Avolouhokset uudellamaalla haittaavat ympäristönterveyttä

Lauantai 4.2.2017 klo 2:20

Vaasan hallinto-oikeudelle                                       4.2.2017

 

Vastaselitys asiaan diaarinumero 01843/15/5109

 

Arvoisa Vaasan hallinto-oikeus,

 

Lausun seuraavaa vastaselityksenä Rudus Oy:n ym. vastineisiin:

Rudus Oy väittää viitaten Oy Finnrock Ab:n asiantuntijalausunton, ettei tärinä ole voinut vaikuttaa kaivorakenteisiin ( Rudus Oy:n vastine Vaasan hallinto-oikeudelle asiassa dnro 01843/15/5109, s.3 ).  Finnrockin lausunnossa DI Jari Honkanen kertoo tutustuneensa alueeseen ”yleisluontoisesti”. Lausunto kokonaisuudessaan pyrkii vähättelemään kaikkia valittajien tuomia kokemuksia, jotka perustuvat vuosien asumiskokemuksiin louhinta- ja murskaustyömaan läheisyydessä.   

 

Vuonna 2015 lähialueen asukkaat ovat valittaneet Kulmakorven alueella syntyvistä pölypäästöistä sekä tärinästä. Toukokuussa 2015 ELY-keskus on kieltänyt Rudus Oy:tä toimimasta voimassa olevan ympäristöluvan vastaisesti ja antanut kehotuksen suunnitella räjäytystöiden mitoitukset siten, etteivät louhinnat aiheuta kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille.

 

Ämmässuon kaatopaikan lähialueiden asukkaille, johon myös Rudus Oy:n vaikutusalueella oleva Mustanpurontien asutusalue kuuluu, tehtiin valtuustoaloitteeni (Ruoho ym.) perusteella terveyskysely vuonna 2015. Kyselyn tulosten perusteella alueella todettiin terveyshaittoja. (http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2015360370-4-3.PDF )  Espoon sosiaali-ja terveyslautakunnan päätöstekstin mukaan:

“Terveyskyselyssä asukkaat kokevat kaatopaikan vaikuttavan huonontavasti omaan terveyteensä, läheistensä terveyteen, juomaveden, ilman ja maaperän laatuun . Asukkaiden kokema viihtyvyyshaitta ja huoli tulee ottaa vakavasti. Nämä seikat tulee huomioida lähialueen kaavoituksessa ja mahdollisten uusien toimintojen sijoittelussa.”

 

Ruduksen lupahakemukseen liittyvissä vastineissa asukkaita sensijaan syyllistetään ja heidän kokemuksiaan vähätellään. Heidän vihjaillaan olevan herkkiä, pelokkaita ja vaatimassa korvauksia. Mielenkiintoisesti jossain kohtaa myös vihjailtiin, että valittaja on kunnallistekniikkaa alueelle ajava henkilö. Aivan kuin Rudus Oy olisi keppihevosena sille, että alueen ihmiset saisivat kunnallistekniikan. Logiikka on käsittämätöntä, sillä alueen asukkaat hakevat nykyisellään juomavetensä muutaman kilometrin päässä sijaitsevan huoltoaseman viereiseltä vesipisteeltä. Kunnallistekniikka pitäisi olla järjestety jo aikoja sitten moiseen kohteeseen, joka sijaitsee massiivisten louhinta- ja murskaustyömaiden,  mutta samalla myös massiivisen ison kaatopaikan läheisyydessä.  Alue on kyseisellä kombinaatiolla (louhinta+kaatopaikka läheisyydessä) selkeää riskialuetta ja siksi siellä tehdäänkin mm. vesien tarkkailua.

 

Rudus Oy toimii siis Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan läheisyydessä. Kaatopaikan varhaisina vuosina Suomen ympäristönsuojelunormit eivät ole olleet niin tiukat kuin nykyisin ja alueella asuvien paikallisten mukaan tuohon aikaan kaatopaikalle on myös kuljetettu ja kasattu osin luvattakin myrkkyjä sisältävää jätettä suojaamattomaan maaperään. Kaatopaikan vesimittauksissa on todettu näytteenotttopisteistä mm syöpää aiheuttavia yhdisteitä ja myrkkyjä.  Nykyisin kaatopaikka on paremmin valvottu alue, mutta edelleen on hyvin riskialtis yhdistelmä sijoittaa massiivisia louhinta- ja murskaustyömaita valtavan kaatopaikka-alueen läheisyyteen. Riskit on tiedostettu ja  alueella onkin kaivovesimittauksia suoritettu pitkään. 

 

Rudus Oy myöntää ristiriitaisesti louhintatärinöiden ohjearvojen ylityksiä ( vastineensa s.5), mutta kiistää niiden vaikuttaneen mitenkään Mustanpurontien vedenlaatuun, joissa mittauksissa on todettu myös kolibakteereja.

 

Ympäristöluvan lupaehdoilla tulee säädellä hankkeen ulkopuolelle ulottuvia päästöjä: melua, tärinää ja pölyä. Murskaimet tulee koteloida, sillä esimerkiski hieno pöly kulkeutuu tietyissä sääolosuhteissa huomattavasti ns. virallisia ohjearvoja kauemmaksi. Kotelointi hillitsisi myös melun voimakkuutta.

Massalouhinnoissa tärinä voi olla havaittavissa jopa kilometrien päässä ( Ympäristöministeriön julkaisu Parhaat ympäristökäytännöt Suomen luonnonkivituotannossa, s.70 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152750/SY_5_2014.pdf?sequence=1

 ) , mikä on päinvastoin mitä esimerkiksi Rudus Oy:n vastineessa väitetään ja jolla se yrittää tyrmätä Arja Alhon ja Raimo Leppäsen asianosaisuutta valitusasiassa ( Rudus Oy:n vastine s.1).

 

On syytä myös huomauttaa, että tärinävahingoissa ulkopuolisen vastuu määräytyy ympäristövahinkolain mukaan ankaran vastuun mukaisesti. Tällöin korvausvastuu syntyy, vaikka työssä olisi menetelty huolellisesti ja ohjeiden mukaan. Korvausvastuun kannalta on tärkeää selvittää, onko vaurio tapahtunut työn aikana ja onko tärinä todennäköisesti ollut niin suuri, että vaurio on voinut syntyä. (Ympäristöministeriö, 2014).  Kuten edellä mainitsin Rudus Oy:n myöntää, että he ovat myös ylittäneet ohjearvoja. 

 

Rudus Oy:n vastine, jossa paikallisten asukkaiden kokemukset mitätöidään ja vähätellään, herättää epäilyn , ettei yritys kanna asiassa yhteiskuntavastuuta sen ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden osilta.  Näin syntyy myös epäily, ettei ympäristönäkökohtia mielellään sisällytetä päätöksentekoprosessissa, eikä siten paranneta ympäristön suojelua, kuten Euroopan komission YVA-direktiivissä vaaditaan. 

 

Viimeksi joulukuussa 2016 kävin Mustanpurontiellä. Paikallinen asukas perheineen kertoi kokevansa  syventyvää voimattomuutta hakea oikeutta oman ja perheensä terveyden suojelemiseksi. Rudus Oy koettiin ylimielisenä omaa etua ajavana suuryrityksenä, joka vähät piittaa paikallisille asukkaille ja ympäristölle aiheuttamistaan haitoista ja vakavasta henkisestä kiusasta, kun heidän kokemuksiaan ja toiminnan parantamisideoitaan (mm. murskainten kotelointi) ei ole otettu vakavasti. Aiemminhan tapasin perheen äidin, joka murtui kyyneleisiin kysyttyään asukasillassa kaupungin virkamieheltä miten he saisivat kotiinsa puhdasta vettä. Virkamies vastasi, että itse ostaisi kaupasta. Satuin olemaan paikalla kuulemassa kyseisen lyhyen keskustelun. 

 

Lopuksi viittaan seuraaviin lakeihin, asetuksiin ja direktiiviin, joiden perusteella paikallisilla asukkailla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön, jos ko lakeja vain noudatettaisiin: 

 

Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132, Maa-aineslaki 1981/555

Ympäristönsuojelulaki 2000/86, Ympäristönsuojeluasetus 169/2000, Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010,

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 2005/390, Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 1999/59, Räjähdeasetus 1993/473, Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista 1980/130

 Seveso II -direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 96/825/EY

Laki eräistä naapuruussuhteista 1920/26

 

Kunnioittavasti 

Veera Ruoho

Kansanedustaja

Osoitteella turvakielto

sähköposti: veera.ruoho@eduskunta.fiveeraruoho@hotmail.fi

Puhelin: 050 512 2581, 050 3313037

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaasan hao, Rudus Oy, räjäytykset, tärinä, melu, pöly, Ämmässuo, Kulmakorpi

Louhinta ja murskaus asutuksen läheisyydessä terveydelle vaarallista

Keskiviikko 15.6.2016 klo 22:02 - Veera Ruoho

Mielipide Espoon ympäristölautakunnalle koskien Kaupunkitekniikan keskuksen hakemusta Espoon Kulmakorpi I kaava-alueen louhinnalle ja murskaukselle

 

Asutusta lähimmillään vain 400 metrin päässä

On virheellistä antaa kuvaa,  etteikö asutusta olisi lähempänä kuin 500 m Kolmperään asutukseen, kuten hakemuksessa toistuvasti esitetään ja vain kerran mainitaan, että "muutamaa poikkeusta lukuunottamatta etäisyys vähintään 500m.”  Tosiasiassa lähin kolmperäläinen asutus on 400m päässä. 100m väitetty lisäys näin pienillä etäisyyksillä on suuri, kun kyseessä on massiivinen louhinta ja muskaustyömaa.

 

Pölyntutkimukset tehtävä muutoin kuin pelkästään aistinvaraisesti

Aistinvarainen tarkkailu ei ole riittävä tapa selvittää pölyn leviäminen asutukseen, kuten hakemuksessa kerrotaan aiottavan toteuttaa pölyn tarkkailua. Mielipiteenäni esitän, että  pölytutkimukset tulee tehdä asianmukaisin mittarein.

 

Suojaamistoimenpiteet tehtävä ennen louhinnan ja murskauksen aloittamista

Hakemuksen mukainen “tarvittaessa kastelu ja pölynkeräävän aineen käyttäminen  suojaamaan enemmän, on reagointia jo tapahtuneeseen ongelmaan, siksi vaadin, että kastelu ja muu melun ja pölyn leviämisen estämiseen tarkoitettu toiminta ja rakenteet tulee olla kunnossa jo ennen  toimintojen aloittamista.

 

Pohjavedet pilaantuvat räjäytysaineista, ojissa virtaa nitraattia ja typpeä

Hakemuksessa myönnetään ojien  nitraatti ja typpipitoisuuksien kasvavan, mutta sen oletetaan laimenevan matkalla edemmäs. Edelleen hakemuksessa myönnetään pohjavesiin alueella imeytyvän räjäytysaineista vaarallisia aineita. Näitä kuitenkin vähätellään.

Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu aina jonkin verran räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä. Kokemuksen mukaan louhosalueilla maastoon johdettavat vedet voivat olla emäksisiä ja typpipitoisia. Aineet johtuvat pintavesien mukana ympäristön ojiin ja typpiyhdisteiden pitoisuuslisäys tulee olemaan suurin hankealueen lähiojissa, joissa typpipitoisuus voisi keskivirtaamalla nousta noin 7 - 23 mg/l. (Ramboll, 2016.)

Kulmakorpi I pohjavesiä on jo pilattu.  Pohjavesipisteestä 207A on löytynyt syanidia ja arseenia.

Pohjavesien myrkyt ovat suotautuneet sinne maaperän kautta. Maaperätutkimuksia ei ole tehty ja nyt tuo maaperä aiotaan kuoria ja kiviaines murskata, mikä lisää hengitettäviä myrkkyjä lähiasutukselle. Näin ollen hengitettävä ilmanlaatu ei siis sisältäisi pelkästään kivipölyä, joka sekin on jo terveydelle vaarallista, vaan myös myrkkyjä.  Esitän, ettei louhintoja suoriteta alueella, jossa  jo pilaantuneita pohjavesiä.  Räjäytysten paineesta ne lähtevät liikkeelle, kuten todennäköisesti on tapahtunut Mustanpuron kohdalla (kts. tässä myöhemmin).

Näytteenottopisteen 207A ja Kolmperän järven ja asutuksen välissä on hiekkakannas, joka läpäisee hyvin myös pilaantuneita pohjavesiä.  Pilaantuneet pohjavedet on ehdottomasti puhdistettava esim. suojapumppauksin.   Seuraukset näkyvät jo Nupurinjärvessä. Kolmperänärveä on varjeltava.

Korostan edelleen, että räjäytyspaineet pistävät pilaantuneet pohjavedet liikkeelle myös kauempaa kuin itse kaava-alueelta.

 

Kakarlampi

Ei ole uskottavaa, etteikö Kakarlammen luonnonsuojelualue, joka lähimmillään vain 200 m päässä Kulmakorpi I kaavasta, tulisi mitenkään vaarantumaan tai häiriintymään tai etteikö sillä olisi vaikutuksia Kakarlammen ekosysteemiin.

 

Mustanpurontien jo olemassa olevat kaivovesiongelmat

Vaikka itään välissä on yllä mainittu Kakarlammen luonnonsuojelualue, Kulmakorven louhinta ja murskaus rasittaa kohtuuttomasti jo ennestäänkin vaikeaa  Espoon mustanpurolaisten tilannetta.  Mustanpurontiellä on jo nyt useiden kaivojen vesi saastunut ja asukkaiden kokemusten mukaan johtuen Rudus Oy:n  mittavista räjäytyksistä.

 

Tein valtuustoaloitteen Mustanpurontien vesihuolto-ongelman pikaiseksi ratkaisemiseksi vuonna 2015, mutta edelleenkään Mustanpurontielle ei ole tulossa kunnallista vesihuoltoa, vaan he joutuvat noutamaan juomavetensä muutaman kilometrin päästä ST 1 huotamon viereisestä vesikraanasta. Pilaantunut vesi on aiheuttanut asukkaille erilaisia terveydellisiä haittoja. Vaadinkin, että Mustanpurontien vesihuolto tulee olla niinikään järjestetty kuntoon ennen kuin Kulmakorpi I kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan.

 

Riskit ja haitat ulottuvat koko Kolmperään mukaanlukien kirkkonummen puoleiset alueet

Kolmperään on alettu rakentamaan kunnallistekniikkaa (valmis kesällä 2017), mutta Kolmperän Kirkkonummen puoleisille tonteille kunnallistekniikan rakentaminen ei ulotu, vaikka kyseiset tontit kuuluvat kiinteästi Kolmperän kyläyhteisöön.   Kolmperäläisinä heille on samat riskit vesille kuin Espoon puoleisille kolmperäläisille, jotka ovat saamassa kunnallistekniikan.  Vaadin, että myös kirkkonummen puoleisten tonttien vesihuolto tulee olla järjestetty kuntoon ennen Kulmakorpi I kaavan toteuttamista,  sillä he kärsivät yhtä lailla Espoon kaupungin yleisen edun nimissä suoritettavasta louhinnasta ja murkaamisesta aiheutuvista haitoista ja riskeistä terveydelleen.

 

TSL 1 § mukaisia terveyshaittoja [1] ei saa tulla louhinnasta ja murskauksesta

Selostuksen mukaan yleinen etu vaatii Kulmakorpi I kaavan toteuttamista eli yleinen etu ajaa paikallisten asukkaiden etujen eli terveyden ohi. Selostuksessa ei kuitenkaan ole tarkennettu mikä tämä yleinen etu on. Luodaanko Kulmakorpi I kaavan toteuttamisella tosiasiallisesti esimerkiksi uusia työpaikkoja ei selviä selostuksessa, vaikka siinä on kuitenkin nähty tarpeelliseksi väittää yleisen edun ajavan yksityisen edun ohi. Asukkaat, joiden elinympäristöön kaava vaikuttaa voimakkaasti, tulee saada tietoa etukäteen minkälaista toimintaa alueelle on tulossa. Ei voi olla niinkään, että Espoon kaupunki rakentaa teollisuus- ja työmaa-alueen ilman, ettei se tiedä yhdenkään yrityksen –kansallisen tai ylikansallisen- olevan alueesta kiinnostunut. Tiedämme, että Espoossa on runsaasti tyhjiä toimistotiloja ja tarve raskaalle teollisuustoiminalle on niinikään hämärän peitossa.  Asukkaita kiinnostaa sekin mitä ovat sellaiset toimijat, jotka mahdollisesti hyötyisivät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä.

 Arvio  louhinnan ja murskaamisen kestosta on hakemuksen mukaan 5-10 vuotta tai markkinatilanne huomioiden. Se on hyvin epämääräinen arvio ja kohtuuton asukkaille kestää ympärivuotista yleensä klo 7-22 välisen ajan kestävää räjäytys, louhinta ja murskaustoimintaa meluineen ja pölyineen.

 Espoon kaupunki suoritti valtuutoaloitteeni pohjalta Ämmässuon vaikutusalueen asukkaille terveyskyselytutkimuksen syksyllä 2015, jonka tulosten perusteella ilmeni terveyshaittoja.  Esimerkiksi yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun. Kulmakorpi I kaavan toteuttaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla ei tule vähentämään näitä terveydelle haitallisia kokemuksia asukkaiden keskuudessa.

 

Lisääntynyt raskas liikenne vaarantaa kevyttä liikennettä entisestään

Raskaanliikenteen lisäys tulee olemaan näkyvä kun 70 -200 uutta kuormaa liikkuu Nupurintiellekin päivittäin.  Valtuustoaloitteeni kevyenliikenteenväylästä Nupurintien varteen mukaanlukien myös Kulmakorpi I kaavan ohittavasta osasta etenee tällä hetkellä suunnittelussa. Vetoan kevyenliikenteen turvallisuuteen, ja vaadin, että kevyenliikenteenväylän tuleekin olla valmis  jo ennen, jos Kulmakorpi I kaavaa aletaan toteuttamaan.

 

Hakemus ja kaavan toteuttaminen hylättävä, ellei ihmisten ja ympäristön terveyttä kyetä turvaamaan

Lopuksi esitän, että Kulmakorpi I kaavan toteuttaminen ja  tämä Kaupunkikeskuksen hakemus tulee hylätä, ellei edellämainittuja haittoja ja riskejä ihmisten ja ympäristön terveydelle kyetä poistamaan.  Ympäristö ja asutus on suojeltava laajemmilla suoja-viheralueilla ja pienemmällä louhinnalla, jonka murskausta ei tule tehdä asutuksen vieressä, kuten nyt hakemuksessa esitetään.

 27.6.2016

Kunnioittavasti

Veera Ruoho

Kansanedustaja

Email: veera.ruoho@eduskunta.fi

Tel. +358 50 512 2581, +358 50 331 3037

Kotiosoitteella turvakielto

 

[1] Laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairauttamuuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä (TSL 1 §).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kulmakorpi I , melu, pöly, tärinä, kaivot, pohjavedet, Terveydensuojelulaki, terveyskysely, valtuustoaloite

Terveyshaittoja ilmennyt Ämmässuon vaikutusalueella

Keskiviikko 10.2.2016 klo 13:07 - Veera Ruoho

Espoon valtuuston kokouksessa 15.2.2016 on asialistalla viime vuoden puolella tekemäni valtuustoaloite terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämisestä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista.  Terveyskysely toteutettiin, ja asiaa tuloksineen käsiteltiin ensin Espoon sosiaali-ja terveyslautakunnassa. Alla on lautakunnan kokouksessa 9.12.2015 jättämäni eriävä mielipide (perusteluineen toimitettu 14.2.2015), jonka pohjalta tein nyt tulevaan valtuuston kokoukseen muutos- ja lisäysehdotukset. 

Annoin HBl lehdelle myös haastattelun asiasta kuinka terveyskyselyn tuloksia voi tulkita monella tapaa: Kaupunki mielellään vähättelee tuloksia, jotka viittaavat selkeästi siihen, , että alueella on Terveyssuojelulain 1 §:n mukaisia terveyshaittoja. 

Poimintana nostan esiin, kuinka terveyskyselyssä asukkaat kokevat kaatopaikan vaikuttavan huonontavasti omaan terveyteensä, läheistensä terveyteen, juomaveden, ilman ja maaperän laatuun.  Alueen asukkaiden elintavat ovat terveelliset, mutta esimerkiksi verenpainelääkkeitä käytetään yli kolminkertainen määrä verrattuna muuhun väestöön Suomessa. 

Nyt sitten se eriävä mielipide, jossa olen pohtinut asiaa yksityiskohtaisemmin. Pitkähän siitä tuli, kahdeksan sivua.

 

Eriävä mielipide ( Espoon sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksen asianro 4 Valtuustoaloite koskien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämistä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista)

Esitän eriävän mielipiteen Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen hylätä äänin 4-8 , yksi tyhjä, lisäysehdotukseni.

Lisäysehdotukseni puolesta äänestivät allekirjoittanut Ruoho Veera (PerusS), Hiltunen Leo (PerusS), Karhula Jukka (Vas.) ja Haapajärvi Henrik (SDP). Ehdotuksiani vastaan äänestivät Nieminen Pinja (Vihreät), Ruusu Henna,( Vihreät), Niemi Marika ( Kok), Koskinen Jussi (Kok.) Seppä Heikki (Kok.), Konttas Hanna (Kok.), Meriläinen Valto (Kok.) ja af Hällström Nina (SFP). Lautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (SDP) äänesti tyhjää.

Esitin lisättäväksi seuraavat lauseet, jotka perustelen kunkin numeroidun kohdan jälkeen:

"Lisäksi lautakunta toteaa seuraavaa:

1. lisäysehdotus: "Kohderyhmän elintavat olivat kyselyn perusteella liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön osalta kohtuullisen hyviä."

Perustelut: Päätöstekstissä vastoin ehdotustani elintavat arvioitiin vain kohtuullisiksi, vaikka 87% ilmoittaa terveyskyselyssä, ettei tupakoi ollenkaan, 98% ilmoittaa, ettei sisätiloissa tupakoi kukaan muukaan. Alkoholin käytöstä (kuinka usein juot kerrallaan vähintään 6 annosta) 40% ilmoittaa ettei koskaan, 28% ilmoittaa harvemmin kuin kuukausittain, 18% ilmoittaa kuukausittain, 12% viikoittain, 1 % päivittäin. Liikkuminenkin on aktiivista kyselytulosten perusteella: vähintään puoli tuntia kerrallaan niin että hikoilee ja hengästyy 12% päivittäin, 26% vastaajista 4-6 krt/vko, 37% 2-3 krt/vko, 12% kerran viikossa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että terveyskyselyyn osallistuneiden elintavat ovat hyviä ja terveellisiä. Lautakunnan kokouksessa 9.12 tiedustelin terveyspalvelujen johtajalta, voitaisiinko arvioida terveyskyselyyn vastanneiden elintapoja kohtuullista positiivisemmaksi tuolloin ehdottamallani tavalla "kohtuullisen hyviksi", koska maallikonkin silmin tulokset tupakoinnin, alkoholinkäytön ja liikunnan osalta näyttivät suorastaan hyviltä. Terveyspalvelujen johtaja vastasi, että se sopii hänen puolestaan.

 Elintapojen oikealla arvioinnilla on merkitystä arvioitaessa kaatopaikan terveyshaittoja, kun elintapoja verrataan esimerkiksi säännöllisesti käytettäviin lääkkeisiin tai diagnosoituihin sairauksiin. Jos esimerkiksi alueen väestön elintavat olisivat huonoja, silloin kaatopaikan vaikutukset eivät välttämättä yksin selittäisi koettuja terveyshaittoja (Tulosten perusteella yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun) , sairauksia ja lääkkeiden käytön tarvetta. Nyt kun kyselytutkimuksen vastausten perusteella asukkaiden elintavat ovat terveelliset, mutta he kuitenkin käyttävät säännöllisesti suhteellisen runsaasti verenpainelääkkeitä (28%), sydänlääkkeitä (15%) ja keuhkolääkkeitä (12%) on ilmeisempää, että kaatopaikalla on vaikutusta ihmisten terveyteen haitallisesti. Vertailun vuoksi keuhkolääkkeitä käyttää muu väestö "hieman alle 10 %". Myös verenpainelääkkeiden ja sydänlääkkeiden säännöllisen käytön osalta terveyspalvelujen johtaja myönsi kyselytulosten olevan "korkeahkot", kun sitä häneltä erikseen kysyin 18.11.2015 pidetyn lautakunnan kokouksen yhteydessä. Suomessa on noin 600 000 verenpainetautia sairastavaa eli vain noin 8 prosenttia väestöstä. "Kohonneen verenpaineen lääkityksen erityiskorvausoikeus oli vuonna 2001 475 000:lla eli 9,1 %:lla suomalaisista." Terveyskyselyn mukaan verenpainelääkkeitä käyttää Ämmässuon vaikutusalueen asuinalueilla säännöllisesti 28%. Ero on huomattava, miltei kolminkertainen, vaikka ottaisi huomioon KTL:n raportissa vuoden 2001 tiedon ja valikoitumisharhankin. Tutkimusten mukaan sydän ja verisuonitauteihin sairastuu enemmän alhaisemmin koulutettu väestönosa. Terveyskyselytutkimukseen mukaan Ämmässuon vaikutusalueen asukkaat eivät kuulu tähän ryhmään korkeammin koulutettuina. Aiemminhan totesin heidän elintavat terveellisiksi, joka sekään ei selitä keuhko-, verenpaine- ja sydänlääkkeiden korkeampaa käyttöä verrattuna muuhun väestöön.

2. lisäysehdotus: "Kyselytutkimukseen vastaajista ilmoitti säännöllisesti käyttävänsä verenpainelääkkeitä 28% ja sydänlääkkeitä 15%. Määrät ovat verrattain korkeita säännöllisesti käytettäviin lääkkeisiin."

Perustelut: Viittaan edellisen kohdan (1) perusteluihin. Nämä tiedot ovat terveyskyselytutkimuksen liitteestä numero kolme (3), ja näen, että verenpainelääkkeiden ja sydänlääkkeiden käyttömäärä olisi tullut nostaa lautakunnan päätöstekstiin, koska kaatopaikasta tulee sellaisia päästöjä, jotka voivat aiheuttaa sairauksia, joita lääkitään myös ko lääkkeillä. Kuten aiemmin totesin, ko lääkkeiden käyttöaste on korkea verratuna muuhun väestöön, vaikka asukkaiden elintavat ovat terveellisiä.

3.lisäysehdotus: "Useat toimijat toteuttavat omia tarkkailuohjelmiaan tai ovat liittyneet Ämmässuo - Kulmakorven alueen yhteiseen vesientarkkailuun lupaehtojen velvoitteiden mukaisesti. "

Perustelut: Ympäristöluvissa vaaditaan, ettei toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraakaan. Toimintaa tulee tarkkailla huolellisesti, jotta voidaan ajoissa puuttua riskitilanteeseen, aiheutettuihin ongelmiin tai häiriötilanteisiin.

4.lisäysehdotus: " Sekä toimijat että Espoon kaupunki ovat reagoineet asukkaiden toistuviin valituksiin."

Perustelut: Reagointia on tullut vasta, kun paikalliset asukkaat ovat valittaneet runsaasti eri tahoille aina Korkeimpaan hallinto-oikeutta ja EU:ta myöten. Saamani asukaspalautteen mukaan toimijoiden ja Espoon kaupungin reagointi on ollut vuosikymmeniä hidasta, asukkaiden kokemusten vähättelyä ja kaupungin vastuun välttelyä, siksi sitä ei voi sanoa asianmukaiseksi, kuten terveyspalvelujen vastauksessa väitetään.

5. lisäysehdotus: "Terveyskyselyssä todettiin terveyshaittoihin viittaavaa. Terveyskyselyssä ilmoitettiin myös yksittäisiä vakaviakin sairauksia."

Perustelut: Terveyshaittoja kyselytutkimuksen tulosten perusteella on kiistämättä. Esimerkiksi terveystutkimuksen perusteella ”yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun.” ( Lautakunnan 9.12 hyväksymässä päätöksen selostusosassa todettu ) Tuloksissa kysymys “Aiheuttaako haju sinulle joitakin oireita?” 25% vastasi yökkäilyä, 23% nenän ärsytystä, 17% päänsärkyä, 15% hengitysoireita, 7 % yskää, 22% jotain muuta, 33% ei aiheuta oireita. Ilmanpäästöissä on mikrohiukkasia, jotka hengityksen kautta painuvat verenkiertoon ja niitä on mitattu jopa aivoista. Lisäksi minulle on luovutettu kopiot kahden asukkaan vastauksista terveyskyselyyn, joissa mainitaan kahdesta vakavasta sairaudesta, jotka ovat puhjenneet samanaikaisesti, kun Ämmässuolle on tuotu puhdistamatonta jätevesilietettä Suomenojan häiriön aikana. Haju ollut niin voimakasta, ettei koira ollut suostunut menemään ulos, ihmiset yökkäilivät ja ko henkilön keuhkot tulehtuivat ja joutui tehoosastolle, sairastui hengenvaarallisesti ja invalidisoitui. Kompostilaitoksen käynnistyshäiriöiden aikana tilanne uusiutui ja asukkaan keuhkot tulehtuivat niin, että hän joutui loppuiäkseen sidotuksi happilaitteisiin. Hajuhaitta ongelmat jatkuvat edelleen, kuten terveyskyselytutkimuksestakin ilmenee. Sekajätteen polton siirtyminen Vantaalle ei ole poistanut ongelmaa, koska biojätteiden käsittely on keskitetty Ämmässuolle. Terveyskyselyyn on myös vastannut henkilö, joka menetti tajuntansa 4 kaatopaikkatulipalon yhteydessä. Asukas oli käynyt katsomassa lähempää kaatopaikkaa mistä savukaasuja tulee ja palattuaan kotiin menetti tajuntansa. ( Olen saanut luvan käyttää näitä tietoja tämän asian käsittelyssä myös julkisesti.) Vaasan hallinto-oikeus on päättänyt aiemmin, että asukkaita on informoitava häiriötilanteista tekstiviestein tai muulla tavoin välittömästi, mutta tätä Vaasan hallintooikeuden päätöstä ei ole noudatettu. Terveyshaittojen olemassaolo tulee ilmi lautakunnan selostustekstistä useammassa kohdassa. Lainaus: "Vaikka monellakaan soittaneella ei itsellään ollut merkittäviä terveyshaittoja." Lause pitää sisällään myönnön, että joillakin soittaneilla terveyshaittoja on ollut, jopa merkittäviä. Lisäksi lainaus tekstistä: "vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa ei ilmennyt" pitää edelleen sisällään myönnön siitä, että terveyshaittoihin viittaavia on ilmennyt, vaikkakaan tekstin mukaan ei vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa. Lainaus päätöstekstistä: "…Näiden vaikutusta koettuihin terveyshaittoihin ei kyselyn perusteella voida erotella asuinympäristön vaikutuksista. " Terveyspalvelujen johtaja esitti terveyskyselyn tuloksia esitellessään seuraavasti: "(vaikka)yksittäisiä vakaviakin sairauksia ilmoitettiin/ilmeni terveyskyselyssä." Ei voi sanoa, ettei olisi vakaviinkin terveyshaittoihin viittaavaa, jos yksikin olisi ilmaissut saaneensa vakavia oireita nimenomaan kaatopaikan toiminnoista johtuen -viite on olemassa.

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa mitä Terveydensuojelulain ensimmäinen pykälä (1 §) sanoo terveyshaitasta: "Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu). Tässä laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä." (TSL 1 §.)

Asukkaat ovat ilmaisseet terveyskyselyssä kokeneensa terveyshaittoja ja useilla kerrottu sairaus oli ilmoitettu vielä diagnosoiduksi, silloin "viittaa" siihen, että terveyshaittoja on. Väitän, etteivät lääkärit voi väittää 100% varmuudella, ettei terveyshaittoja ole tullut, tai toisin sanoen väittää, ettei kaatopaikalla olisi ollut vaikutusta ihmisten kertomiin hengitys- tms. oireisiin/sairauksiin. Ihmisten omakohtaisille kokemuksille ja paikallistuntemukselle -jota asiaa arvioivalla lääkäreillä ei oletulee antaa painoarvoa, muuten terveyskyselyn järjestämisessä ei ole mitään mieltä. Saamani asukaspalautteen mukaan alueella on ennenaikaisesti kuollut ihmisiä myös erilaisiin autoimmunikatiivisiin sairauksiin, sydäntauteihin ja syöpäsairauksiin mm keuhkosyöpään eräs tapaus. On myös muistettava, että nämä tahot eivät enää ole olleet vastaamassa tehtyyn terveyskyselyyn. Kuolinsyihin voi vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä ympäristö, mutta tieteellisesti on todistettu , että ympäristöllä -ja varsinkin ilmanlaadulla on hyvin merkittävä rooli ihmisten terveyteen ja ennenaikaisiin kuolemiin. Muistutan kertaalleen kyselytutkimuksen tuloksista alueen asukkaiden elintavoista, jotka ovat terveellisiä. Hajut eivät ole vain viihtyvyyshaitta, jota terveyspalvelujen vastauksessa haluttiin korostaa, vaan haju on varoittava merkki siitä, että ilmassa on epäpuhtauksia. Myös melu aiheuttaa tutkitusti terveysvaikutuksia, puhumattakaan huonolaatuinen ja pilaantunut juomavesi, joita ongelmia on alueen kaivoissa runsaasti. Mustanpurontien kaivoista oli jopa todettu kolibakteereja. Kaatopaikan läheisyys on itsestään selvästi riskialuetta, ja asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi niiden läheisten asuinalueiden vesihuolto tulisi olla järjestetty kuntoon jo ennen Ämmässuon tapaisen massiivisten kaatopaikkatoimintojen aloittamista. Tällä hetkellä vain kaatopaikalla on kunnallistekniikka. Kaatopaikkaa ympäröivillä asuinalueilla ei kunnallistekniikkaa ole rakennettu. Kyseessä ei enää ole pelkästään riskistä vaan terveyttä vaarantavaa pilaantumista on jo tapahtunut, esimerkiksi Ahma oy:n vuonna 2014 tekemässä vesiraportissa todettiin Ämmässuon alueen näyttöönottopisteessä 207A vaarallisia myrkkyjä esim. syanidia ja PAH-yhdisteitä, jotka aiheuttavat mm. syöpää. Mustanpurontien kaivoista on löydetty kolibakteereja, jotka ovat aiheuttaneet ihmisille ripulia ja muita oireita.

6. lisäysehdotus: Jos terveystarkastuksissa ilmenee hälyttävää, vastaavat viranomaiset ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin välittömästi.

Perustelut: On huomioitava, että lautakunta on käsitellyt terveyskyselyn tuloksia, eikä tulevien terveystarkastuksien tulokset liity enää terveyskyselyyn. Tätä seikkaa ovat asukkaat ihmetelleet, koska he odottivat, että suoritettavien terveystarkastuksen jälkeen vasta vedettäisiin johtopäätöksiä.

7. Lisäysehdotus: "Nyt tehdyn katsauksen perusteella alueen toimijoita on valvottu.

Perustelut: Näen, ettei voida sanoa alueen toimijoita valvotun asianmukaisesti, kuten lautakunnan enemmistö (vihreät, kokoomus ja rkp, kts. pöytäkirja) näki, koska ympäristöterveydenhuollon valvonnassa on ollut resurssiongelmia jo useamman vuoden ajan. Lisäksi päätöstekstissäkin ilmenee, että viranomaiset ovat reagoineet vasta asukkaiden valituksiin, eivät oman valvontansa seurauksena havaittuihin epäkohtiin. Epäkohtia ei olisi edes huomioitu ilman asukkaiden toistuvia valituksia. Lainaan päätöstekstistä: "ELY-keskus on huomioinut asukkaiden valituksia antamalla kehotuksia ja määräyksiä haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on reagoinut asukkaiden valituksiin 6 täydentämällä ja muuttamalla ympäristölupia sekä antamalla määräyksiä, joilla ehkäistään toiminnoista aiheutuvia haittoja." Ei voida myöskään väittää, että toimijat olisivat noudattaneet annettuja määräyksiä ainakaan kaikissa tapauksissa, kuten päätösteksti väittää. Lainaus liitteestä: "Vuonna 2015 lähialueen asukkaat ovat valittaneet Kulmakorven alueella syntyvistä pölypäästöistä sekä tärinästä. Toukokuussa 2015 ELY-keskus on kieltänyt Rudus Oy:tä toimimasta voimassa olevan ympäristöluvan vastaisesti ja antanut kehotuksen suunnitella räjäytystöiden mitoitukset siten, etteivät louhinnat aiheuta kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille." Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä siitä, että asukkaita on informoitava häiriötilanteista välittömästi, ei ole noudatettu.

8. lisäysehdotus. Asukkaiden esiintuomiin huolenaiheisiin ja kokemuksiin on reagoitu.

Perustelut: Kyselytutkimuksessa ilmenee asukkaiden kokemuksia, siksi kokemuksen lisääminen on tärkeää: Esimerkiksi hajuhaitat on jo koettu tosiasia eikä enää mikään pelkkä huolenaihe, samoin juomaveden pilaantuminen on kokemus, eikä niinkään huoli jostakin ehkä tulevasta, hajun johdosta tapahtunut yökkäily ja päänsäryt ja jopa niihin liittyvä kuumeilu ovat niinikään kokemus, oirehtiminen.

9. lisäysehdotus. " Asukkaiden kokemat terveys-, viihtyvyys- ja taloushaitat, huoli ja kokemukset tulee ottaa vakavasti ja ne tulee huomioida mm. kaavoituksessa jo nykyisten toimintojen suhteen ja varsinkin alueelle suunniteltavien uusien toimintojen suhteen."

Perustelut: kts aiemmin esitetty ja kyselytutkimuksen tulokset. Perustuen saamaani asukaspalautteeseen esitän mielipiteenäni, että Ympäristöterveydenhuollon/ kaupungin virkamiehille tulisi antaa huomautus hitaasta ja peräti asukasvastaisesta asenteesta vuosikymmenien ajan, siitä lähtien kun yksi Euroopan suurimmista kaatopaikoista (Ämmässuo) on rakennettu liian lähelle asutusta, eikä ole lupauksista huolimatta laitettu mitään perusasioita kuntoon, kuten kunnallistekniikkaa turvaamaan puhtaan veden saantia ja toisaalta kevyenliikenteenväylää parantamaan huonoa liikenneturvallisuutta alueella, jota raskas kaatopaikkaliikenne pääasiassa aiheuttaa. Asenteellisuutta on ilmennyt esimerkiksi virkamiesten seuraavissa kommenteissa: " Kyllä asukkaat niihin (hajuihin) tottuu". Toinen esimerkki: Maankäyttöpaikan korotuksen yhteydessä asukkaat ilmoittivat, että se vaikuttaa häiritseväksi radio-ja tv lähetyksiin, jolloin virkamiehet nauroivat, että ko alueen asukkailta ” jäävät Kauniit ja Rohkeat näkemättä". Kolmas esimerkki: Kun siirtoviemärin pumppaamo oli rikkoutunut Kolmperäntien risteyksessä, siitä valui likavedet Kolmperän järveen. 7 Asukkaat huolestuivat, koska vesinäytteet oli otettu kylmällä ilmalla, ja ilman lämmetessä ja veden lämmetessä myöskin bakteerimäärät kasvoivat. Tähän virkamies oli vastannut: "Eikös bakteerit keittämällä kuole". Lisäksi virkamies on väittänyt sidosryhmäkokouksessa, jossa keskusteltiin Ämmässuon pohjavesien laadusta, että ”Omalla maalla saa pohjavesiä liata.". Kuten edellä jo mainitsin Ahma oy:n vuonna 2014 tekemässä vesiraportissa todettiin Ämmässuon alueen näytötönottopisteessä 207A vaarallisia myrkkyjä esim. syanidia ja PAH-yhdisteitä, jotka aiheuttavat mm. syöpää. On huomioitava myös, että kesäasukkaat syrjäytettiin terveyskyselystä. Kesäasukkaiden pitäisi tonteillaan virkistäytyä, viihtyä ja kerätä energiaa jaksaakseen töissään, mutta jätteenkäsittelykeskuksesta kantautuvien päästöjen vuoksi se ei onnistu. Kaatopaikan haitat aiheuttavat myös segregoitumista. He eivät vastaile kyselyihin (toisaalta terveyskyselyyn vastanneiden kyselyprosentti oli parempi kuin vastaavien kyselyiden), eivätkä ole esimerkiksi aktiivisia äänestäjiä, koska luottamus alueen asioiden vaikuttamiseen on menetetty vuosien saatossa. Kaatopaikka hajuineen voi aiheuttaa myös masennusta, eikä esimerkiksi nuoriso kehtaa tuoda kavereita kaatopaikan hajujen vuoksi. On myös arvelu, että erään Ämmässuon vaikutusalueen urheilukentän vähäinen käyttö voi johtua kaatopaikalta kantautuvista hajuista. Ongelmaa olen kuullut myös asukkailta, joiden lapset ja lapsenlapset ovat kieltäytyneet menemästä ulos leikkimään pahojen hajujen aikana. Vantaalle siirtynyt sekajätteen poltto ei vähennä kaatopaikalla syntyviä haittoja, koska alueella on runsaasti toimintoja: siellä käsitellään pilaantuneita maita, alueelle kompostoidaan biojätettä, Ämmässuon kaatopaikalle loppusijoitetaan jätteiden poltosta syntyneet tuhkat ja kiven louhinta- ja murskaus aiheuttavat runsaasti päästöjä. On tärkeää huomioida kaatopaikan terveyshaittoja arvioitaessa kaatopaikan toimintojen laatu ja laajuus, mitkä ovat erityisen vaikuttavia ja suurta yhden Euroopan suurimman kaatopaikan, Ämmässuon alueella.

Eriävän mielipiteeni lopuksi haluan kuitenkin kiittää Espoon terveyspalvelua ripeästä vastauksesta valtuustoaloitteeseen tekemällä terveyskyselyn. Tulosten tulkinnassa olleita selkeitä virheitä oli myös korjattu toiseen asian käsittelyyn mennessä. Päätöstekstiä oli myös 18.11.2015 lähetekeskustelumme perusteella muokattu ja se sisälsi paljon tekstiä, jotka vastasivat terveyskyselyn tuloksia. Merkillepantavaa oli kuitenkin selkeitä terveyshaittoja osoittavien tulosten vähättely, joka ilmeni siinä, että mieluimmin ilmaistiin, että “vakaviin terveyshaittoihin ei ollut viittaavaa” kuin että olisi suoraan sanottu ja tuotu päätöstekstin yhteenvetoonkin, että terveyshaittoja (kts. TSL 1 §) vastausten perusteella ilmeni. Kiinnitin myös huomion siihen kuinka selostusosaan oli tuotu ns. Valikoitumisharha, joka on spekulatiivinen väittämä tehtyä terveyskyselyä koskien. Näen, että sillä on haluttu selitellä huonolta näyttäviä tuloksia.

Lisäksi kiitän HSY:n ympäristöpäällikköä Juha Uuksulaista, joka Ämmässuon sidosryhmätapaamisissa on asukkaille kertonut hajuhaittojen syistä, joita ei ole toistaiseksi kyetty poistamaan.

 Espoossa 14.12.2015 Veera Ruoho

1 kommentti . Avainsanat: Terveyskysely, terveyshaitta, Ämmäsuo, Kulmakorpi