Laittomasti maassaoleskelu ei ole kenenkään etu

Keskiviikko 30.8.2017 klo 23:31

1. Miten saadaan nopeutettua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia?
 
Palautuksia on pyritty tehostamaan koko ajan. Kaikkiin vaiheisiin ei kuitenkaan voida vaikuttaa suoraan Suomen omilla toimilla.

Ensisijainen vaihtoehto on aina vapaaehtoinen paluu, jolloin palautuksiin ei tarvitse mennä. Vapaaehtoisen paluun tukemiseen on panostettu merkittävästi. Siihen on lisätty resursseja esimerkiksi Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM) sekä Maahanmuuttovirastolle, jonne on palkattu paluuneuvojia opastamaan kielteisen päätöksen saaneita vapaaehtoiseen paluuseen. Poliisin ja Maahanmuuttoviraston yhteistyötä asiassa on tiivistetty. Sisäministeriön palautuskoordinaattori tukee tässä kokonaisuudessa.

Vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta pyritään lisäämään parantamalla palaajille annettavaa taloudellista tukea. Tämän muutoksen valmistelu on käynnissä.
 
Poliisilla on vuoden 2016 helmikuussa tehty palautusten tehostamisohjelma, jota se noudattaa. Palautukset ovat koko ajan käynnissä ja poliisi on kohdistanut työvoimaa tätä tarkoitusta varten. Uusia toimintamalleja on otettu ja otetaan käyttöön. 

Palautusten sujuvuus ei ole kiinni niinkään suomalaisten viranomaisten resursseista vaan siitä, että kaikki maat eivät ole halukkaita ottamaan palautettavia vastaan tai asiakirjojen saaminen kestää kauan. Ministeri Risikko ja ulkoministeri Soini ovat lähestyneet lähtömaiden lähetystöjä asian tiimoilta.

Koko turvapaikkaprosessin kestoon vaikuttaa muun muassa valitusten käsittelyn kesto hallinto-oikeuksissa. Kuitenkin jokainen hakemus on käsiteltävä yksilöllisesti ja hakijan oikeusturvasta huolehtien.
 
Myös palautussopimuksen solmiminen sellaisten maiden kanssa, joihin nyt on vaikeaa palauttaa ihmisiä, tehostaisi palautuksia. Neuvotteluja palautussopimuksesta käydään tällä hetkellä Irakin kanssa. Afganistanin kanssa tehtiin viime vuonna yhteistyöpöytäkirja, joka on lisännyt jonkin verran palautusten sujuvuutta Afganistaniin.

Laittomasti Suomessa oleskelu ei ole kenenkään etu. Laittoman maassaolon ehkäisyyn on tehty toimenpideohjelma. Laiton maahan jääminen ei saa olla houkuttelevaa.

Sisäministeriössä arvioidaan myös muita lainsäädännön tiukentamistarpeita.


2. Kuinka paljon on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita?
 
Kielteisen päätöksen saaneita on tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa noin 11 000. Heistä suurin osa on valittanut päätöksestään ja on sen vuoksi maassa aivan laillisesti.
 
Lähtökohta on aina se, että kielteisen päätöksen saanut henkilö poistuu maasta vapaaehtoisesti. Jos hän ei suostu lähtemään vapaaehtoisesti, poliisi panee palautuksen toimeen eli saattaa henkilön lentokoneeseen ja tarvittaessa takaisin lähtömaahan. Palautusjonossa on tällä hetkellä noin 1400 ihmistä. 
 
3. Miksi heitä ei oteta säilöön?
 
Säilöönotto edellyttää erityistä laissa mainittua perustetta, eikä pelkkä kielteinen turvapaikkapäätös ole syy ottaa ihmistä säilöön. Palautusta odottava henkilö voidaan ottaa säilöön, jos hänen epäillään välttelevän palautusta esimerkiksi piiloutumalla viranomaisilta. Syynä säilöönottoon voi olla myös se, että ulkomaalainen on syyllistynyt tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen ja säilöönotto on tarpeellinen maastapoistamispäätöksen valmistelun tai täytäntöönpanon turvaamiseksi.
 
Säilöönotto on yksi ulkomaalaislain tarkoittamista turvaamistoimista, joiden tarkoituksena on joko helpottaa henkilön maahantulon edellytysten selvittämistä tai varmistaa henkilön maasta poistaminen. Henkilön säilöönotto on vaihtoehto vain, jos toinen näistä edellytyksistä täyttyy. Säilöönotto on turvaamistoimista tehokkain, mutta samalla ulkomaalaisen oikeuksia eniten rajoittava. Se on viimeinen vaihtoehto, kun muista keinoista ei ole apua.
 
Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate koskee myös ulkomaalaisia. Ulkomaalaislain mukaisia turvaamistoimia ei voida perustuslain yhdenvertaisuussäännöstä loukkaamatta laajentaa koskemaan muuta kuin ulkomaalaislaissa säädettyä päätöksenteon turvaamista.

Säilöönotosta päättää viime kädessä käräjäoikeus, ja sille on säädetty enimmäispituudet laissa. 

Säilöönotto on toimenpiteenä paitsi raskas myös ympärivuorokautisen valvonnan takia kallis, joten sen käyttö varotoimenpiteenä ei ole myöskään taloudellisesti perusteltua.
 
4. Tiedetäänkö heidän olinpaikkansa?
 
Vastaanottokeskusten rekistereissä on noin 5300 ihmistä, joiden olinpaikkaa ei tiedetä.  Heistä suurin osa on kuitenkin todennäköisesti poistunut itse maasta ilmoittamatta siitä viranomaisille.
  
5. Mitä toimia on konkreettisesti tehty radikalisoitumisen ehkäisemiseksi?
 
Suomi on radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä edelläkävijä. Suomessa on käynnissä useita hankkeita, joista hyvä esimerkki on RADINET-EXIT-toiminta, joka auttaa radikalisoituneita henkilöitä irrottautumaan väkivallasta. Tässä työssä tuetaan järjestöjä sellaisten palvelujen kehittämisessä, joihin väkivaltaisesti radikalisoituneita henkilöitä voidaan ohjata. Tavoitteena on, että viranomaiset, kuten poliisi ja sosiaalitoimi, tuntevat nämä palvelut ja palveluun ohjaus toimii sujuvasti ja kattavasti.
 
Samalla kehitetään palveluja, joiden tavoitteena on tukea neuvonnalla ja palveluilla perheitä ja lähipiiriä tilanteessa, jossa perheenjäsen tai läheinen on radikalisoitunut tai radikalisoitumassa. Näin vaikutetaan siihen, että perhe ei syrjäydy ja jää yhteiskunnan ulkopuolelle.
 
Vastaanottokeskuksissa radikalisoitumista ehkäistään ennen kaikkea hyvällä ja ammattitaitoisella vastaanoton perustyöllä. Eli turvallisuutta rakennetaan joka päivä arkityössä.
 
Vastaanottokeskukset noudattavat yhteistä strategiaa. Siinä painotetaan hakijoiden asianmukaista ja asiallista kohtelua, erilaisissa ongelmissa auttamista ja tukemista sekä turvallisen toimintaympäristön luomista.
 
Alussa, kun turvapaikanhakija tulee Suomeen, hän käy suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin. Kurssi on osa hakijoiden työ- ja opintotoimintaa ja käsittää eri osa-alueita (esimerkiksi suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri, sekä lainsäädäntö). Monet keskuksen järjestävät lisäksi hakijoille keskusten ulkopuolella vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, joilla arkeen saa tekemistä ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Turvapaikanhakijoilla on tiettyjen aikaraamien mukaan mahdollista tehdä ansiotyötä Suomessa ja siihen periaatteessa pitäisikin pyrkiä. Eli tarjotaan paikka luoda itselleen mahdollisuuksia Suomessa.
 
Ilman huoltajaa tulleiden yksiköissä on asiakassuunnitelma – ja omaohjaajatoimintamalli.
 
Vastaanottokeskusten henkilökunnalle on järjestetty koulutusta turvallisuuteen (ml. radikalisoituminen, ekstremismi) liittyen.  Lisäksi kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma on lähetetty kaikkiin keskuksiin luettavaksi ja tiedoksi.
 
Keskuksille on järjestetty jo pidemmän aikaa koulutusta ja annettu ohjeistusta mielenterveyteen liittyvistä teemoista, esimerkiksi psykologisesta ensiavusta ja vaikeammin oireilevien ohjaamisesta lääkärin arvioon. Maahanmuuttovirasto on perustanut tehostetun tuen yksikön (TEVA), niille hakijoille jotka eivät syystä tai toisesta pääse erikoissairaanhoidon laitosmallin palveluun ja joille normaalin keskuksen palvelut eivät täysin riitä.
 
Käytössä on myös yhdessä Poliisihallituksen kanssa sovittu toimintamalli hakijoiden häiriökäyttäytymiseen liittyen. Sen mukaan hakijan epäilyttävästä/ poikkeavasta käytöksestä/ uhkasta ilmoitetaan hyvin matalla kynnyksellä paikalliselle poliisille.
  
6. Miten huolehditaan vastaanottokeskusten turvallisuudesta?
 
Myös vastaanottokeskusten turvallisuutta rakennetaan joka päivä keskusten tavallisessa arkityössä, jossa painotetaan hakijoiden asianmukaista ja asiallista kohtelua, erilaisissa ongelmissa auttamista ja tukemista sekä turvallisen toimintaympäristön luomista.
 
Poliisi ja vastaanottokeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä keskusten ja niiden ympäristön turvallisuuden varmistamiseksi. Vuodesta 2015 toimintaa on kehitetty erittäin paljon ja paikallisyhteistyö on erittäin tärkeässä roolissa siinä.
Turvallisuuden varmistamiseen vastaanottokeskuksissa käytetään yksityisiä vartiointiliikkeitä. Turun tapahtumien jälkeen valmiutta ja vartiointia vastaanottokeskuksissa on lisätty, jotta mahdolliset vastaanottokeskuksiin kohdistuvat ulkopuoliset uhat voidaan torjua.
  
7. Pitäisikö rajatarkastukset palauttaa?

Sisärajatarkastusten palauttaminen ei estä turvapaikanhakijoiden saapumista Suomeen. Turvapaikkahakemukset olisi joka tapauksessa otettava rajalla vastaan, vaikka rajavalvonta aloitettaisiin. Oikeus hakea turvapaikkaa tulee suoraan ulkomaalaislaista ja EU-lainsäädännöstä.
 
Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteita, ja se on tuonut mukanaan enemmän hyvää kuin huonoa. Valitettavasti myös rikollisten on helppo liikkua maasta toiseen sisärajojen kautta. Schengen-sopimuksen tärkeä osa on kuitenkin eri maiden viranomaisten yhteiset rekisterit, jotka ovat helpottaneet rikollisten liikkumisen seurantaa Schengen-alueella. Ilman Schengeniä tällaisia yhteisiä tietokantoja ei olisi käytössä.

Rajatarkastusten käyttöönottoa luonnollisesti arvioidaan, jos tilanne sitä vaatii.
 
8. Tarvitaanko terrorismin torjuntaan lisää rahaa?
 
Hallitus päätti jo kevään nk. kehyspäätöksessään, että poliisin ja Suojelupoliisin resursseja lisätään ensi vuonna nimenomaan terrorismin torjunnan vahvistamiseksi. Lisäksi sisäministeriö on esittänyt ensi vuoden budjettiin seitsemän miljoonan euron lisärahaa poliisin kalustohankintoihin erityisesti terrorismin uhkaan vastaamiseksi.
  
9. Olisiko tämä isku voitu estää, jos tiedustelulaki olisi ollut voimassa?
 
Tähän on mahdotonta vastata, kun iskun tutkinta on vasta alkuvaiheessa. Tiedustelulain myötä Suojelupoliisi saisi uusia toimivaltuuksia, joiden avulla se kykenisi havaitsemaan Suomea koskevat uhat entistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa ja pystyisi myös reagoimaan niihin. Useimmissa Euroopan maissa tiedustelupalveluilla on jo tällaiset toimivaltuudet ja viranomaiset ovatkin onnistuneet estämään kymmeniä terrori-iskuja Euroopassa. Minkään lainsäädännön avulla ei kuitenkaan voida täysin estää kaikkia iskuja.
 
10. Voiko marokkolainen saada Suomesta turvapaikan?
 
Voi, jos turvapaikan edellytykset täyttyvät. Viimeisen 12 kuukauden aikana Maahanmuuttovirasto on käsitellyt 96 Marokon kansalaisen turvapaikkahakemusta. Näistä suurin osa joko raukesi tai jätettiin tutkimatta. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 16 ja kielteisiä 31. Myönteiset päätökset perustuivat hakijan kokemaan henkilökohtaiseen poliittiseen tai uskonnolliseen vainoon. Tänä vuonna (31.7.2017) turvapaikkahakemuksen on jättänyt 27 Marokon kansalaista. 
 
Yleisesti voidaan sanoa - kuten alan tutkijatkin ovat todenneet - että Marokossa nuoria miehiä on paljon ilman koulutusta ja työpaikkaa. Tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Siirtolaisuus Eurooppaan on hyvin monella se tärkein tavoite. Tämä on näkynyt Suomessakin jo 80-luvulta lähtien, ilmiö on sama läntisissä Euroopan valtioissa.
 
Suomessa hakijamäärät Marokosta eivät ole olleet suuria. Päätösten osalta on huomattava, että suurehko osa hakijoista on joko peruuttanut hakemuksensa tai kadonnut ja asiaan on tehty raukeamispäätös. Myös Dublin-päätösten määrä on kokonaismäärästä kohtalaisen suuri.
 
Myönteisten määrä taas on pieni - kaikkiaan vuosien 2015–17 aikana on tehty päätös 294:lle, joista jonkinlainen myönteinen päätös on annettu 32:lle. Hakemukset ja turvapaikan perusteet tutkitaan tietenkin yksilöllisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laiton maassaolo, Irak, Afganistan, Marokko, turvapaikanhakija, radikalisoitumisen estäminen, poliisi, Suojelupoliisi, IOM

VN selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa

Sunnuntai 20.3.2016 klo 8:31

Täysistunnon puheenvuoro PTK 21 2016 vp
Täysistunto, Keskiviikko 9.3.2016 klo 14.00—16.42, 6
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa
Valtioneuvoston selonteko
VNS 2/2016 vp   klo 16.07
Veera Ruoho: 
Arvoisa puhemies! Turvallisuussektorin koulutusyhteistyötä Irakissa on perusteltua sekä jatkaa että laajentaa. Suomalaista kriisinhallintaosaamista on aina arvostettu maailmalla. Puolustusministeri Niinistö kertoi näin olevan myös Erbilin osalta — hienoa. 
Täällä on jo useaan kertaan todettu, kuinka kyseessä on tietynlainen win-win-tilanne sinänsä järkyttävässä tilanteessa, jossa terrorismin uhka on arkipäivää. 
Yhdyn selonteon toteamukseen kriisinhallinnan kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Suomi onkin Ruotsin kanssa ehdottanut, että Irakissa tuettaisiin oikeusvaltiosektoria. Tätä tärkeää tukea voitaisiin antaa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiolla. 
Arvoisa puhemies! Tässä maailmantilanteessa tarvitsemme enemmänkin ymmärrystä sille, miten sotilas- ja siviilikriisinhallinta yhdessä tukevat yhteistä päämäärää, alueiden vakauttamista siten, että ihmisoikeusperustainen kehitys mahdollistuu. 
Edustaja Pelkonen taisi perätä ministeri Soinia hartiavoimin työskentelemään palautussopimusten aikaan saamiseksi Irakiin. Itse osoitan ministeri Soinille kiitoksen siitä työstä, mitä hän hartiavoimin ja vielä enemmän on jo tehnyt ulkoministerinä tässä historiallisen haastavassa tilanteessa. Mietin, kuka muu muka ulkoministerinä olisi miltei ensitöikseen kauasnäköisesti aloittanut vaikeat neuvottelut palautussopimuksista Irakiin, puhumattakaan monista muista Suomen kannalta oleellisen tärkeistä asioista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulutusyhteistyö Irakissa, Erbil, kokonaisvaltainen kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta,

Kirjallisia kysymyksiä

Perjantai 9.10.2015 klo 15:51

Perjantaiset terveiset täältä sorvin ääreltä!

Kirjalliset kysymykset jätetty : asukkaiden ja ympäristön terveydestä ja turvallisuudesta louhimohankkeissa sekä kysymys terrorismin vastaisten varojen jäädytyslistan julkaisemisesta internetissä.

Tämän KRP:n tarpeeseen vastaavan kysymyksen allekirjoittivat kaikki poliisitaustaiset perussuomalaiset kansanedustajat.

Edelleen: ministerimme Mäntylä johtaa STM:n selvitystä, voiko maahanmuuttajien kotouttamistuesta tehdä vahvasti vastikkeellista. Ulkoministeri Soini (kuka muu muka olisi) puolestaan tarttui olennaista härkää sarvista ja käynyt sensitiiviset neuvottelut Irakin ulkoministerin kanssa palautussopimuksesta.

Perussuomalaiset kansanedustajat ja ministerit painavat töitä kurssin kääntämiseksi velattomampaan ja turvallisempaan kotimaahan niin, ettei niistä aina julkisuuteen muisteta huudella. Itse olen ulkoasianvaliokunnan jäsen, ja monet asiamme on suojattu vaiteliaisuus määräyksillä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: louhimoiden terveyshaitat, terrorismi, kotouttamistuki, Irak