Hallituksen budjettiriihen panostukset turvallisuuteen

Torstai 31.8.2017 klo 21:30

Hallituksen budjettiriihen panostukset turvallisuuteen

Poliisi:  

Ensi vuodelle yhteensä 44 miljoonaa euroa lisämäärärahaa (kehysriihi 34,5 ja budjettiriihi 9,5)

9 miljoonaa euroa osoitettiin budjettiriihessä vaativien tilanteiden kaluston ja varusteiden lisäämiseen sekä operatiivisen suorituskyvyn ja kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantamiseen
0,5 miljoonaa euroa osoitettiin ennalta estävän toiminnan mallien kehittämiseen.


Suojelupoliisi:


Ensi vuodelle yhteensä 6 miljoona euroa lisämäärärahaa (kehysriihi 3,5 ja budjettiriihi 2,5)
2,5 miljoonaa euroa osoitettiin budjettiriihessä operatiivisen suorituskyvyn tehostamiseen
Rajavartiolaitos
Jo kehysriihessä Rajavartiolaitokselle osoitettiin 7,9 miljoonaa euroa sisäisen turvallisuuden parantamiseen

Lisäksi:
Hätäkeskuspäivystäjien koulutusta lisätään (ensi syksynä ruotsinkielinen koulutus Vaasassa)
Siviilikriisinhallinnan määrärahoja lisätään kotimaan valmiuksien vahvistamiseksi
Puolustukseen kohdistetaan 50 miljoonan euron lisäys (PLM)

Oikeusministeriö:
Turvapaikkavalitusten nopeampaan käsittelyyn osoitetaan lisärahoitusta seuraavasti:

Korkein hallinto-oikeus: 1,49 miljoonaa euroa
hallinto-oikeuksille: 2,2 miljoonaa euroa
turvapaikanhakijoiden oikeusapu: 0,532 miljoonaa euroa

Vankilaradikalisoitumisen ehkäisyyn 0,378 miljoonaa euroa
Syyttäjälaitoksen toimintamahdollisuuksia terrorististen rikosten torjuntaan ja rikosvastuun toteuttamiseen parannetaan 0,4 miljoonan euron lisärahoituksella

Toimenpiteet terrorismintorjunnan vahvistamiseksi
Hallitus käy läpi terrorismilainsäädännön ja tekee tarvittavat muutokset
Tavoitteena antaa viranomaisille kaikki mahdolliset lainsäädännölliset välineet ennaltaehkäistä terroritekoja ja varautua niiden torjuntaan

Terrorismirikoksista tuomittujen karkotusta tuomion suorittamisen jälkeen

Kansalaisuuslakia päivitetään ensi kesään mennessä siten, että kaksoiskansalaisilta voidaan mitätöidä Suomen kansalaisuus, mikäli he ovat osallistuneet terroritoimiin.

Ulkomaalais- ja kansalaisuuslakia päivitetään lisäämällä niihin kansallisen turvallisuuden käsite

Tavoitteena on mahdollistaa kansallisen turvallisuuden perusteella oleskeluluvan peruutus, maahantulokielto, kansalaisuuden menetys kaksoiskansalaisilta tai pakolaisaseman lakkautus

Turvapaikkaprosessien tehostaminen
Hallitus turvapaikkapoliittisesta toimenpideohjelmasta tehostetaan mm. seuraavia toimia:

Vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta vahvistetaan lisätuella.
Tehdään lainsäädäntöön tarvittavat muutokset laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon määrittelemiseksi korkeintaan perustuslain edellyttämälle minimitasolle.
Täsmennetään laittoman maassa oleskelun edistämisen, esim. majoittamisen tai piilottelemisen, kriminalisointia koskevaa lainsäädäntöä, säätämällä erillinen rangaistussäännös laittoman maassa oleskelun edistämisestä. Uudistuksella mahdollistetaan viranomaisten tehokas ja esteetön puuttuminen laittomaan maassa oleskeluun.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tehdään uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön. Tämä voi edellyttää lainsäädännön muuttamista ja säilöönottokapasiteetin nostoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poliisi, SUPO, HÄKE, RVL, SivKriha, puolustus, OM, KHO, HaO, Sjä, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta

Vastuullista yritystoimintaa -koherentisti politiikkalinjausten kanssa

Torstai 23.6.2016 klo 13:30 - Veera Ruoho

Vastuullinen yritystoiminta vaatii meiltä toimia

 

Viime syksynä YK:ssa sovittuja kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita ei voida saavuttaa ilman vastuullista yritystoimintaa. Yksityisellä sektorilla on tärkeä rooli kehityksen vauhdittajana, ja voimme sääntelyllä ohjata yrityksiä vastuullisuuteen. Ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointi on lopulta yrityksenkin etu ja liiketoiminnan edellytys.

Toukokuun puolivälissä pääministeri Sipilä esitteli valtion uuden omistajastrategian. Siinä on yhteiskuntavastuulla aiempaa suurempi rooli, ja aggressiivinen verosuunnittelu on kielletty kokonaan. Valtionyhtiöt ovat jo vuodesta 2014 raportoineet julkisesti verojalanjälkensä. Käytäntö on osoittanut, että puutteellisen ohjeistuksen vuoksi suurin osa raporteista ei ole riittävän kattavia antaakseen lukijalle kokonaiskuvan yhtiön verojärjestelyistä. Uuden omistajastrategian myötä raportointiohjeistus päivitetään syksyllä.

Pidän tärkeänä, että uusi ohjeistus edellyttää, että yritykset raportoivat tiedot eritellysti jokaisen toimintamaan osalta ja verolajin osalta. Yritysten tulee myös määritellä, mitä ne tarkoittavat verovastuullisella toiminnalla. Kansainvälisen verotuksen porsaanreikien vuoksi pelkkä lain kirjaimen mukaan toimiminen ei riitä takaamaan verovastuullisuutta. Näen, että tämä on yritysten kilpailuetu ajassa, kun ihmiset päättävät entistä enemmän kulutustottumuksiaan kestävän kehityksen mukaisesti.

Olen itse Nesteen sidosryhmien välisen neuvottelukunnan jäsen. Valtio omistaa öljynjalostusyhtiö Nesteestä enemmistön.

Meidän yhteisesti omistamiemme yritysten tulee toimia edelläkävijöinä, mutta yhteiskunta-, ympäristö- ja verovastuullinen liiketoiminta ei ole vain valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden velvollisuus. Minkään yrityksen ei tule saada kilpailuetua aggressiivisesta verosuunnittelusta, saastuttamisesta tai ihmisoikeuksien polkemisesta. Tämä edellyttää, että suomalainen lainsäädäntö mahdollistaa kehitysmaissa tapahtuneiden rikkeiden käsittelemisen Suomessa, jos siihen ei ole toimintamaassa esimerkiksi heikon hallinnon vuoksi mahdollisuutta. Verokikkailun kuriin saaminen vaatii veroparatiisien pysäyttämistä – ja siihen eivät kehitysmaat yksin pysty.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli yritysten vastuullisuuden edistämisessä ja seuraamisessa. Esimerkiksi Finnwatch tutkii suomalaisyritysten toimintaa kehitysmaissa. Järjestön raportit ovat muun muassa paljastaneet broileritehtaiden karut työolot Thaimaassa ja johtaneet parannuksiin lasitehtailla. Myös Nesteen käyttämiltä malesialaisilta palmuöljyplantaaseilta on löydetty ongelmia, joiden korjaamisesta yhtiö on käynyt Finnwatchin kanssa vuoropuhelua vuodesta 2014. Tämän vuoden maaliskuussa Neste otti tärkeän askeleen ja julkaisi listan raaka-ainetoimittajistaan. Järjestöjen mahdollisuus tehdä tällaista tutkimusta ja vaikuttamistyötä on turvattava.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävä kehitys, Agenda 2030, verosuunnittelu, yhteiskuntavastuu, yritykset, kansalaisjärjestöt, FinnWatch