Vähentyneet turvapaikanhakijamäärät laskevat maahanmuuton kokonaiskustannuksia

Maanantai 25.9.2017 klo 10:22 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 90 2017 vp Täysistunto Keskiviikko 20.9.2017 klo 10.00—20.57

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Hallituksen esitys HE 106/2017 vp

 klo 16.44 VeeraRuoho kok(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja!

Edustaja Elo jo toikin esille noita määriä, mitä maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat laskeneet kuluvana vuonna. Tosiaankin suurin syy on vähentynyt turvapaikanhakijoiden määrä.  

 Aiemmin opposition puolelta oltiin huolissaan laittomasti maassa oleskelevien jäämisestä tänne. Pitää muistaa, että hallitus yhdessä meidän erinomaisten viranomaisten kanssa tekee jatkuvasti työtä, että todellakin ihmiset ymmärtävät sen, että se on heillekin parasta lähteä pois maasta silloin, kun on lainvoimainen kielteinen turvapaikkapäätös tullut.

Hallitus on tehnyt myös koko ajan toimenpiteitä muun muassa laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman toteuttamista varten. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutonkokonaiskustannukset, laittomasti maassa oleskelevat, kielteinen turvapaikkapäätös, laittoman maahantulon vastainen toimenpideohjelma

Maahanmuuton miljardiluokan vuotuiset kustannukset -keneltä leikataan?

Keskiviikko 23.3.2016 klo 23:17

Maahanmuuton miljardiluokan vuotuiset kustannukset -keneltä leikataan?

Viime syksystä alkaen olen laskeskellut miten paljon lisää pituutta tuottavuusloikkaan tarvitaankaan, jotta voimme kustantaa noin miljardin euron luokkaa olevat vuotuiset maahantulleiden aiheuttamat lisäkustannukset. Muistetaan, että taloutemme oli jo kuralla ennen massiivisen pakolais/siirtolaiskriisin alkuakin.

Poliitikot yksi toisensa perään hokevat kuin transsissa kuinka oleellista on satsaaminen kotouttamiseen. Unohdetaan, että kotouttamiseen on kyllä satsattu Suomessa jo parisen kymmentä vuotta laihoin tuloksin. Ei työperusteisesti tänne tulleiden työllistymisaste on surkean huono. Lähtömaakohtaista vaihtelua on. llman radikaalia muutosta kotoutuspolitiikkaan sama tilanne jatkuu, koska sosiaalisilla tuillakin pärjää käytännössä vaikka läpi elämän. Talous ei siis kestä, eikä jo tiukille vedetty kansa kestä enää lisäleikkauksia. Moni varsinkin köyhyydessä elävä suomalainen kyseenalaistaa sen, että toiset saavat ilmaiset asumiset, ruuat, terveydenhuollon ym , vain koska ovat monen turvallliseksi luokitellun Euroopan maan läpi kuljettuaan vasta täällä Pohjolan perukoilla päättänyt hakea turvapaikkaa ja perustelleet hätänsä. Myönteiseen oleskelulupaan riittää yhden Maahanmuuttoviraston henkilön päätös.

On aika keskustella vakavasti siitä, että terveet työkykyiset maahantulijat kustantaisivat itse asumisensa ,terveydenhuoltonsa ym, kuten muutkin terveet ja työkykyiset ihmiset- mukaanlukien monet maahanmuuttajataustaiset- Suomessa tekevät. Olisiko alkuun vaikkapa valtion takaama opintolainan tyyppinen henkilökohtainen velka jokaiselle oleskeluluvan saaneelle ratkaisun avain ongelmaan? Kuten opintolainassa on porkkanaa aikataulussa valmistuville, vastaavaa lainan osin anteeksiantoa voisi soveltaa ripeästi itsensä yksityiselle sektorille (tai hoiva-alalle julkisella puolella) työllistäneille ja verovaroja tuottaville. Näin myös saisimme selville mitä maahanmuutto maksaa. Nojaan avauksessani niihin -varsinkin opposition- väitteisiin, että nämä maahanmuuttajat rikastavat yhteiskuntaamme, ja ovat huoltosuhteemme takia vain Suomelle eduksi. Vastaan siis otsikkoon, että leikataanpa tulijoilta itseltään, eikä enää köyhyysrajalla sinnittelevältä Suomen kansanosalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakijat, kustannukset, velka, opintolaina,

TIEDOTE: Ruoho vaatii: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä

Maanantai 15.2.2016 klo 10:07 - Veera Ruoho


Tiedote 15.2.2016

Julkaisuvapaa

Aihe: Perussuomalaisten Veera Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä 


Perussuomalaisten Veera Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä

 

Yle uutisoi viime viikolla, että Luona Oy:n vastaanottokeskukset poikivat valituksia. On pulaa henkilökunnasta ja sen väitetään olevan osin epäpätevää. Maahanmuuttoviraston ohjeita henkilökunnan määrästä ja ammattiosaamisesta ei tunnuta noudatettavan.

 

”Turvapaikkakriisi  houkuttaa yrityksiä hyötymään tilanteesta. Suomi on ollut takki levällään ja täysin valmistautumaton tällaiseen kansainvaellukseen. Aikaisemmat hallitukset ovat naivisti tuudittautuneet maahanmuuttotilanteen muuttumattomuuteen”, toteaa perussuomalaisten espoolaiskansanedustaja Veera Ruoho.

 

”Kriisistä on tulossa Suomelle pelkästään tänä vuonna ainakin miljardin lasku. Pitää olla tarkka, mihin jokainen sentti käytetään”, jatkaa Ruoho.

 

Joulun alla hallitus kirjoitti 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen ohjelman. Myös vastaanottokeskukset olivat tarkastelussa. Perussuomalaisten vaatimuksesta vastaanottokeskuksille määritetään hyväksyttävä kustannustaso, niiden turvallisuutta parannetaan, niille luodaan järjestyssäännöt ja asukkaille päivittäinen ilmoittautumisvelvollisuus vastaanottorahan edellytyksenä.

 

”Sisäministeriössä arvioidaan parhaillaan vastaanottokeskuksia, niiden käytäntöjä muutetaan ja osa keskuksista suljetaan. Samalla lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa niin, että vain yleishyödylliset, rajatun voitonjaon yhtiöt ja julkiset toimijat pääsisivät perustamaan keskuksia”, vaatii Ruoho.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Veera Ruoho (ps)

050-3313 037  ja 050 5122 581

1 kommentti . Avainsanat: vastaanottokeskus, yritykset, YLE, Luona Oy, turvapaikkakriisi, kustannukset

Puhe 14.12 koskien HE valtion talousarviosta ja HE sen täydentämisestä

Tiistai 15.12.2015 klo 2:03 - Veera Ruoho

Puheeni liittyen Hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
Hallituksen esityseen eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioesityksen (HE 30/2015 vp) täydentämisestä:  
Arvoisa rouva puhemies! IMF on todennut, että hallituksen kilpailukykytoimet auttavat parantamaan kilpailukykyä,  mutta eivät poista tarvetta kattavampiin työmarkkinauudistuksiin. Näitä uudistuksia hallitus on pyrkinyt aktiivisesti edesauttamaan. 
IMF:n valtuuskunta vieraili Suomessa, ja se arvosteli Suomen työehtosopimusjärjestelmää, joka rajoittaa yritysten kykyä sopeuttaa palkkoja yrityskohtaisen tuottavuuskehityksen mukaisesti. Itseäni ilahdutti erityisesti IMF:n kehotus lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa kasvukeskuksissa, ja tällöin me pystyisimme auttamaan työvoiman liikkuvuutta, kuten varsinkin pääkaupunkiseudulla vastaamaan huutavaan asuntopulaan. (Olavi Ala-Nissilä: Suomen Pankki puhui samasta asiasta!) Sote-ratkaisulla puolestaan pyrimme tehostamaan terveydenhuoltojärjestelmäämme, kuten IMF niin ikään vaati. IMF suorastaan varoitti, että rakenteellisia uudistuksia on jatkettava, muuten emme ole kohta itse sopeutuksista päättämässä vaan Euroopan komissio sanelee. 
Arvoisa puhemies! Me puhumme täällä useimpien teemojen osalta muutamien satojen tuhansien eurojen sopeutuksista mutta sivuutamme keskustelusta tyystin ajankohtaiset lisäkustannukset, nimittäin on arvioitu, että vuositasolla maahantuloon ja -muuttoon liittyvät kustannukset kaikkine välillisine kustannuksineen nousevat miljardiin euroon vuodessa. Tämä miljardi euroa on suuri rasite Suomen heikossa taloustilanteessa, kilpailukyvyttömässä yhteiskunnassamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: IMF, kilpailukyky, maahanmuuton kustannukset