Naisyrittäjien perhevapaan tukeminen

Perjantai 3.3.2017 klo 14:19

Viikkot vierähtävät kuin siivillä. Tälläkin viikolla  on ollut valtuuston kokousta, ulkoasianvaliokuntaa, TP:n tapaaminen Mäntyniemessä ja tasa-arvoon liittyvä paneeli Musiikkitalolla. Eilen sain pitkästä aikaa torstain kyselytunnilla puheenvuoron, jota kesken kaiken yritettiin häiritä opposition edustajan toimesta tuhahduksin ja nauramisella (Vilkaisin vain suuntaansa, yrittäen keskittyä kysymyksiini ). Tässä alla puheeni, josta sain hyvää palautetta. Kiitos niistä!

Suullinen kysymys
SKT 18/2017 vp
16.16 VeeraRuoho ps (vastauspuheenvuoro)


Arvoisa puhemies! Naisten työllistymiseen liittyen kysyisin: miten hallitus edistää maahanmuuttajanaisten työllistymistä, jos näissä perheissä kulttuurisista tai uskonnollisista syistä naisen ei haluta lähtevän töihin? 


Lisäksi haluaisin vielä nostaa naisyrittäjät esiin, ne pienyritykset, joissa ei ole muita kuin yksi työntekijä, yrittäjä, kun heidän perhevapaansa aikana tarvittaisiin myös tällainen kertaluontoinen tuki, koska yrityksen kulut, YEL-maksut ym. kulkevat kuitenkin sinä aikana. [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]   

Maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen haasteet voi olla myös osa syynä sille, että maahanmuuttajien kokonaistyöllisyysaste pysyy alhaisena. Tämä on samaa tabuluokkaa oleva kysymys kuin se, että valitettavan usein maahanmuuttajanaisten kokema perheväkivalta jää helposti piilorikollisuudeksi. Siksi onkin tärkeäå oppia tunnistamaan väkivallan uhreja eri viranomaistyössä.  

Naisyrittäjien - ja joissakin tapauksissa myös miesyrittäjien- perhevapaita kokevasta tukemisesta olen laatinut lakialoitteen, joka on parhaillaan allekirjoitettavana täällä Eduskunnassa. Tästä olisi hyötyä monille kampaamo yms yksinyrittäjille, jottei tarvitsisi ajaa yritystä kokonaan alas perhevapaan takia.  Hiljattain luin tutkimuksesta, jonka mukaan ko yrittäjät tienaavat alle 2000 e/kuukaudessa.  En ole koskaan  voinut ymmärtää yrittäjien kadehtimista. Hehän työllistävät itsensä  ja hyvässä lykyssä muitakin, ja näin ovat itse poissa työttömyyskortistoista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyselytunti, maahanmuuttajanaiset, työllistyminen, perhevapaa, naisyrittäjät

Siviilikriisinhallinnalla vaikutetaan muuttoliikkeen perussyihin

Tiistai 21.6.2016 klo 20:37 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 73 2016 vp
Täysistunto  Tiistai 21.6.2016 klo 14.00
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Arvoisa puhemies!
Selonteon mukaan Suomi vahvistaa toimia muuttoliikkeen perussyiden ja hauraiden valtioiden osalta. Suomi vaikuttaakin erityisesti Lähi-idässä, Afganistanissa ja Afrikassa perussyihin, joiden vuoksi ihmiset joutuvat lähtemään kotikonnuiltaan.
Suomi osallistuu poliittisten ratkaisujen etsimiseen ja sotilaallisiin ja kriisinhallintatoimiin lähtö- ja kauttakulkumaissa. Näin vaikutetaan maiden hallinnon kykyyn ehkäistä ja hillitä vakavaa rikollisuutta, väkivaltaa, ihmissalakuljetusta ja terrorismia.
Siviilikriisinhallinnalla tuetaan kohdemaiden omaa kapasiteettia, oikeusvaltiokehitystä ja hyvää hallintoa. Siksi siviilikriisinhallinta on tärkeä painopiste.
Selonteon mukaan Suomi toimii sen puolesta, että naiset osallistuvat entistä laajemmin rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen. — Kiitos. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko, siviilikriisinhallinta, naiset, Lähi-itä, Afganistan, Afrikka

Naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlatäysistunto

Maanantai 6.6.2016 klo 13:51

Sain kunnian pitää ryhmäpuheenvuoromme Naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlatäysistunnossa 1.6.2016.

 

Kuvankaappaus_2016-6-6_kello_13.36.43.pngKeskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä


Arvoisa puhemies!
 Suomalainen demokratia oli reilut sata vuotta sitten erinäköistä kuin tänään. Tuolloin äänimäärä vaaleissa riippui pitkälti omaisuudesta: mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän ääniä. Naisilla ei ollut oikeutta asettua ehdolle tai äänestää säätypäivillä. Tänä päivänä jokaisella meistä on vain yksi ääni varallisuudesta riippumatta — hyvä niin. Kansalaisen ääni on hänen omansa, eikä se voi olla väärä. 
Arvoisa puhemies! Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle kaikissa vaaleissa vuonna 1906. Se ei ollut itsestäänselvyys, sillä naisten äänioikeutta vastustivat senaikaiset konservatiivit. Lopulta naisten ja säätyihin kuulumattomien miestenkin äänioikeus ja oikeus ehdokkuuteen menivät eduskuntauudistustyöryhmässä helpohkosti läpi. Uudistustyöryhmä oli perustettu eduskunnassa vuotta aikaisemmin ajatuksella, että perustetaan maahamme yksikamarinen eduskuntalaitos. Naisten äänioikeudelle oli sivistyneistön keskuudessa vankka tuki. Sekin auttoi, että jo tuon ajan Suomessa naisilla oli keskeinen asema sekä perheyhteisössä että työelämässä. Heidän panoksensa tiedettiin välttämättömäksi. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi. 
Arvoisa puhemies! 
Sotavuosina naiset saivat entistä suuremman vastuun isänmaan hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden ylläpitämisessä miesten ollessa rintamalla itsenäisyyttämme puolustamassa. Tuolloin naiset hoitivat niin perinteiset työnsä kuin myös miehille kuuluneet työt sekä sotatoimialueella että kotirintamalla. Tämä oli yksi ratkaiseva lenkki siinä suuressa ketjussa, jolla Suomi selvisi sodista. Näiden kriisivuosien jälkeen suomalaisten naisten asema ja arvostus nousivat entisestään.  
Arvoisa puhemies!
 Tänään Suomi on talousongelmistaan huolimatta yksi maailman kehittyneimmistä, vauraimmista, vakaimmista ja tasa-arvoisimmista maista. Haasteitakin on, mutta tilanteemme on kansainvälisesti vertaillen varsin hyvä. Naiset ovat myös rikkoneet monet lasikatot niin politiikan kuin liikemaailmankin saralla. Suomessa on tavallista sekin, että naisille ovat avoimina useat sellaiset ammatit ja tehtävät, joihin kaikissa maissa naisilla ei ole pääsyä. Esimerkkinä voidaan mainita kansainväliset siviilikriisinhallinnan erityisasiantuntijan tehtävät maailman eri kriisipesäkkeissä, kuten Balkanilla, Lähi-idässä ja Afrikassa, joissa itsekin olen toiminut sekä ihmiskaupan tutkijana että poliisikomentajana.  
Kokemuksesta voin kertoa, että suomalaista tasa-arvoa arvostetaan maailmalla. Olemme tasa-arvon edelläkävijöitä. Meidän pitää kuitenkin vielä vahvemmin ponnistella yhdessä erinomaisten miestemme kanssa kaikkea sukupuoleen perustuvaa väheksyntää, syrjintää, alistamista ja väkivaltaa vastaan. Omalla esimerkillämme voimme vaikuttaa paljon. 
Arvoisa puhemies!
 Miten on, näemmekö, että kuten juuri nyt Pakistanissa, Suomessa voitaisiin tehdä lakialoite siitä, että naista saa kevyesti lyödä, jollei hän tottele miestään tai pukeudu, kuten mies vaatii, ja niin edelleen epätasa-arvoisesti perustelluin syin käyttää laillisesti väkivaltaa? Emme varmasti. Onkin syytä ymmärtää, että tasa- arvokysymykset, jotka meille ovat itsestäänselvyyksiä, eivät ole sitä kaikille muille. Tasa-arvoon voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta myös koulutuksella ja kotikasvatuksella. Jälleen esimerkki: Kasvoin kodissa, jossa tasa-arvo oli luonnollista. Vasta muu maailma asetti joskus kummallisia kysymyksiä: Voiko tyttö harrastaa kamppailulajia? Voiko nainen olla poliisi? Taannoin tapasin kunnioittamani kansanedustaja Anttilan johdolla tunisialaisia naisparlamentaarikkoja. Yksi heistä, jonka aviomies on poliisi, innostui siitä, että Suomessa poliisikin voi päästä kansanedustajaksi. Heillä poliisit eivät voi edes äänestää. 
Arvoisa puhemies! 
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kiittää Suomen naisia näiden tekemästä työstä suomalaisen tasa-arvoisen yhteiskunnan hyväksi. Heidän ansiostaan voimme tänään juhlistaa maamme naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlapäivää, jota omalta osaltaan juhlistaa aiemmin mainittu rahapalkinto. 

Kuvankaappaus_2016-6-6_kello_13.31.14.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tasa-arvo, äänioikeus, naiset, miehet,