mietintö  HaVM 5/2017 vp 

17.34 Veera Ruoho ps  (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies!

Kiitän hallitusta siitä, että turvallisuus on nostettu tulevan puoliväliriihen kärkiteemoihin. 

Haluan kyllä kommentoida heti tuohon edustaja Adlercreutzin ehdotukseen, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle annettaisiin tilapäinen oleskelulupa, että näen sen kyllä nyt täysin vääränä signaalina ja jopa myös, että se romuttaa koko järjestelmää. [Anders Adlercreutz: Se oli käytäntö ennen!] 

 Vuodesta toiseen poliisille annetaan alimitoitettu budjetti, jota korjaillaan juuri sen verran, että irtisanomisiin ei tarvitsi mennä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon maksaa teettää virkamiehillä kaksi kertaa vuodessa viikkokaupalla laskelmia siitä, paljonko sillä hetkellä tarvitaan rahaa, että selvitään kyseinen toimintavuosi.

 Meidän poliisin toive on, että hallitus kykenisi vahvistamaan poliisille riittävän rahoituksen vaikkapa kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. 

18.13 Veera Ruoho ps  (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies!

Poliisia pidetään tiukilla taloudellisesti.

 Senaatti, joka tulouttaa rahat VM:lle, nostaa poliisin vuokria siten, että 2018 poliisin vuokrakustannukset nousevat 2,5 miljoonaa ja kehyskauden loppuun mennessä 10 miljoonaa. Poliisin palveluverkkoon ei voi koskea, jolla saisi vuokria alennettua.

 Toivon, että hallitus pohtii tähän kehityskulkuun ratkaisuja, jotka eivät rasita poliisin budjettia. 

19.01 Veera Ruoho ps

Arvoisa puhemies!

 Tässä voimakkaassa turvallisuusympäristön muutoksessa, joka pahaenteisesti vaikuttaa myös Suomen turvallisuustilanteeseen, näen kestämättömänä kehityksenä ensinnäkin sen, että meillä on Suomessa jo lähtökohtaisesti vähiten poliiseja pohjoismaisessa vertailussa, ja toisekseen, että kehitys jatkuisi poliisimäärän vähentymisenä entisestään.

Esimerkiksi tällä hetkellä poliisin suorituskyky on vielä vajavainen täysin takaamaan massatapahtumien turvallisuuden, saati että meillä olisi riittävästi poliiseja jalkautumaan kaduille ilman erityisempiä tapahtumia, jolloin yhtä lailla on alttius myös väkivaltaisille iskuille, mitä naapurimaissa oli — hiljattain saimme todistaa — sekä tuolla Pietarissa että Tukholmassa.

 Pietarin isku ei jostain syystä saanut samanlaisia sympatian osoituksia kuin mitä Tukholman sai. 

 Arvoisa puhemies!

 Nyt valtiovarainministeriön alustavan kehyksen mukaan vuoteen 2020 mennessä, jos tämä kehys toteutuisi, poliisilta lähtisi se 850 henkilötyövuotta. Ja näin on, koska poliisin budjetista 70—80 prosenttia on henkilöstökuluja. Pitää muistaa, että poliisisektorilla ainoa mahdollisuus sopeuttaa on laittaa väkeä pois.

 Tätä emme voi hyväksyä, kuten te, arvon kansanedustajat, olette kaikki täällä yksimielisesti todenneet. 

 Meillä poliisi on yksi maailman parhaiten koulutetuista, oikeudenmukainen, tasapuolinen, korruptoitumaton ja rehellinen. Tuo valiojoukko tarvitsee riittävät toimintaedellytykset, jotta voimme taata kansalaisille sisäisen turvallisuuden.

 Uskon, että jokainen meistä ymmärtää turvallisuuden merkityksen niin yksilöiden kuin myös elinkeinoelämän kannalta. Poliisi, kuten muut turvallisuusalan toimijat, tulee riittävästi resursoida, ja lisäksi meidän tulee lainsäädännöllä mahdollistaa poliisille työkalut ylläpitää sisäistä turvallisuutta. 

Kiitän ministeri Risikkoa ja hallintovaliokuntaa sisäisen turvallisuuden selonteosta. 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sisäisen turvallisuuden selonteko, poliisin resurssit, turvallisuusalan toimijat, hallintovaliokunta, kieltein turvapaikkapäätös, poliisin toimintaedellytykset, poliisin suorituskyky

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyen täysistunnon puheenvuoro

Lauantai 1.4.2017 klo 0:31 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 32 2017 vp
Torstai 30.3.2017 klo 15.58—18.43
Arvoisa puhemies!
Nyt käsittelyssä on tosiaan esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Uudenmaan kansanedustajana ympäristölupa-asiat ovat tulleet ikävälläkin tavalla tutuksi, sillä valitettavan usein ympäristölupaa vaativissa isoissa hankkeissa, kuten kalliolouhinta‑ ja kivenmurskaushankkeissa, paikallisten asukkaiden kokemukset jäävät konkreettisesti huomioimatta, vaikka heitä olisikin kuultu prosessin eri vaiheissa.
Hallituksen esityksessä todetaan samansuuntaisesti, että vaikka yva-laki onkin koettu toimivaksi, on viime vuosina entistä vahvemmin tullut esille asiakasnäkökulma eli eri lakien samanaikainen soveltaminen hankkeen perustamisvaiheessa tai toiminnan laajentamis‑ ja muutostilanteissa. Tällöin tarkastelun kohteina ovat ympäristövaikutusten arviointimenettely, ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupamenettely, luonnonsuojelulain mukaiset poikkeamispäätökset, vesilain mukainen lupa sekä maankäyttö‑ ja rakennuslain mukainen hankekaavoitus ja rakennuslupamenettely. 
Tosiaan viime yönä viimeksi valmistelin yhtä asiaa hallinto-oikeuteen — oliko se nyt vastaselitysvaiheessa — ja yleensä näissä lausunnoissa, mitä on pyydetty paikallisen kaupungin ympäristöjohtajalta ja näin, todetaan, että tästä louhinnasta ja murskauksesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa suojaetäisyyksien ollessa riittäviä.
Otan taas esimerkiksi tämän Espoo-tapauksen, eli siellä paikalliset asukkaat näkevät, että se matka kohteeseen on 100 metriä vähemmän, ja kaupunki näkee, että se on 100 metriä enemmän, mikä on erittäin erikoista. Näen kyllä myös mielenkiintoisena sen, että vaikka tosiaan yvassa todettaisiin hankkeen jatkovalmisteluissa huomioitavaksi asukkaiden suurimpia huolia, niitä ei todellakaan sitten huomioida.
Vielä viittaan esimerkkiin Espoossa, kun siinäkin niitä viime yönä tarkastelin. Kun siinä yvassa kuitenkin todetaan, että hankkeen toiminnoista tulee merkittävää haittaa ympäristölle ja asutukselle, niin on se kummallista, jos eivät sitten virkamiehet noudata tätä, mitä yvassa ollaan huomattu ja toteutettu. 
Kaiken kaikkiaan tässä asiakokonaisuudessa olen huomannut sen, että meillähän periaatteessa Suomessakin laki suojaa niin ympäristöä kuin asukkaita mutta sitten käytännössä niitä ympäristölupaehtoja ei sitten niin tarkkaan enää noudatetakaan ja sitten toisaalta, kun haetaan muutoslupaa siihen, niin siellä saatetaan hakea todella merkittävän suuria louhintamääriä.
Täysistunnon puheenvuoro PTK 32 2017 vp klo 18.08
Toinen puheenvuoroni samaan aiheeseen liittyen:
Arvoisa puhemies!
Tämä lupamenettelyn sujuvoittaminen ei saa tapahtua paikallisten asukkaiden ja ympäristön kustannuksella.
Itse kannatan sitä, että hyvin varhaisessa vaiheessa jo identifioidaan ne mahdolliset ongelmat, mitkä aiheuttavat terveyshaittoja: melu, pöly, tärinät taikka vesien pilaantuminen, mitä voi myöskin tapahtua.
Olen ymmärtänyt, kun olen asiasta keskustellut ruotsalaisten kollegoiden kanssa, että on nimenomaan tärkeätä se, että ei aloiteta sellaiseen alueeseen tai paikkaan ollenkaan sitten, siten vähenevät ne valitukset, koska se on hirvittävä vuosikausien valitusprosessi ja sekä kustannuksia että ihmisille ihan inhimillistä kärsimystä siitä tulee. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristövaikutusten arviointimenettely, ympäristö-lupa, melu, pöly, tärinä, vedet

KK Sote yritysten maakohtaisten tietojen julkaisemisesta

Lauantai 1.4.2017 klo 0:21 - sote, valinnanvapaus, aggressiivinen verosuunnittelu

KIRJALLINEN KYSYMYS

Sote-yritysten maakohtaisten tietojen julkaisemisesta

Eduskunnan puhemiehelle

 Useat sosiaali- ja terveysalan monikansalliset yritykset ovat viime vuosina jääneet kiinni aggressiivisesta verosuunnittelusta, ja on osoitettu, että verosuunnittelu jatkuu yhä.  Sote-uudistuksen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että verovaroilla palveluita tuottavat yritykset eivät ohjaa voittojaan veroparatiiseihin.

Valinnanvapausmalli jättää palveluntarjoajan verovastuullisuuden varmistamisen asiakkaan vastuulle.

 

Tämänhetkinen kirjaus valinnanvapauslain luonnoksessa (45 §) ei kuitenkaan edellytä yrityksiä julkistamaan tietoja, joiden perusteella voisi päätellä, harjoittavatko ne aggressiivista verosuunnittelua. Jotta kansalaiset voisivat valita veronsa Suomeen maksavan palveluntarjoajan, julkaistavien tietojen on oltava riittävän kattavia.

Valtionyhtiöitä koskeva veroraportointivelvollisuus on osoittanut, että puutteellinen ohjeistus johtaa heikkolaatuisiin raportteihin, joista yritys voi jättää pois kiusalliset aggressiivisesta verosuunnittelusta kielivät yksityiskohdat. Tällaisista raporteista ei ole kansalaisille hyötyä.

Monikansallisten suuryritysten on joka tapauksessa tästä vuodesta alkaen toimitettava veroviranomaisille maakohtaiset tiedot veronmaksustaan ja toiminnastaan (VML 14 d-e §).

Yksinkertainen ja tehokas ratkaisu olisi sisällyttää valinnanvapauslakiin vaatimus, että kansainväliset sote-yritykset julkaisevat koostaan riippumatta nämä tiedot.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

(1)  Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta kansainväliset sote-yritykset julkaisevat koostaan riippumatta maakohtaiset tiedot veronmaksustaan ja toiminnastaan?

Helsingissä 31.3.2017

Veera Ruoho /ps

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjallinen kysymys sisäilmatutkimuksen hyödyntämisestä

Lauantai 1.4.2017 klo 0:18 - Veera Ruoho

Rakennusten sisäilmaongelmat ovat puhuttaneet kovasti koko Suomea. Keskustelu on ollut tärkeässä rakentamisen kehittämisessä terveellisestikin kestäväksi. Valitettavasti keskustelusta on uupunut tyystin jo huonosta sisäilmasta sairastuneet ihmiset ja heidän asemansa niin terveydenhuollossa kuin yhteiskunnassa muutoinkin. Useimmiten heidän sairauksiensa ja huonn sisäilman välisiä syy-seuraussuhteita ei haluta myöntää. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen: 
Kirjallinen kysymys KK 134 2017 vp Veera Ruoho ps
Kirjallinen kysymys sisäilmatutkimuksen hyödyntämisestä
Eduskunnan puhemiehelle
Helsingin yliopisto on julkaissut tärkeän tutkimuksen, joka todistaa ensimmäistä kertaa myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välisen yhteyden.  
Linkki Ylen uutiseen: http://yle.fi/uutiset/3-9471580  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta tieteellisen tutkimuksen tuloksia hyödynnetään valtakunnallisesti, ja 
mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta terveyttä vahingoittavasta sisäilmasta pysyvästikin sairastuneet ihmiset saavat asianmukaisen kohtelun terveydenhuollossa ja työelämässään? 
Helsingissä 31.3.2017 
Veera
Ruoho
ps

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »