Maahanmuuttoasiat Itämeren parlamentaarikkojen asialistalle

Torstai 27.4.2017 klo 12:36

EDUSKUNTATIEDOTUS 
RIKSDAGSINFORMATIONEN
27.4.2017
Suomi esittää maahanmuuttoa Itämeriparlamentaarikkojen asialistalle
 
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin BSPC:n (Baltic Sea Parliamentary Conference) pysyvä komitea keskustelee perjantaina Hampurissa Suomen aloitteesta nostaa maahanmuuttokysymykset järjestön asialistalle. 
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta on ehdottanut, että BSPC perustaisi työryhmän selvittämään, miten maahanmuuttajia kotoutetaan Itämeren alueen maissa ja mitä opittavaa eri mailla olisi toisiltaan.
Pysyvän komitean kokouksessa 28.4. pohditaan lisäksi muun muassa internetin vaikutusta osallistavaan demokratiaan, hallitusten ja parlamenttien välisen Itämeri-yhteistyön tiivistämistä ja vuoropuhelun lisäämistä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten kanssa. 
Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Suomen BSPC-valtuuskunnan puheenjohtaja Veera Ruoho (ps.) ja Pohjoismaiden neuvoston Itämeri-raportoija Wille Rydman (kok.). 
 
Lisätiedot: 
Kansainvälisten asiain sihteeri Mika Laaksonen 09 432 3524, 050 574 1207
 
 
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: BSPC, maahanmuutto, kotouttaminen, Itämeri yhteistyö

Saksalainen naispoliisi kertoo nykyarjesta

Tiistai 28.3.2017 klo 8:50 - Veera Ruoho

Saksalainen maahanmuuttajataustainen naispoliisikollega kirjoitti kirjan, josta suomennos ilmestyy huhtikuussa. Alla hiukan makupalaa:

Poliisin arjessa näkyy maahanmuuton ongelmien kirjo 


Turkkilainen mies hälyttää kotiinsa poliisin Bochumin kaupungissa, Ruhrin alueen Saksassa. Paikalle suuntaa komissaari Tania Kambouri parinsa kanssa. Kun naispoliisipartio saapuu kohteeseen, kysyy mies suuttuneena, mitä nämä poliisinlutkat hänestä haluavat ja kieltäytyy puhumasta heille yhtään mitään. Mies vaati vain, että poliisin johtokeskus lähettää välittömästi paikalle miespoliisipartion. Hänen mukaansa miehet työskentelevät myös paljon paremmin. 


Kuvaus on tosi ja lajissaan sääntö eikä poikkeus kaduilla partioivien poliisien ja muidenkin viranomaisten arjesta Saksassa. Poliisina ja kreikkalaissyntyisenä naisena Tanja Kambouri on kolminkertaisesti alttiina eriasteisille hyökkäyksille kaduilla partioidessaan. Lopulta hän päätti puolustautua tietäen, että aihe on tulenarka. 


- Me haluamme pysyä aina ja ikuisesti poliittisesti korrekteina, emmekä sanoa yhtään mitään väärää. Minä puhun mieluummin avoimesti ja suoraan kuin näyttelen tekopyhää,” toteaa Kambouri.

Pinnan alla kuohuu


Saksasta Suomeen välitettävät uutiset maalaavat pääosin melko myönteistä kuvaa sikäläisestä maahanmuuttopolitiikasta ja tulijoiden integroitumisesta. Saksan historiaan kuuluu useita maahanmuuttoaaltoja, joista yksi, työperäinen ja laaja, osuu 60- 70-luvuille ja silloin tultiin Etelä-Euroopasta ja Turkista. Nykyinen turvapaikanhakija-aalto viime vuodelta alkoi Syyrian sodan ja Lähi-idän yleisen epävakauden seurauksena.


Hyvässä muistissamme on liittokansleri Angela Merkelin pitämä puhe vuoden 2015 syksyltä, jossa hän avasi sydämensä ja rajansa pakolaisvirralle iskulauseella ”Wir schaffen das!”, Me hoidamme tämän! Saksan tapahtumia seuraavia hämmensi tässä yhteydessä liittokanslerin viesti lokakuulta 2010, jolloin hän Kristillisdemokraattisen puolueensa CDU:n nuorisojärjestön kokouksessa ja muutamassa muussa yhteydessä pitämässään puheessa oli todennut, että yritys rakentaa monikulttuurinen yhteiskunta ja elää rintarinnan sekä nauttia toisistamme on epäonnistunut täysin. 


Laajaa kritiikkiä ja julkista keskustelua


Monikulttuurisuuden vaikeaan teemaan tarttui yhdessä maahanmuuttajarikkaimmista osavaltioista asuva ja työskentelevä poliisi Tania Kambouri. Hänen kriittinen kirjansa on tosin ilmestynyt ennen nykyistä vuoteen 2015 osunutta ja koko Eurooppaa ravistellutta pakolaisaaltoa. Integroitumisen ongelmia ja maahanmuuttajaväestön arkea hän kohtaa työssään joka päivä. 


- Väistämätön osa maahanmuuttajien integraatiota on erilaisten kulttuuristen taustojen vaikutus, mikä johtaa väistämättä konflikteihin, toteaa kolmikymppinen Kambouri kirjassaan. 


 Kambouri itse on maahanmuuttajataustaisesta perheestä. Hänen isovanhempansa tulivat Kreikasta väliaikaisesti Saksaan töihin 70-luvulla, jäivät maahan ja sopeutuivat täysin. Tarina on suorastaan kliseinen maahanmuuttajatarina noiden vuosikymmenten Saksasta. Työssään poliisina Kambouri on havainnut nykyisessä ajassa valtavan eron verrattuna hänen oman aikansa integraatioon ja elämään siirtolaistaustaisena lapsena Saksassa. Kehitys ei ole kulkenut lainkaan suotuisaan suuntaan. 


- Onnistunut integraatio ei näy missään. Kun ei tehdä tyhmyyksiä, ei ole kaduilla yhteenottoja, ei kirkuvia otsikoita eikä uutisten erikoislähetyksiä, ei kukaan huomaa mitään ihmeellistä ympärillään, kirjoittaa Kambouri. 


Tania Kambouri partioi synnyinkaupunkinsa Bochumin katuja. Protestiksi jatkuvasti lisääntyville sekä itseen että poliisikollegoihin kohdistuvia verbaalisille ja fyysisille hyökkäyksille, Kambouri kirjoitti syksyllä 2013 lukijakirjeen alansa ammattiliiton lehteen ”Deutsche Polizei”. Reaktio kirjoitukseen oli aivan valtava. Sadat poliisikollegat ympäri maata tukivat häntä ja rohkaisivat, jotta hän esittäisi kritiikkinsä julkisuudessa.


Kollegoidensa pyyntöön Kambouri vastasi kirjoittamalla kirjan kokemuksistaan. (Tania Kambouri: Deutschland in Blaulicht; Notruf einer Polizistin, 2015, Piper). Kirjallaan hän hakee vastauksia kysymykseen, miksi integraatio-ongelmat ovat niin valtavan vaikeita ratkaista ja mitä heijastevaikutuksia integroimattomuudella on yhteiskuntaan, tavallisten kansalaisten arkeen eri puolilla ja eri tehtävissä. 


- Haluan nostaa esille epäkohtia selkeästi ja kaunistelematta, kuten itse ne koen joka päivä työssäni. Haluan nimetä tekijän ja syyllisen, jotta voidaan välttää lisäuhreja tulevaisuudessa, Kambouri selventää kirjassaan. – Tämä on varmasti sosiaaliromantikoille ja monille muille alussa hyvin epämukavaa, mutta olen vakuuttunut, että se kannattaa. Mitä pidempään odotamme tekemättä mitään, sitä vaikeammaksi kaikki tulee korjata.
Kirjassaan Kambouri käy läpi monipuolisesti maahanmuuton ongelmia tulijaryhmittäin – muslimitaustaiset, itäeurooppalaiset ja romanit, joita on valtaosa kaikista tulijoista. Eniten palstatilaa saa muslimitaustaisten integraatio, sillä Kambourin kokemusten ja virallisten tilastojen valossa juuri tällä ryhmällä on vaikeinta sopeutua saksalaiseen yhteiskuntaan ja eurooppalaiseen arvoyhteisöön ja heidän osuutensa rikostilastoissa on silmiinpistävä.
Integraation ongelmat eivät tule esille keskiluokassa.


Arkisessa poliisin työssään partiointitehtävissä Tania Kambouri on pannut merkille, että integraatio-ongelmat heijastuvat yhteiskunnan reunamille, sekä ylä- että alalaidoille. Vauraaseen yläluokkaan ne heijastuvat siten, että nämä muuttavat muurien sisään, valitsevat lapsilleen saksankieliset yksityiset tarhat ja koulut, eivätkä kohtaa maahanmuuttajia juuri lainkaan arjessaan Suoranainen eristäytyminen lisää ennakkoluuloja ja jyrkentää rajapintoja entisestään. 


- En halua osoitella, että yläluokka tai alaluokka olisi huono tai hyvä, vaan haluan kertoa, että eri yhteiskuntaluokat ja ryhmittymät reagoivat yhteiskunnan tuottamaan ilmiöön nimeltä maahanmuutto hyvin eri tavoin, Kambouri kirjoittaa.

Integraatio helppoa vain paperilla


Kambourin mukaan Saksassa keskustellaan säännöllisin väliajoin niin mediassa kuin politiikassakin siitä, onko monikulttuurisuus epäonnistunut. Erityisesti, kun jossakin on tapahtunut väkivaltarikos tai muuta hämminkiä, kerääntyy televisioon puolesta- ja vastaantiimit, yksi kiintiömaahanmuuttaja sekä asiantuntijoita eri aloilta. Vastaukseksi kysymykseen saadaan aina epäselvä Ei tai Kyllä sekä tyypillinen toteamus, että ”Kysymys on huonosti asetettu ja pitäisikin kysyä, että missä ovat ongelmat.” Niitä kukaan ei kuitenkaan koskaan suostu nimeämään. 


- Käytännön elämässä ja työssä nousee esiin jatkuvasti ongelmia, koska rajojen vetäminen ja säännöistä sopiminen on vaikeaa. Lähtökohtana pitää olla täkäläinen kulttuuri, lait ja asetukset sekä tavat, traditiot ja arvot. Tulijat sopeutuvat Saksaan eikä ikinä päinvastoin, kirjoittaa Kambouri.


Kambouri kuvaa, miten väärinymmärretty suvaitsevaisuus on monissa kohdin ajanut Saksan umpikujaan. Monikulttuurisuus sisältää valtavasti riskejä ja vähemmän sosiaaliromanttisia totuuksia: Kulttuuriset taustat, uskonnolliset vakaumukset ja vanhat traditiot eivät aina ole mitenkään sovitettavissa elämään rinnatusten. 


- Tällainen näkemys ei ole oikeistopopulismia, vaan tervettä ymmärrystä yhteiskunnasta,. Kulttuuriset eroavaisuudet tulee ottaa huomioon ja kunnioittaa, mutta toiselta puolen Saksan kaikkia lakeja tulee noudattaa. Piste, hän kuvaa. 


Tania Kambouri kertoo esimerkin, että hänkään ei menisi moskeijaan korkokengissä ja minihameessa, eikä Israelissa synagogaan ilman huivia. Jos hän muuttaisi vaikkapa Saudi-Arabiaan, niin hän ei siellä ajaisi autoa tai joisi alkoholia julkisella paikalla, koska se on siellä kiellettyä. Hän ei väheksyisi näitä sääntöjä vain siksi, että on kasvanut erilaisessa kulttuurissa – ei turistina eikä varsinkaan maahanmuuttajana. Ja sama sääntö pätee päinvastoin.

Esimerkki kulttuurisista eroavaisuuksista, jotka näkyvät poliisin työssä:

 
”Noin kymmenvuotias turkkilainen poika jäi kiinni näpistyksestä. Vanhemmat hälytettiin paikalle. Kun äiti tuli, hän riensi heti silittelemään, suutelemaan ja lohduttelemaan poikaansa. Poika työnsi äitinsä kauemmas ylimielisellä katseella joka viesti, että hän halusi olla rauhassa. Isä ei sanonut sanaakaan. Tässä kasvatustilanteessa valta on lapsella. Vanhemmille lapsi oli pasha, joka oli ehkä tehnyt pienen virheen. Kun poliisi kysyi, eikö isä aio sanoa tähän mitään, tämä vastasi vain: ”Mitä minun pitäisi tehdä?” Kun poliisi ennusti, että tällä kasvatusmenetelmällä lapsi päätyy rikoksen tielle ennen pitkää, eivät vanhemmat ottaneet tätä todesta.” 
--------------------------------------------------------------------------------------------------
TANJA KAMBOURI
syntyi kreikansukuiseen perheeseen Saksan Bochumissa vuonna 1983. Poliisikomissaarin työssään hän partioi synnyinkaupunkinsa katuja. Protestiksi jatkuvasti lisääntyville sekä itseen että poliisikollegoihin kohdistuvia verbaalisille ja fyysisille hyökkäyksille, Kambouri kirjoitti syksyllä 2013 lukijakirjeen alan ammattiliiton lehteen ”Deutsche Polizei”. Reaktio kirjoitukseen oli aivan valtava. Sadat poliisikollegat ympäri maata tukivat häntä ja rohkaisivat, jotta hän esittäisi kritiikkinsä julkisuudessa. Kirjan tarkoitus on toteuttaa tämä toive.
Takakansi:
”Poliisikomissaari Tanja Kambouri partioi päivittäin Saksan sosiaalisessa polttopisteessä. Hän kertoo epäkunnioittavan käytöksen ja väkivallan jatkuvasta lisääntymisestä sekä omista ongelmistaan erityisesti miespuolisten maahanmuuttajien kanssa.”
- Me haluamme pysyä aina ja ikuisesti poliittisesti korrektina emmekä sanoa yhtään mitään väärää. Puhun mieluummin avoimesti ja suoraan kuin näyttelen tekopyhää,” toteaa Kambouri.

Etutaite: 
Turkkilainen mies hälytti poliisin kotiinsa. Kun naispoliisipartio saapui paikalle, kysyi mies suuttuneena, mitä tämä poliisinlutka hänestä haluaa ja kieltäytyi puhumasta hänelle yhtään mitään. Mies vaati vain, että poliisin johtokeskus lähettää välittömästi paikalle miespoliisipartion. Hänen mukaansa miehet työskentelevät myös paljon paremmin. 
Tämä on poliisityön arkea Saksassa. Kuvailluntyyppistä epäkunnioittavaa käytöstä ja loukkauksia joutuvat poliisit kuuntelemaan työssään yhä useammin. Poliisina ja kreikkalaissyntyisenä naisena Tanja Kambouri on kolminkertaisesti alttiina hyökkäyksille kaduilla. Nyt hän on päättänyt puolustautua: ” Työnnän sormeni kipeään haavaan, vaikka tiedänkin, miten räjähdysaltis teema tässä on kyseessä.”
Kirjan lukenut poliisien ammattiliiton osavaltion johtaja (Nord-Rhein Westfaheln) Arnold Plickert:
”Kirja on autenttinen kuvaus poliisin arjesta Saksassa.”     

1 kommentti . Avainsanat: saksa, maahanmuutto

HALLITSEMATON MAAHANMUUTTO JOHTAA HALLITSEMATTOMAAN LAINKÄYTTÖÖN

Keskiviikko 21.10.2015 klo 13:44 - Veera Ruoho

Ihmiset / yritykset eriarvoisessa asemassa lain edessä

Espoon kaupungin viranomaisia on kehotettu toimimaan mahdollisimman joustavasti pakolaisasioissa. Oletettavasti tilanne on näin myös muualla päin Suomea.  Tämä on johtanut siihen, että kaupunki / rakennusvalvonta saattaa ihmiset eriarvoiseen asemaan lain edessä sekä lupien hakemisen osalta että toisaalta valikoivan yritystoiminnan tukemisen muodossa.

Espoon Siikajärvelle vastaanottokeskuksen parkkipaikalle on pystytetty konttirivitalo. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kontti-muuttuu-nopeasti-kodiksi-tastako-apu-turvapaikanhakijoiden-majoitukseen/5352850 Konttirivitalolle ei ole haettu rakennus- tms lupaa MRL:n mukaisesti.

MRL 125 §:n mukaan ”Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.” MRL 172 §:n mukaan ”Rakennusvalvontaviranomainen voi 172 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, jos kysymys on tilapäisen rakennuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden ajaksi.”

MRL 180 §:n mukaan ”Jos rakennustyöhön tai muuhun toimenpiteeseen ryhdytään tai se toteutetaan vastoin tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka myönnetyn luvan tai viranomaishyväksynnän vastaisesti, rakennustarkastajalla tai rakennusvalvontaa suorittavalla kunnan muulla viranhaltijalla on oikeus kirjallisesti annettavalla määräyksellä keskeyttää työ.”

Kaupungin rakennusvalvonnan tiedossa on ko. luvaton rakentaminen. Kaupunki / rakennusvalvonta ei ole kuitenkaan tietojemme mukaan keskeyttänyt ko. rakennustöitä eikä MRL 182 §:n mukaisesti velvoittanut niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty.

Konttiasuminen voi olla edullinen ratkaisu yhä pahenevaan asuntopulaan, jonka vuoksi konttiasuntoja tulee järjestää myös muille. Viitaan asiassa aiempaan blogiini http://www.veeraruoho.kotisivukone.com/blogi/2015/10/09/3753

Asioiden käsittely ja niiden aikataulu tulee olla yhdenmukaista. Olen saanut useita yhteydenottoja kansalaisilta, joiden lupahakemusten käsittely on kestänyt jopa yli vuoden.

2 kommenttia . Avainsanat: maahanmuutto, lainkäyttö, rakentaminen

Perussuomalaisten paikka on hallituksessa. Piste.

Keskiviikko 7.10.2015 klo 0:54

Kommenttia Tynkkysen ehdotukseen (PS ulos hallituksesta). Ensinnäkin se olisi oppositiopuolueiden ja heitä tukevan median, joka ei tarkoitushakuisesti hiisku sanallakaan mitä PS linjojen mukaisia asioita saatu jo hallitusohjelmaan läpi, toiveunien toteutuminen.

Tänä aikana on erityisen tärkeää, että perussuomalaiset ovat vaikuttamassa järkevämpään maahanmuuttopolitiikkaan, jotta voimme taata kansalaisille yhteiskuntarauhan ja kansallisen turvalllisuuden, mikä on valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä.

Seuraavaksi ote hallituksen neuvottelussa 11.9.2015 hyväksytyistä maahanmuuttopoliittisista toimenpiteistä:

"Poliisi ja Maahanmuuttovirasto ovat yhteistyössä tehostaneet turvapaikkahakemusten
seulontaa turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa. Virasto pyrkii tekemään perusteettomiin hakemuksiin nopeasti kielteiset päätökset ja poliisi panostaa palauttamisen tehokkuuteen, jotta käsittelyajat eivät houkuttele jättämään turhia hakemuksia. Syyskuun alussa Maahanmuuttovirastossa aloitti 30 uutta työntekijää turvapaikkahakemusten käsittelijöinä. Lisäksi Maahanmuuttovirastoon ollaan rekrytoimassa 70 ja poliisille 50 uutta käsittelijää. Hakemusten nopea käsittely on inhimillisin ja kustannustehokkain tapa hoitaa asiaa.


Hakijamäärän kasvu näkyy selvästi poliisin suorittamien turvapaikkatutkintojen määrissä. Avointen turvapaikkatutkintojen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Poliisi on tällä hetkellä panostanut erityisesti turvapaikkahakemusten ja hakijoiden rekisteröinteihin. Poliisin suorittamien maastapoistamisten määrän arvioidaan nousevan merkittävästi.


Vapaaehtoisen paluun merkitys korostuu. Vapaaehtoisen paluun järjestelmä vakiinnutettiin kuluneen kesän aikana ja on erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni hakija - erityisesti kielteisen päätöksen saanut - ohjautuu tähän järjestelmään. Vapaaehtoinen paluu on poliisin suorittamaa maastapoistamista kustannustehokkaampaa, minkä vuoksi järjestelmän resurssit on turvattava. Vapaaehtoinen paluu on lisäksi mahdollista jo ennen maastapoistamispäätöstä.


Sisäministeriö selvittää yhdessä oikeusministeriön kanssa turvapaikanhakijalle annettavan oikeusavun saatavuuteen liittyvät käytännön ongelmat. Nykyinen käytäntö on hidastanut erityisesti turvapaikkapuhuttelujen tekemistä. Samalla selvitetään, onko tarvetta lainsäädännön muuttamiseen.


Sisäministeriössä on käynnissä yhdistetty selvitys- ja säädöshanke, jossa arvioidaan ja valmistellaan ulkomaalaislupa-asioiden ja tiettyjen turvapaikkamenettelyyn kuuluvien tehtävien siirtoa poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle.

Turvapaikkamenettelyn osalta tavoitteena on koko turvapaikkaprosessin tehostaminen turvapaikkahakemuksen vastaanottamisesta kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan palauttamiseen.


Sisäministeriö käynnistää syksyllä myös muita ulkomaalaislakiin liittyviä lainsäädäntöhankkeita hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

Perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Esillä on ollut muun muassa niin sanotun toimeentuloedellytyksen laajentaminen nykyisestään.


EU:n ulkopuolelta tulevien törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistumista nopeutetaan.
Turvapaikkamenettelyn kokonaisprosessin osalta on tärkeää, että turvapaikkapäätöksistä ja maastapoistamispäätöksistä tehdyt valitukset käsitellään joutuisasti.

Tuomioistuinkäsittelyn aikana aiheutuvien kustannusten ja toisaalta myönteisen päätöksen saaneiden henkilöiden pikaisen kotouttamistoimenpiteiden käynnistämisen johdosta olisi tärkeää saada lyhennettyä käsittelyaikaa tuomioistuimissa. Tämä edellyttää tarpeellisia lisäresursseja tuomioistuimille kasvavien asiamäärien vuoksi.


Kustannusten hillitsemiseksi avustajien kelpoisuusvaatimuksia on syytä rajata ja samalla huolehtia siitä, että oikeusapua tarjoavat avustajat saadaan valvonnan piiriin. Tämä voitaisiin toteuttaa kumoamalla ulkomaalaislain 9 §:n 2 momentti, jolloin sovellettaviksi tulevat oikeusapulain yleiset säännökset avustajien kelpoisuusvaatimuksista.


Nykyisessä tilanteessa tulee selvittää mahdollisuus ottaa uudelleen käyttöön suullinen yleinen oikeudellinen neuvonta, joka mahdollistaa myös yleistä keskustelua turvapaikanhakijoiden kanssa. Tämä vähentää varsinaisen oikeusavun tarvetta ja toisaalta ohjaa hakijoita pätevimmille avustajille ja näin hillitsee oikeusapukustannusten kasvua.


Oikeusavun palkkioasetuksen muuttamista on tarpeen selvittää sen mahdollistamiseksi, että turvapaikka-asioille määriteltäisiin kiinteä taksa eikä palkkiota maksettaisi tuntiveloituksen perusteella. Lisäksi oikeusministeriö selvittää yhdessä sisäministeriön kanssa mahdollisuutta järjestää turvapaikanhakijoiden niin sanottu ulkoprosessuaalisen vaiheen oikeusapu muutoin kuin oikeusapulainsäädännön nojalla esimerkiksi erillisenä hankintana. Vaihtoehtona on myös oikeusavun tarveharkinnan tiukentaminen.


Turvapaikka-asioiden osalta tulisi harkita seuraavia lainsäädäntötoimenpiteitä: 1) jakaminen hallinto-oikeuksien kesken (nyt keskitetty Helsingin hallinto-oikeuteen), 2) Ulkomaalaisrekisteriin käyttö- ja tietojensaantioikeudet hallinto-oikeuksille ja KHO:lle, 3) KHO:n osalta nopeutettujen turvapaikka-asioiden ratkaisukokoonpanon keventäminen (tällä hetkellä kolmijäsenisessä kokoonpanossa) ja 4) varsinaisten turvapaikka-asioiden säätäminen kiireellisiksi.


Tehokas turvapaikkaprosessi edellyttää myös tehokasta turvapaikkapäätösten tiedoksiantoa ja maastapoistamista. Mitä nopeammin maastapoistamispäätökset saadaan pantua täytäntöön, sen tehokkaampaa maastapoistaminen on. Tehokkaalla maastapoistamisella on myös tehokas ennalta estävä vaikutus. Suomessa maastapoistaminen on ollut tehokasta, ja tehokkuuden säilyttäminen edellyttää tarpeelliset lisäresursseja poliisille kasvaneen hakijamäärän johdosta."

Lopuksi kysyn vielä miten perussuomalaisten ero hallituksesta vaikuttaisi maahanmuuton saamiseksi hallintaan? Olisi populismia huipussaan erota hallituksesta. Kannatuksesta viis, osaltani haluan auttaa niin kollegoitani (poliiseja) kuin muita viranomaistahoja, jotka konkreettisesti -pienellä palkalla!! ( Onneksi sentään saatiin pien- ja keskituloisten työtuloverotus kevenemään, ja sunnuntai-ja iltalisät säilyvät ) - selviytymään raskaasta urakasta. He paiskivat duunia sen eteen, että meillä olisi yleinen järjestys ja turvallisuus taattuna.

Kaaosta ei kukaan kaipaa, eikä muuten yhtäkään "pahat mielessä" tänne tulijaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tynkkynen, maahanmuuttopolitiikka, Poliisi, Maahanmuuttovirasto