Naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlatäysistunto

Maanantai 6.6.2016 klo 13:51

Sain kunnian pitää ryhmäpuheenvuoromme Naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlatäysistunnossa 1.6.2016.

 

Kuvankaappaus_2016-6-6_kello_13.36.43.pngKeskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä


Arvoisa puhemies!
 Suomalainen demokratia oli reilut sata vuotta sitten erinäköistä kuin tänään. Tuolloin äänimäärä vaaleissa riippui pitkälti omaisuudesta: mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän ääniä. Naisilla ei ollut oikeutta asettua ehdolle tai äänestää säätypäivillä. Tänä päivänä jokaisella meistä on vain yksi ääni varallisuudesta riippumatta — hyvä niin. Kansalaisen ääni on hänen omansa, eikä se voi olla väärä. 
Arvoisa puhemies! Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle kaikissa vaaleissa vuonna 1906. Se ei ollut itsestäänselvyys, sillä naisten äänioikeutta vastustivat senaikaiset konservatiivit. Lopulta naisten ja säätyihin kuulumattomien miestenkin äänioikeus ja oikeus ehdokkuuteen menivät eduskuntauudistustyöryhmässä helpohkosti läpi. Uudistustyöryhmä oli perustettu eduskunnassa vuotta aikaisemmin ajatuksella, että perustetaan maahamme yksikamarinen eduskuntalaitos. Naisten äänioikeudelle oli sivistyneistön keskuudessa vankka tuki. Sekin auttoi, että jo tuon ajan Suomessa naisilla oli keskeinen asema sekä perheyhteisössä että työelämässä. Heidän panoksensa tiedettiin välttämättömäksi. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi. 
Arvoisa puhemies! 
Sotavuosina naiset saivat entistä suuremman vastuun isänmaan hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden ylläpitämisessä miesten ollessa rintamalla itsenäisyyttämme puolustamassa. Tuolloin naiset hoitivat niin perinteiset työnsä kuin myös miehille kuuluneet työt sekä sotatoimialueella että kotirintamalla. Tämä oli yksi ratkaiseva lenkki siinä suuressa ketjussa, jolla Suomi selvisi sodista. Näiden kriisivuosien jälkeen suomalaisten naisten asema ja arvostus nousivat entisestään.  
Arvoisa puhemies!
 Tänään Suomi on talousongelmistaan huolimatta yksi maailman kehittyneimmistä, vauraimmista, vakaimmista ja tasa-arvoisimmista maista. Haasteitakin on, mutta tilanteemme on kansainvälisesti vertaillen varsin hyvä. Naiset ovat myös rikkoneet monet lasikatot niin politiikan kuin liikemaailmankin saralla. Suomessa on tavallista sekin, että naisille ovat avoimina useat sellaiset ammatit ja tehtävät, joihin kaikissa maissa naisilla ei ole pääsyä. Esimerkkinä voidaan mainita kansainväliset siviilikriisinhallinnan erityisasiantuntijan tehtävät maailman eri kriisipesäkkeissä, kuten Balkanilla, Lähi-idässä ja Afrikassa, joissa itsekin olen toiminut sekä ihmiskaupan tutkijana että poliisikomentajana.  
Kokemuksesta voin kertoa, että suomalaista tasa-arvoa arvostetaan maailmalla. Olemme tasa-arvon edelläkävijöitä. Meidän pitää kuitenkin vielä vahvemmin ponnistella yhdessä erinomaisten miestemme kanssa kaikkea sukupuoleen perustuvaa väheksyntää, syrjintää, alistamista ja väkivaltaa vastaan. Omalla esimerkillämme voimme vaikuttaa paljon. 
Arvoisa puhemies!
 Miten on, näemmekö, että kuten juuri nyt Pakistanissa, Suomessa voitaisiin tehdä lakialoite siitä, että naista saa kevyesti lyödä, jollei hän tottele miestään tai pukeudu, kuten mies vaatii, ja niin edelleen epätasa-arvoisesti perustelluin syin käyttää laillisesti väkivaltaa? Emme varmasti. Onkin syytä ymmärtää, että tasa- arvokysymykset, jotka meille ovat itsestäänselvyyksiä, eivät ole sitä kaikille muille. Tasa-arvoon voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta myös koulutuksella ja kotikasvatuksella. Jälleen esimerkki: Kasvoin kodissa, jossa tasa-arvo oli luonnollista. Vasta muu maailma asetti joskus kummallisia kysymyksiä: Voiko tyttö harrastaa kamppailulajia? Voiko nainen olla poliisi? Taannoin tapasin kunnioittamani kansanedustaja Anttilan johdolla tunisialaisia naisparlamentaarikkoja. Yksi heistä, jonka aviomies on poliisi, innostui siitä, että Suomessa poliisikin voi päästä kansanedustajaksi. Heillä poliisit eivät voi edes äänestää. 
Arvoisa puhemies! 
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kiittää Suomen naisia näiden tekemästä työstä suomalaisen tasa-arvoisen yhteiskunnan hyväksi. Heidän ansiostaan voimme tänään juhlistaa maamme naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlapäivää, jota omalta osaltaan juhlistaa aiemmin mainittu rahapalkinto. 

Kuvankaappaus_2016-6-6_kello_13.31.14.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tasa-arvo, äänioikeus, naiset, miehet,