Ratsupoliisit rauhoittavat mielenosoittajia, siviilikriisnhallinnasta ja vihapuhetutkijoiden tarpeellisuudesta

Maanantai 25.9.2017 klo 10:52 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 91 2017 vp Täysistunto Torstai 21.9.2017 klo 9.59—21.24

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

klo 20.32 VeeraRuoho kok

 "Arvoisa puhemies!

 Mielellään kommentoisin, kun tuossa edustaja Mäkelä (ps) nosti esille, että vihapuhepoliisit olisivat tarpeettomia: kyllä minä näen, että niille on tarvetta. Jos ajattelette asiaa siltä kannalta, että jos vaikka netissä puhuttaisiin paljon semmoista radikaalia jihadistista keskustelua, niin kyllä varmaan näkisitte silloin, että sillä puheellakin voi olla joihinkin yksilöihin sitten semmoinen vaikutus, että he toteuttavat niitä asioita.

 Ihan yhtä lailla tämä on ihan tuolla YK:ssakin, eilen seurasin niitä eri maiden keskusteluja, ja kyllä väkivaltaisen ekstremismin ehkäiseminen on yksi kärkiasia, joka on tunnistettu ympäri maailman ja YK:ssa. 

 Arvoisa puhemies!

 Nostan talousarvioesityksestä 300 000 euron lisäyksen siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin. Tämä tarkoittaa, että siviilikriisinhallinta saa 1 739 000 euroa kokonaisuudessaan. Näinä viime vuosina, kun Eurooppaa kohti alkoi massiivinen turvapaikkakriisi tai massaliikehdintä, kuka mitenkin sen määrittelee, alettiin samaan aikaan laajemmin ymmärtämään juurisyitä, jotka ajavat ihmiset pois kotimaistaan. Muistan, kun Helsingin yliopistolla valtiotieteitä opiskellessani meidän lehtorimme sanoi, että Afrikan nuorisolle maastamuutto on selviytymisstrategia — ja tämä oli paljon ennen kuin edes Eurooppaa kohti tätä liikehdintää alkoi tulla.

 

Siviilikriisinhallinta pureutuu juurikin näihin juurisyihin. Se ei toki ole ainoa keino vakauttaa kriiseissä olevia yhteiskuntia, mutta hyvin merkittävä sellainen. 

 

Arvoisa puhemies!

 

Poliisitoimi sai ansaitusti lisäresursseja myös kalustoansa varten. Tapasin viime viikolla Helsingin ratsupoliiseja. Suomessahan on ainoastaan täällä Helsingissä enää ratsupoliisiyksikkö, jota muut kaupungit ja kunnat voivat käyttää hyväkseen virka-apupyynnön tekemällä, ja näin on myös tehty ja toimittu.

 

Me keskustelimme näiden ratsupoliisien kanssa siitä, kuinka oiva työkalu hevonen on erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja mielenosoituksissa, joita olemme saaneet todistaa tässä viime vuosien aikana useampiakin. 

 

Syy, miksi linkitän tämän tähän kalustoon, on se, että he kertoivat, että tietysti tämä virka-apupyyntöihin vastaaminen vaatii hevoskuljetusautoa, mutta myöskin Helsingin sisällä, jos mennään Itä-Helsinkiin, niin Ruskeasuolta on jo semmoinen matka — kuin myös, kun halutaan hevosen, ratsukon, toiminta-aikaa pidentää — että silloin on järkevää kuljettaa hevoset hevoskuljetusautolla. Kuitenkin heillä on hevoskuljetusauto, jota voisi jopa eläinsuojelullisista syistä ajatella hieman ongelmalliseksi, koska jos tarvitsee mennä ajon aikana katsomaan hevosen tilannetta, niin se ei onnistu, vaan auto pitää pysäyttää, kolme hevosta ulos ja sitten pääsee sitä viimeistä sieltä katsomaan. 

 

Me tiedämme, että poliisi on esimerkillinen ja sen kaluston pitäisi olla myöskin esimerkillinen, joten kyllä tässäkin asiassa näkisin, että toivottavasti sitten siellä poliisit keskenään näitä resursseja pystyvät jakamaan siten, että myöskin tarpeellinen ratsupoliisin kalustotarve tulee huomioitua. He kyllä kertoivat positiivisia uutisia, että heillä on akkulämmitteiset jalkineet, jotka auttavat, koska on kylmä talvipakkasella olla hevosen selässä useamman tunnin, ja toiveita oli saada hanskatkin, että sormet eivät palellu. 

 

Mutta muuten totean vielä sen, mitä aikaisemminkin, että olen erittäin tyytyväinen näihin sisäiseen turvallisuuteen kohdistuneisiin resurssipanostuksiin. "

Täysistunnon puheenvuoro PTK 91 2017 vp Täysistunto Torstai 21.9.2017 klo 9.59—21.24

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

klo 20.53 VeeraRuoho kok

"Arvoisa puhemies!

Edustaja Mäkelä nosti tärkeän näkökohdan, jota olen myös itse tiedustellut ja tuonut esiin, että siellä (poliisissa) on ilman muuta tarve arabiankieliselle poliisille. Itse muistan kyllä jo, siitä on varmaan lähemmäs parikymmentä vuotta, kun olin ulkomaalaispoliisissa töissä, että kyllä jo silloin siellä oli semmoinen, että hän puhui kyllä arabiaa. Mutta nämä ovatkin juuri niitä poliisimiehiä, joita nopeasti rekrytoidaan kyllä niin KRP:hen kuin joka paikkaan.

Se olisi äärimmäisen tärkeätä, että me saisimme semmoisia, jotka puhuisivat jopa äidinkielenään arabian kieltä, todella sujuvasti. Silloin ymmärtää kaiken maailman vivahteet ynnä muuta. Nostitte (edustaja Mäkelä) kyllä asian esille siinä mielessä, että tämä on tärkeä asia, että pitää olla myöskin se arabian kielen taito hallussa. Mutta tarkoitin kuitenkin sitä, että onhan meillä tapauksia, joissa väkivaltaisia vihatekoja voivat tehdä myöskin kantasuomalaisetkin."

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vihapuhe, YK, siviilikriisinhallinta, Helsingin ratsupoliisit, poliisin kalusto

Sisäinen turvallisuus edellyttää resursseja poliisille ja muille alan toimijoille

Lauantai 22.4.2017 klo 18:02 - Veera Ruoho

Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp Valiokunnan mietintö  HaVM 5/2017 vp 

17.34 Veera Ruoho ps  (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies!

Kiitän hallitusta siitä, että turvallisuus on nostettu tulevan puoliväliriihen kärkiteemoihin. 

Haluan kyllä kommentoida heti tuohon edustaja Adlercreutzin ehdotukseen, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle annettaisiin tilapäinen oleskelulupa, että näen sen kyllä nyt täysin vääränä signaalina ja jopa myös, että se romuttaa koko järjestelmää. [Anders Adlercreutz: Se oli käytäntö ennen!] 

 Vuodesta toiseen poliisille annetaan alimitoitettu budjetti, jota korjaillaan juuri sen verran, että irtisanomisiin ei tarvitsi mennä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon maksaa teettää virkamiehillä kaksi kertaa vuodessa viikkokaupalla laskelmia siitä, paljonko sillä hetkellä tarvitaan rahaa, että selvitään kyseinen toimintavuosi.

 Meidän poliisin toive on, että hallitus kykenisi vahvistamaan poliisille riittävän rahoituksen vaikkapa kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. 

18.13 Veera Ruoho ps  (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies!

Poliisia pidetään tiukilla taloudellisesti.

 Senaatti, joka tulouttaa rahat VM:lle, nostaa poliisin vuokria siten, että 2018 poliisin vuokrakustannukset nousevat 2,5 miljoonaa ja kehyskauden loppuun mennessä 10 miljoonaa. Poliisin palveluverkkoon ei voi koskea, jolla saisi vuokria alennettua.

 Toivon, että hallitus pohtii tähän kehityskulkuun ratkaisuja, jotka eivät rasita poliisin budjettia. 

19.01 Veera Ruoho ps

Arvoisa puhemies!

 Tässä voimakkaassa turvallisuusympäristön muutoksessa, joka pahaenteisesti vaikuttaa myös Suomen turvallisuustilanteeseen, näen kestämättömänä kehityksenä ensinnäkin sen, että meillä on Suomessa jo lähtökohtaisesti vähiten poliiseja pohjoismaisessa vertailussa, ja toisekseen, että kehitys jatkuisi poliisimäärän vähentymisenä entisestään.

Esimerkiksi tällä hetkellä poliisin suorituskyky on vielä vajavainen täysin takaamaan massatapahtumien turvallisuuden, saati että meillä olisi riittävästi poliiseja jalkautumaan kaduille ilman erityisempiä tapahtumia, jolloin yhtä lailla on alttius myös väkivaltaisille iskuille, mitä naapurimaissa oli — hiljattain saimme todistaa — sekä tuolla Pietarissa että Tukholmassa.

 Pietarin isku ei jostain syystä saanut samanlaisia sympatian osoituksia kuin mitä Tukholman sai. 

 Arvoisa puhemies!

 Nyt valtiovarainministeriön alustavan kehyksen mukaan vuoteen 2020 mennessä, jos tämä kehys toteutuisi, poliisilta lähtisi se 850 henkilötyövuotta. Ja näin on, koska poliisin budjetista 70—80 prosenttia on henkilöstökuluja. Pitää muistaa, että poliisisektorilla ainoa mahdollisuus sopeuttaa on laittaa väkeä pois.

 Tätä emme voi hyväksyä, kuten te, arvon kansanedustajat, olette kaikki täällä yksimielisesti todenneet. 

 Meillä poliisi on yksi maailman parhaiten koulutetuista, oikeudenmukainen, tasapuolinen, korruptoitumaton ja rehellinen. Tuo valiojoukko tarvitsee riittävät toimintaedellytykset, jotta voimme taata kansalaisille sisäisen turvallisuuden.

 Uskon, että jokainen meistä ymmärtää turvallisuuden merkityksen niin yksilöiden kuin myös elinkeinoelämän kannalta. Poliisi, kuten muut turvallisuusalan toimijat, tulee riittävästi resursoida, ja lisäksi meidän tulee lainsäädännöllä mahdollistaa poliisille työkalut ylläpitää sisäistä turvallisuutta. 

Kiitän ministeri Risikkoa ja hallintovaliokuntaa sisäisen turvallisuuden selonteosta. 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sisäisen turvallisuuden selonteko, poliisin resurssit, turvallisuusalan toimijat, hallintovaliokunta, kieltein turvapaikkapäätös, poliisin toimintaedellytykset, poliisin suorituskyky

Avolouhokset uudellamaalla haittaavat ympäristönterveyttä

Lauantai 4.2.2017 klo 2:20

Vaasan hallinto-oikeudelle                                       4.2.2017

 

Vastaselitys asiaan diaarinumero 01843/15/5109

 

Arvoisa Vaasan hallinto-oikeus,

 

Lausun seuraavaa vastaselityksenä Rudus Oy:n ym. vastineisiin:

Rudus Oy väittää viitaten Oy Finnrock Ab:n asiantuntijalausunton, ettei tärinä ole voinut vaikuttaa kaivorakenteisiin ( Rudus Oy:n vastine Vaasan hallinto-oikeudelle asiassa dnro 01843/15/5109, s.3 ).  Finnrockin lausunnossa DI Jari Honkanen kertoo tutustuneensa alueeseen ”yleisluontoisesti”. Lausunto kokonaisuudessaan pyrkii vähättelemään kaikkia valittajien tuomia kokemuksia, jotka perustuvat vuosien asumiskokemuksiin louhinta- ja murskaustyömaan läheisyydessä.   

 

Vuonna 2015 lähialueen asukkaat ovat valittaneet Kulmakorven alueella syntyvistä pölypäästöistä sekä tärinästä. Toukokuussa 2015 ELY-keskus on kieltänyt Rudus Oy:tä toimimasta voimassa olevan ympäristöluvan vastaisesti ja antanut kehotuksen suunnitella räjäytystöiden mitoitukset siten, etteivät louhinnat aiheuta kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille.

 

Ämmässuon kaatopaikan lähialueiden asukkaille, johon myös Rudus Oy:n vaikutusalueella oleva Mustanpurontien asutusalue kuuluu, tehtiin valtuustoaloitteeni (Ruoho ym.) perusteella terveyskysely vuonna 2015. Kyselyn tulosten perusteella alueella todettiin terveyshaittoja. (http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2015360370-4-3.PDF )  Espoon sosiaali-ja terveyslautakunnan päätöstekstin mukaan:

“Terveyskyselyssä asukkaat kokevat kaatopaikan vaikuttavan huonontavasti omaan terveyteensä, läheistensä terveyteen, juomaveden, ilman ja maaperän laatuun . Asukkaiden kokema viihtyvyyshaitta ja huoli tulee ottaa vakavasti. Nämä seikat tulee huomioida lähialueen kaavoituksessa ja mahdollisten uusien toimintojen sijoittelussa.”

 

Ruduksen lupahakemukseen liittyvissä vastineissa asukkaita sensijaan syyllistetään ja heidän kokemuksiaan vähätellään. Heidän vihjaillaan olevan herkkiä, pelokkaita ja vaatimassa korvauksia. Mielenkiintoisesti jossain kohtaa myös vihjailtiin, että valittaja on kunnallistekniikkaa alueelle ajava henkilö. Aivan kuin Rudus Oy olisi keppihevosena sille, että alueen ihmiset saisivat kunnallistekniikan. Logiikka on käsittämätöntä, sillä alueen asukkaat hakevat nykyisellään juomavetensä muutaman kilometrin päässä sijaitsevan huoltoaseman viereiseltä vesipisteeltä. Kunnallistekniikka pitäisi olla järjestety jo aikoja sitten moiseen kohteeseen, joka sijaitsee massiivisten louhinta- ja murskaustyömaiden,  mutta samalla myös massiivisen ison kaatopaikan läheisyydessä.  Alue on kyseisellä kombinaatiolla (louhinta+kaatopaikka läheisyydessä) selkeää riskialuetta ja siksi siellä tehdäänkin mm. vesien tarkkailua.

 

Rudus Oy toimii siis Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan läheisyydessä. Kaatopaikan varhaisina vuosina Suomen ympäristönsuojelunormit eivät ole olleet niin tiukat kuin nykyisin ja alueella asuvien paikallisten mukaan tuohon aikaan kaatopaikalle on myös kuljetettu ja kasattu osin luvattakin myrkkyjä sisältävää jätettä suojaamattomaan maaperään. Kaatopaikan vesimittauksissa on todettu näytteenotttopisteistä mm syöpää aiheuttavia yhdisteitä ja myrkkyjä.  Nykyisin kaatopaikka on paremmin valvottu alue, mutta edelleen on hyvin riskialtis yhdistelmä sijoittaa massiivisia louhinta- ja murskaustyömaita valtavan kaatopaikka-alueen läheisyyteen. Riskit on tiedostettu ja  alueella onkin kaivovesimittauksia suoritettu pitkään. 

 

Rudus Oy myöntää ristiriitaisesti louhintatärinöiden ohjearvojen ylityksiä ( vastineensa s.5), mutta kiistää niiden vaikuttaneen mitenkään Mustanpurontien vedenlaatuun, joissa mittauksissa on todettu myös kolibakteereja.

 

Ympäristöluvan lupaehdoilla tulee säädellä hankkeen ulkopuolelle ulottuvia päästöjä: melua, tärinää ja pölyä. Murskaimet tulee koteloida, sillä esimerkiski hieno pöly kulkeutuu tietyissä sääolosuhteissa huomattavasti ns. virallisia ohjearvoja kauemmaksi. Kotelointi hillitsisi myös melun voimakkuutta.

Massalouhinnoissa tärinä voi olla havaittavissa jopa kilometrien päässä ( Ympäristöministeriön julkaisu Parhaat ympäristökäytännöt Suomen luonnonkivituotannossa, s.70 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152750/SY_5_2014.pdf?sequence=1

 ) , mikä on päinvastoin mitä esimerkiksi Rudus Oy:n vastineessa väitetään ja jolla se yrittää tyrmätä Arja Alhon ja Raimo Leppäsen asianosaisuutta valitusasiassa ( Rudus Oy:n vastine s.1).

 

On syytä myös huomauttaa, että tärinävahingoissa ulkopuolisen vastuu määräytyy ympäristövahinkolain mukaan ankaran vastuun mukaisesti. Tällöin korvausvastuu syntyy, vaikka työssä olisi menetelty huolellisesti ja ohjeiden mukaan. Korvausvastuun kannalta on tärkeää selvittää, onko vaurio tapahtunut työn aikana ja onko tärinä todennäköisesti ollut niin suuri, että vaurio on voinut syntyä. (Ympäristöministeriö, 2014).  Kuten edellä mainitsin Rudus Oy:n myöntää, että he ovat myös ylittäneet ohjearvoja. 

 

Rudus Oy:n vastine, jossa paikallisten asukkaiden kokemukset mitätöidään ja vähätellään, herättää epäilyn , ettei yritys kanna asiassa yhteiskuntavastuuta sen ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden osilta.  Näin syntyy myös epäily, ettei ympäristönäkökohtia mielellään sisällytetä päätöksentekoprosessissa, eikä siten paranneta ympäristön suojelua, kuten Euroopan komission YVA-direktiivissä vaaditaan. 

 

Viimeksi joulukuussa 2016 kävin Mustanpurontiellä. Paikallinen asukas perheineen kertoi kokevansa  syventyvää voimattomuutta hakea oikeutta oman ja perheensä terveyden suojelemiseksi. Rudus Oy koettiin ylimielisenä omaa etua ajavana suuryrityksenä, joka vähät piittaa paikallisille asukkaille ja ympäristölle aiheuttamistaan haitoista ja vakavasta henkisestä kiusasta, kun heidän kokemuksiaan ja toiminnan parantamisideoitaan (mm. murskainten kotelointi) ei ole otettu vakavasti. Aiemminhan tapasin perheen äidin, joka murtui kyyneleisiin kysyttyään asukasillassa kaupungin virkamieheltä miten he saisivat kotiinsa puhdasta vettä. Virkamies vastasi, että itse ostaisi kaupasta. Satuin olemaan paikalla kuulemassa kyseisen lyhyen keskustelun. 

 

Lopuksi viittaan seuraaviin lakeihin, asetuksiin ja direktiiviin, joiden perusteella paikallisilla asukkailla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön, jos ko lakeja vain noudatettaisiin: 

 

Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132, Maa-aineslaki 1981/555

Ympäristönsuojelulaki 2000/86, Ympäristönsuojeluasetus 169/2000, Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010,

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 2005/390, Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 1999/59, Räjähdeasetus 1993/473, Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista 1980/130

 Seveso II -direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 96/825/EY

Laki eräistä naapuruussuhteista 1920/26

 

Kunnioittavasti 

Veera Ruoho

Kansanedustaja

Osoitteella turvakielto

sähköposti: veera.ruoho@eduskunta.fiveeraruoho@hotmail.fi

Puhelin: 050 512 2581, 050 3313037

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaasan hao, Rudus Oy, räjäytykset, tärinä, melu, pöly, Ämmässuo, Kulmakorpi

Vakuutuimme, ettei parasta valittu Espoon pitkäaikaishoitopäällikön virkaan

Keskiviikko 26.10.2016 klo 18:07

Teimme Espoon pitkäaikaispäällikön virka-asiasta oikaisuvaatimuksen, jonka käsittelyyn 26.10.2016  emme saaneet osallistua. Leo Hiltusen (PS) varajäsen Saana Lehto pääsi lautakuntaan asian käsittelyn ajaksi.  Päivitän tähän äänestystuloksen pöytäkirjan tultua julkiseksi.

Alla eriävä mielipiteemme Espoon pitkäaikaispäällikön virka-asiaan, josta poistettu salassa pidettävät osuudet.

"Esitän eriävänä mielipiteenäni, että lautakunnan olisi esitykseni mukaisesti ja Leo Hiltusen

(PS) kannattamana pitänyt palauttaa asia ja pidentää hakuaikaa Pitkäaikaishoitopäällikön

viran vakinaiseksi täyttämiseksi Espoon vanhusten palvelujen tulosyksikössä. Lautakunta

äänesti 20.9.2016 asiasta seuraavasti nimenhuutoäänestyksellä:

Esitystäni puolsivat: Hiltunen (PS), Koskinen (Kok.) ja Ruoho (PS).

Vastaan äänestivät: Haapakoski (SDP), Hokkanen (Vihr.), af Hällström (RKP), Konttas (Kok.),

Niemi (Kok.), Nieminen (Vihr.), Paattiniemi (Kok.), Wessman (Vas.) ja Värmälä (SDP).

Pitkäaikaishoitopäällikön hakuilmoituksen ajankohta oli kaksi viikkoa ennen juhannusta 8.-

22.6.2016 ja ilman, että hakuilmoitus olisi ollut nähtävillä esimerkiksi suurimmassa

valtakunnallisessa lehdessä.

Valitun hakijan, Elina Kylmäsen haastattelu/soveltuvuustutkimuslausunto on tehty toiseen

tehtävään 4.1.2016, eikä kyseessä olevaan Pitkäaikaishoitopäällikön tehtävää varten

heinäkuussa 2016, kuten kahden muun viimeiseen vaiheeseen edenneen hakijan tavoin.

Soveltuvuustutkimuslausunnoissa erikseen mainitaan, että kyseinen lausunto on vain

kyseistä tehtävää varten, eikä siten sovellu muihin tarkoituksiin.

Lautakunnan tarkastelussa olleissa soveltuvuustutkimuslausunnoissa vertailtavana oli

kolme hakijaa mukaan lukien valittu hakija Kylmänen. On syytä huomauttaa, että

lautakunnan jäsenistä vain neljä kävi tutustumassa salattuun materiaaliin ennen ratkaisevaa

lautakunnan kokousta. Näistä kolme (Hiltunen PS, Koskinen Kok. ja Ruoho PS) äänestivät

palautuksen puolesta.

- - -

Salassa pidettävä (Julkisuuslaki 24 § 29. kohta)

---

Koulutukseltaan nämä hakijat olivat samanarvoisia terveystieteiden maistereita.

Terveystieteiden tohtorin tutkinnon omaavista hakijoista vain toinen pääsi ensimmäiseen

vaiheeseen päällikkötason tehtävää hakiessaan, vaikka heillä ja usealla muullakin hakijalla

oli myös tehtävää varten sopivaa esimieskokemusta runsaasti. Lisäksi valittu hakija

Kylmänen ei ollut paras hakijoista.

Yhteenvetona

Koska Elina Kylmäsen soveltuvuusarviointi oli tehty kuusi kuukautta aikaisemmin ja alempaa

virkaa varten, me allekirjoittaneet katsomme että hakijoiden tasavertaisen arvioinnin

kannalta olisi Kylmäsen soveltuvuusarviointi pitänyt myös tehdä päätettävänä ollutta

pitkäaikaishoidon päällikön virkaa varten hakijoiden tasapuolisen kohtelun takaamiseksi.

Kolmesta jatkoon päässeistä kahdelle oli tehty soveltuvuustesti haettavana virkaa silmällä

pitäen, mutta Elina Kylmäselle alempaa tehtävää varten, joten hänet olisi pitänyt hylätä.

Näissä kahdessa eri tehtävässä on huomattava ero alaisten määrässä ja johtamistaitojen

vaatimuksissa.

--- salassa pidettävä --- (Julkisuuslaki 24 § 29. kohta)

Koska valinnassa tasapuolinen kohtelu ei toteutunut, esitimme asian palautusta ja hakuajan

pidennystä.

Edellä mainittujen muotovirheiden takia päätös tulisi hylätä. On sekä käsittämätöntä että

virkavirhe, että alempaan virkaan tehtyä soveltuvuustestiä

käytetään ylemmän viran, jossa on noin 110 alaista, valinnan yhtenä perusteena. Tämän

virheen tulisi olla hylkäämisperuste nyt tehdyssä valinnassa. Lisäksi valittu hakija Kylmänen

ei ollut paras hakijoista.

Päätöshistoriaa

Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.8.2015 § 101

Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää kuntalain 51 §:n nojalla olla ottamatta

käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita:

---

Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 10.8.2016

21 § Pitkäaikaishoitopäällikön viran (333739) vakinainen täyttäminen.

Em. esityslistalle perusturvajohtaja Juha Metso oli merkitty esittelijäksi omaa vaimoaan,

Elina Kylmästä koskevassa asiassa.

Kunnioittavasti

Veera Ruoho (PS)

Leo Hiltunen (PS) "

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon pitkäaikaishoitopäällikön virka, soveltuvuustestit, esimies-ja johtajaominaisuudet, motivaatio, vuorovaikutustaidot, kykyrakenne

Vastuullista yritystoimintaa -koherentisti politiikkalinjausten kanssa

Torstai 23.6.2016 klo 13:30 - Veera Ruoho

Vastuullinen yritystoiminta vaatii meiltä toimia

 

Viime syksynä YK:ssa sovittuja kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita ei voida saavuttaa ilman vastuullista yritystoimintaa. Yksityisellä sektorilla on tärkeä rooli kehityksen vauhdittajana, ja voimme sääntelyllä ohjata yrityksiä vastuullisuuteen. Ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointi on lopulta yrityksenkin etu ja liiketoiminnan edellytys.

Toukokuun puolivälissä pääministeri Sipilä esitteli valtion uuden omistajastrategian. Siinä on yhteiskuntavastuulla aiempaa suurempi rooli, ja aggressiivinen verosuunnittelu on kielletty kokonaan. Valtionyhtiöt ovat jo vuodesta 2014 raportoineet julkisesti verojalanjälkensä. Käytäntö on osoittanut, että puutteellisen ohjeistuksen vuoksi suurin osa raporteista ei ole riittävän kattavia antaakseen lukijalle kokonaiskuvan yhtiön verojärjestelyistä. Uuden omistajastrategian myötä raportointiohjeistus päivitetään syksyllä.

Pidän tärkeänä, että uusi ohjeistus edellyttää, että yritykset raportoivat tiedot eritellysti jokaisen toimintamaan osalta ja verolajin osalta. Yritysten tulee myös määritellä, mitä ne tarkoittavat verovastuullisella toiminnalla. Kansainvälisen verotuksen porsaanreikien vuoksi pelkkä lain kirjaimen mukaan toimiminen ei riitä takaamaan verovastuullisuutta. Näen, että tämä on yritysten kilpailuetu ajassa, kun ihmiset päättävät entistä enemmän kulutustottumuksiaan kestävän kehityksen mukaisesti.

Olen itse Nesteen sidosryhmien välisen neuvottelukunnan jäsen. Valtio omistaa öljynjalostusyhtiö Nesteestä enemmistön.

Meidän yhteisesti omistamiemme yritysten tulee toimia edelläkävijöinä, mutta yhteiskunta-, ympäristö- ja verovastuullinen liiketoiminta ei ole vain valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden velvollisuus. Minkään yrityksen ei tule saada kilpailuetua aggressiivisesta verosuunnittelusta, saastuttamisesta tai ihmisoikeuksien polkemisesta. Tämä edellyttää, että suomalainen lainsäädäntö mahdollistaa kehitysmaissa tapahtuneiden rikkeiden käsittelemisen Suomessa, jos siihen ei ole toimintamaassa esimerkiksi heikon hallinnon vuoksi mahdollisuutta. Verokikkailun kuriin saaminen vaatii veroparatiisien pysäyttämistä – ja siihen eivät kehitysmaat yksin pysty.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli yritysten vastuullisuuden edistämisessä ja seuraamisessa. Esimerkiksi Finnwatch tutkii suomalaisyritysten toimintaa kehitysmaissa. Järjestön raportit ovat muun muassa paljastaneet broileritehtaiden karut työolot Thaimaassa ja johtaneet parannuksiin lasitehtailla. Myös Nesteen käyttämiltä malesialaisilta palmuöljyplantaaseilta on löydetty ongelmia, joiden korjaamisesta yhtiö on käynyt Finnwatchin kanssa vuoropuhelua vuodesta 2014. Tämän vuoden maaliskuussa Neste otti tärkeän askeleen ja julkaisi listan raaka-ainetoimittajistaan. Järjestöjen mahdollisuus tehdä tällaista tutkimusta ja vaikuttamistyötä on turvattava.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävä kehitys, Agenda 2030, verosuunnittelu, yhteiskuntavastuu, yritykset, kansalaisjärjestöt, FinnWatch

TIEDOTE: Ruoho vaatii: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä

Maanantai 15.2.2016 klo 10:07 - Veera Ruoho


Tiedote 15.2.2016

Julkaisuvapaa

Aihe: Perussuomalaisten Veera Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä 


Perussuomalaisten Veera Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä

 

Yle uutisoi viime viikolla, että Luona Oy:n vastaanottokeskukset poikivat valituksia. On pulaa henkilökunnasta ja sen väitetään olevan osin epäpätevää. Maahanmuuttoviraston ohjeita henkilökunnan määrästä ja ammattiosaamisesta ei tunnuta noudatettavan.

 

”Turvapaikkakriisi  houkuttaa yrityksiä hyötymään tilanteesta. Suomi on ollut takki levällään ja täysin valmistautumaton tällaiseen kansainvaellukseen. Aikaisemmat hallitukset ovat naivisti tuudittautuneet maahanmuuttotilanteen muuttumattomuuteen”, toteaa perussuomalaisten espoolaiskansanedustaja Veera Ruoho.

 

”Kriisistä on tulossa Suomelle pelkästään tänä vuonna ainakin miljardin lasku. Pitää olla tarkka, mihin jokainen sentti käytetään”, jatkaa Ruoho.

 

Joulun alla hallitus kirjoitti 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen ohjelman. Myös vastaanottokeskukset olivat tarkastelussa. Perussuomalaisten vaatimuksesta vastaanottokeskuksille määritetään hyväksyttävä kustannustaso, niiden turvallisuutta parannetaan, niille luodaan järjestyssäännöt ja asukkaille päivittäinen ilmoittautumisvelvollisuus vastaanottorahan edellytyksenä.

 

”Sisäministeriössä arvioidaan parhaillaan vastaanottokeskuksia, niiden käytäntöjä muutetaan ja osa keskuksista suljetaan. Samalla lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa niin, että vain yleishyödylliset, rajatun voitonjaon yhtiöt ja julkiset toimijat pääsisivät perustamaan keskuksia”, vaatii Ruoho.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Veera Ruoho (ps)

050-3313 037  ja 050 5122 581

1 kommentti . Avainsanat: vastaanottokeskus, yritykset, YLE, Luona Oy, turvapaikkakriisi, kustannukset

Puhe 14.12 koskien HE valtion talousarviosta ja HE sen täydentämisestä

Tiistai 15.12.2015 klo 2:03 - Veera Ruoho

Puheeni liittyen Hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
Hallituksen esityseen eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioesityksen (HE 30/2015 vp) täydentämisestä:  
Arvoisa rouva puhemies! IMF on todennut, että hallituksen kilpailukykytoimet auttavat parantamaan kilpailukykyä,  mutta eivät poista tarvetta kattavampiin työmarkkinauudistuksiin. Näitä uudistuksia hallitus on pyrkinyt aktiivisesti edesauttamaan. 
IMF:n valtuuskunta vieraili Suomessa, ja se arvosteli Suomen työehtosopimusjärjestelmää, joka rajoittaa yritysten kykyä sopeuttaa palkkoja yrityskohtaisen tuottavuuskehityksen mukaisesti. Itseäni ilahdutti erityisesti IMF:n kehotus lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa kasvukeskuksissa, ja tällöin me pystyisimme auttamaan työvoiman liikkuvuutta, kuten varsinkin pääkaupunkiseudulla vastaamaan huutavaan asuntopulaan. (Olavi Ala-Nissilä: Suomen Pankki puhui samasta asiasta!) Sote-ratkaisulla puolestaan pyrimme tehostamaan terveydenhuoltojärjestelmäämme, kuten IMF niin ikään vaati. IMF suorastaan varoitti, että rakenteellisia uudistuksia on jatkettava, muuten emme ole kohta itse sopeutuksista päättämässä vaan Euroopan komissio sanelee. 
Arvoisa puhemies! Me puhumme täällä useimpien teemojen osalta muutamien satojen tuhansien eurojen sopeutuksista mutta sivuutamme keskustelusta tyystin ajankohtaiset lisäkustannukset, nimittäin on arvioitu, että vuositasolla maahantuloon ja -muuttoon liittyvät kustannukset kaikkine välillisine kustannuksineen nousevat miljardiin euroon vuodessa. Tämä miljardi euroa on suuri rasite Suomen heikossa taloustilanteessa, kilpailukyvyttömässä yhteiskunnassamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: IMF, kilpailukyky, maahanmuuton kustannukset