Laittomasti maassaoleskelu ei ole kenenkään etu

Keskiviikko 30.8.2017 klo 23:31

1. Miten saadaan nopeutettua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia?
 
Palautuksia on pyritty tehostamaan koko ajan. Kaikkiin vaiheisiin ei kuitenkaan voida vaikuttaa suoraan Suomen omilla toimilla.

Ensisijainen vaihtoehto on aina vapaaehtoinen paluu, jolloin palautuksiin ei tarvitse mennä. Vapaaehtoisen paluun tukemiseen on panostettu merkittävästi. Siihen on lisätty resursseja esimerkiksi Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM) sekä Maahanmuuttovirastolle, jonne on palkattu paluuneuvojia opastamaan kielteisen päätöksen saaneita vapaaehtoiseen paluuseen. Poliisin ja Maahanmuuttoviraston yhteistyötä asiassa on tiivistetty. Sisäministeriön palautuskoordinaattori tukee tässä kokonaisuudessa.

Vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta pyritään lisäämään parantamalla palaajille annettavaa taloudellista tukea. Tämän muutoksen valmistelu on käynnissä.
 
Poliisilla on vuoden 2016 helmikuussa tehty palautusten tehostamisohjelma, jota se noudattaa. Palautukset ovat koko ajan käynnissä ja poliisi on kohdistanut työvoimaa tätä tarkoitusta varten. Uusia toimintamalleja on otettu ja otetaan käyttöön. 

Palautusten sujuvuus ei ole kiinni niinkään suomalaisten viranomaisten resursseista vaan siitä, että kaikki maat eivät ole halukkaita ottamaan palautettavia vastaan tai asiakirjojen saaminen kestää kauan. Ministeri Risikko ja ulkoministeri Soini ovat lähestyneet lähtömaiden lähetystöjä asian tiimoilta.

Koko turvapaikkaprosessin kestoon vaikuttaa muun muassa valitusten käsittelyn kesto hallinto-oikeuksissa. Kuitenkin jokainen hakemus on käsiteltävä yksilöllisesti ja hakijan oikeusturvasta huolehtien.
 
Myös palautussopimuksen solmiminen sellaisten maiden kanssa, joihin nyt on vaikeaa palauttaa ihmisiä, tehostaisi palautuksia. Neuvotteluja palautussopimuksesta käydään tällä hetkellä Irakin kanssa. Afganistanin kanssa tehtiin viime vuonna yhteistyöpöytäkirja, joka on lisännyt jonkin verran palautusten sujuvuutta Afganistaniin.

Laittomasti Suomessa oleskelu ei ole kenenkään etu. Laittoman maassaolon ehkäisyyn on tehty toimenpideohjelma. Laiton maahan jääminen ei saa olla houkuttelevaa.

Sisäministeriössä arvioidaan myös muita lainsäädännön tiukentamistarpeita.


2. Kuinka paljon on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita?
 
Kielteisen päätöksen saaneita on tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa noin 11 000. Heistä suurin osa on valittanut päätöksestään ja on sen vuoksi maassa aivan laillisesti.
 
Lähtökohta on aina se, että kielteisen päätöksen saanut henkilö poistuu maasta vapaaehtoisesti. Jos hän ei suostu lähtemään vapaaehtoisesti, poliisi panee palautuksen toimeen eli saattaa henkilön lentokoneeseen ja tarvittaessa takaisin lähtömaahan. Palautusjonossa on tällä hetkellä noin 1400 ihmistä. 
 
3. Miksi heitä ei oteta säilöön?
 
Säilöönotto edellyttää erityistä laissa mainittua perustetta, eikä pelkkä kielteinen turvapaikkapäätös ole syy ottaa ihmistä säilöön. Palautusta odottava henkilö voidaan ottaa säilöön, jos hänen epäillään välttelevän palautusta esimerkiksi piiloutumalla viranomaisilta. Syynä säilöönottoon voi olla myös se, että ulkomaalainen on syyllistynyt tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen ja säilöönotto on tarpeellinen maastapoistamispäätöksen valmistelun tai täytäntöönpanon turvaamiseksi.
 
Säilöönotto on yksi ulkomaalaislain tarkoittamista turvaamistoimista, joiden tarkoituksena on joko helpottaa henkilön maahantulon edellytysten selvittämistä tai varmistaa henkilön maasta poistaminen. Henkilön säilöönotto on vaihtoehto vain, jos toinen näistä edellytyksistä täyttyy. Säilöönotto on turvaamistoimista tehokkain, mutta samalla ulkomaalaisen oikeuksia eniten rajoittava. Se on viimeinen vaihtoehto, kun muista keinoista ei ole apua.
 
Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate koskee myös ulkomaalaisia. Ulkomaalaislain mukaisia turvaamistoimia ei voida perustuslain yhdenvertaisuussäännöstä loukkaamatta laajentaa koskemaan muuta kuin ulkomaalaislaissa säädettyä päätöksenteon turvaamista.

Säilöönotosta päättää viime kädessä käräjäoikeus, ja sille on säädetty enimmäispituudet laissa. 

Säilöönotto on toimenpiteenä paitsi raskas myös ympärivuorokautisen valvonnan takia kallis, joten sen käyttö varotoimenpiteenä ei ole myöskään taloudellisesti perusteltua.
 
4. Tiedetäänkö heidän olinpaikkansa?
 
Vastaanottokeskusten rekistereissä on noin 5300 ihmistä, joiden olinpaikkaa ei tiedetä.  Heistä suurin osa on kuitenkin todennäköisesti poistunut itse maasta ilmoittamatta siitä viranomaisille.
  
5. Mitä toimia on konkreettisesti tehty radikalisoitumisen ehkäisemiseksi?
 
Suomi on radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä edelläkävijä. Suomessa on käynnissä useita hankkeita, joista hyvä esimerkki on RADINET-EXIT-toiminta, joka auttaa radikalisoituneita henkilöitä irrottautumaan väkivallasta. Tässä työssä tuetaan järjestöjä sellaisten palvelujen kehittämisessä, joihin väkivaltaisesti radikalisoituneita henkilöitä voidaan ohjata. Tavoitteena on, että viranomaiset, kuten poliisi ja sosiaalitoimi, tuntevat nämä palvelut ja palveluun ohjaus toimii sujuvasti ja kattavasti.
 
Samalla kehitetään palveluja, joiden tavoitteena on tukea neuvonnalla ja palveluilla perheitä ja lähipiiriä tilanteessa, jossa perheenjäsen tai läheinen on radikalisoitunut tai radikalisoitumassa. Näin vaikutetaan siihen, että perhe ei syrjäydy ja jää yhteiskunnan ulkopuolelle.
 
Vastaanottokeskuksissa radikalisoitumista ehkäistään ennen kaikkea hyvällä ja ammattitaitoisella vastaanoton perustyöllä. Eli turvallisuutta rakennetaan joka päivä arkityössä.
 
Vastaanottokeskukset noudattavat yhteistä strategiaa. Siinä painotetaan hakijoiden asianmukaista ja asiallista kohtelua, erilaisissa ongelmissa auttamista ja tukemista sekä turvallisen toimintaympäristön luomista.
 
Alussa, kun turvapaikanhakija tulee Suomeen, hän käy suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin. Kurssi on osa hakijoiden työ- ja opintotoimintaa ja käsittää eri osa-alueita (esimerkiksi suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri, sekä lainsäädäntö). Monet keskuksen järjestävät lisäksi hakijoille keskusten ulkopuolella vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, joilla arkeen saa tekemistä ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Turvapaikanhakijoilla on tiettyjen aikaraamien mukaan mahdollista tehdä ansiotyötä Suomessa ja siihen periaatteessa pitäisikin pyrkiä. Eli tarjotaan paikka luoda itselleen mahdollisuuksia Suomessa.
 
Ilman huoltajaa tulleiden yksiköissä on asiakassuunnitelma – ja omaohjaajatoimintamalli.
 
Vastaanottokeskusten henkilökunnalle on järjestetty koulutusta turvallisuuteen (ml. radikalisoituminen, ekstremismi) liittyen.  Lisäksi kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma on lähetetty kaikkiin keskuksiin luettavaksi ja tiedoksi.
 
Keskuksille on järjestetty jo pidemmän aikaa koulutusta ja annettu ohjeistusta mielenterveyteen liittyvistä teemoista, esimerkiksi psykologisesta ensiavusta ja vaikeammin oireilevien ohjaamisesta lääkärin arvioon. Maahanmuuttovirasto on perustanut tehostetun tuen yksikön (TEVA), niille hakijoille jotka eivät syystä tai toisesta pääse erikoissairaanhoidon laitosmallin palveluun ja joille normaalin keskuksen palvelut eivät täysin riitä.
 
Käytössä on myös yhdessä Poliisihallituksen kanssa sovittu toimintamalli hakijoiden häiriökäyttäytymiseen liittyen. Sen mukaan hakijan epäilyttävästä/ poikkeavasta käytöksestä/ uhkasta ilmoitetaan hyvin matalla kynnyksellä paikalliselle poliisille.
  
6. Miten huolehditaan vastaanottokeskusten turvallisuudesta?
 
Myös vastaanottokeskusten turvallisuutta rakennetaan joka päivä keskusten tavallisessa arkityössä, jossa painotetaan hakijoiden asianmukaista ja asiallista kohtelua, erilaisissa ongelmissa auttamista ja tukemista sekä turvallisen toimintaympäristön luomista.
 
Poliisi ja vastaanottokeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä keskusten ja niiden ympäristön turvallisuuden varmistamiseksi. Vuodesta 2015 toimintaa on kehitetty erittäin paljon ja paikallisyhteistyö on erittäin tärkeässä roolissa siinä.
Turvallisuuden varmistamiseen vastaanottokeskuksissa käytetään yksityisiä vartiointiliikkeitä. Turun tapahtumien jälkeen valmiutta ja vartiointia vastaanottokeskuksissa on lisätty, jotta mahdolliset vastaanottokeskuksiin kohdistuvat ulkopuoliset uhat voidaan torjua.
  
7. Pitäisikö rajatarkastukset palauttaa?

Sisärajatarkastusten palauttaminen ei estä turvapaikanhakijoiden saapumista Suomeen. Turvapaikkahakemukset olisi joka tapauksessa otettava rajalla vastaan, vaikka rajavalvonta aloitettaisiin. Oikeus hakea turvapaikkaa tulee suoraan ulkomaalaislaista ja EU-lainsäädännöstä.
 
Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteita, ja se on tuonut mukanaan enemmän hyvää kuin huonoa. Valitettavasti myös rikollisten on helppo liikkua maasta toiseen sisärajojen kautta. Schengen-sopimuksen tärkeä osa on kuitenkin eri maiden viranomaisten yhteiset rekisterit, jotka ovat helpottaneet rikollisten liikkumisen seurantaa Schengen-alueella. Ilman Schengeniä tällaisia yhteisiä tietokantoja ei olisi käytössä.

Rajatarkastusten käyttöönottoa luonnollisesti arvioidaan, jos tilanne sitä vaatii.
 
8. Tarvitaanko terrorismin torjuntaan lisää rahaa?
 
Hallitus päätti jo kevään nk. kehyspäätöksessään, että poliisin ja Suojelupoliisin resursseja lisätään ensi vuonna nimenomaan terrorismin torjunnan vahvistamiseksi. Lisäksi sisäministeriö on esittänyt ensi vuoden budjettiin seitsemän miljoonan euron lisärahaa poliisin kalustohankintoihin erityisesti terrorismin uhkaan vastaamiseksi.
  
9. Olisiko tämä isku voitu estää, jos tiedustelulaki olisi ollut voimassa?
 
Tähän on mahdotonta vastata, kun iskun tutkinta on vasta alkuvaiheessa. Tiedustelulain myötä Suojelupoliisi saisi uusia toimivaltuuksia, joiden avulla se kykenisi havaitsemaan Suomea koskevat uhat entistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa ja pystyisi myös reagoimaan niihin. Useimmissa Euroopan maissa tiedustelupalveluilla on jo tällaiset toimivaltuudet ja viranomaiset ovatkin onnistuneet estämään kymmeniä terrori-iskuja Euroopassa. Minkään lainsäädännön avulla ei kuitenkaan voida täysin estää kaikkia iskuja.
 
10. Voiko marokkolainen saada Suomesta turvapaikan?
 
Voi, jos turvapaikan edellytykset täyttyvät. Viimeisen 12 kuukauden aikana Maahanmuuttovirasto on käsitellyt 96 Marokon kansalaisen turvapaikkahakemusta. Näistä suurin osa joko raukesi tai jätettiin tutkimatta. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 16 ja kielteisiä 31. Myönteiset päätökset perustuivat hakijan kokemaan henkilökohtaiseen poliittiseen tai uskonnolliseen vainoon. Tänä vuonna (31.7.2017) turvapaikkahakemuksen on jättänyt 27 Marokon kansalaista. 
 
Yleisesti voidaan sanoa - kuten alan tutkijatkin ovat todenneet - että Marokossa nuoria miehiä on paljon ilman koulutusta ja työpaikkaa. Tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Siirtolaisuus Eurooppaan on hyvin monella se tärkein tavoite. Tämä on näkynyt Suomessakin jo 80-luvulta lähtien, ilmiö on sama läntisissä Euroopan valtioissa.
 
Suomessa hakijamäärät Marokosta eivät ole olleet suuria. Päätösten osalta on huomattava, että suurehko osa hakijoista on joko peruuttanut hakemuksensa tai kadonnut ja asiaan on tehty raukeamispäätös. Myös Dublin-päätösten määrä on kokonaismäärästä kohtalaisen suuri.
 
Myönteisten määrä taas on pieni - kaikkiaan vuosien 2015–17 aikana on tehty päätös 294:lle, joista jonkinlainen myönteinen päätös on annettu 32:lle. Hakemukset ja turvapaikan perusteet tutkitaan tietenkin yksilöllisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laiton maassaolo, Irak, Afganistan, Marokko, turvapaikanhakija, radikalisoitumisen estäminen, poliisi, Suojelupoliisi, IOM

Maahanmuuton miljardiluokan vuotuiset kustannukset -keneltä leikataan?

Keskiviikko 23.3.2016 klo 23:17

Maahanmuuton miljardiluokan vuotuiset kustannukset -keneltä leikataan?

Viime syksystä alkaen olen laskeskellut miten paljon lisää pituutta tuottavuusloikkaan tarvitaankaan, jotta voimme kustantaa noin miljardin euron luokkaa olevat vuotuiset maahantulleiden aiheuttamat lisäkustannukset. Muistetaan, että taloutemme oli jo kuralla ennen massiivisen pakolais/siirtolaiskriisin alkuakin.

Poliitikot yksi toisensa perään hokevat kuin transsissa kuinka oleellista on satsaaminen kotouttamiseen. Unohdetaan, että kotouttamiseen on kyllä satsattu Suomessa jo parisen kymmentä vuotta laihoin tuloksin. Ei työperusteisesti tänne tulleiden työllistymisaste on surkean huono. Lähtömaakohtaista vaihtelua on. llman radikaalia muutosta kotoutuspolitiikkaan sama tilanne jatkuu, koska sosiaalisilla tuillakin pärjää käytännössä vaikka läpi elämän. Talous ei siis kestä, eikä jo tiukille vedetty kansa kestä enää lisäleikkauksia. Moni varsinkin köyhyydessä elävä suomalainen kyseenalaistaa sen, että toiset saavat ilmaiset asumiset, ruuat, terveydenhuollon ym , vain koska ovat monen turvallliseksi luokitellun Euroopan maan läpi kuljettuaan vasta täällä Pohjolan perukoilla päättänyt hakea turvapaikkaa ja perustelleet hätänsä. Myönteiseen oleskelulupaan riittää yhden Maahanmuuttoviraston henkilön päätös.

On aika keskustella vakavasti siitä, että terveet työkykyiset maahantulijat kustantaisivat itse asumisensa ,terveydenhuoltonsa ym, kuten muutkin terveet ja työkykyiset ihmiset- mukaanlukien monet maahanmuuttajataustaiset- Suomessa tekevät. Olisiko alkuun vaikkapa valtion takaama opintolainan tyyppinen henkilökohtainen velka jokaiselle oleskeluluvan saaneelle ratkaisun avain ongelmaan? Kuten opintolainassa on porkkanaa aikataulussa valmistuville, vastaavaa lainan osin anteeksiantoa voisi soveltaa ripeästi itsensä yksityiselle sektorille (tai hoiva-alalle julkisella puolella) työllistäneille ja verovaroja tuottaville. Näin myös saisimme selville mitä maahanmuutto maksaa. Nojaan avauksessani niihin -varsinkin opposition- väitteisiin, että nämä maahanmuuttajat rikastavat yhteiskuntaamme, ja ovat huoltosuhteemme takia vain Suomelle eduksi. Vastaan siis otsikkoon, että leikataanpa tulijoilta itseltään, eikä enää köyhyysrajalla sinnittelevältä Suomen kansanosalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakijat, kustannukset, velka, opintolaina,

Espoon Siikajärven tp-hakijoiden hätämajoituskeskus pilaantuneen maa-aineksen päällä

Keskiviikko 30.12.2015 klo 16:44 - Veera Ruoho

Espoon hätämajoituskeskus pilaantuneen maa-aineksen päällä

 

Entisissä K-insituutin tiloissa, nykyisessä turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksessa Siikajärvellä on tapahtunut öljyvahinko vuonna 2014.  20 m3 öljysäiliöstä on vuotanut useita kuutioita polttoöljyä ympäröivään hiekkaiseen maaperään.  Pohjavesisuojelusuunnitelmassa (2015) lukee, ettei kaikkea öljyä ole saatu pois.

 

Maaperä on pilaantunut öljysäiliön kohdalla noin 4,5 metrin syvyyteen maanpinnasta  aina kalliopintaan saakka. Öljyä on levinnyt salaojaputkikanaalia myöten ja salaojakaivoissa on havaittu öljyä. Kohteessa on tehty maanperän kunnostusta massanvaihdolla ja öljyisiä vesiä on johdettu 1- luokan öljynerottimen kautta ojaan. Kunnostustoimenpiteitä on suoritettu kiinteistön piha-alueella, mutta Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan rakennuksien alapuolelle jää pilaantunutta maa-ainesta. ( Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 2015.)

 

 

Riskinarviointi pohjavesialueilla

 

Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (kohta 8.1.10.) mukaan Siikajärvellä on riskikohteissa asutus ja jätevedet sekä öljysäiliöt suuri riski pohjavesille.

 

Edelleen kohdassa  “ Toimenpideohjelmat, vastuutahot, valvonta” (13)  Toimenpidesuositus: Suojaamattomien öljysäiliöiden poistaminen, jossa  vastuutahona  kiinteistön omistaja. Valvonta kuuluu Pelastuslaitokselle.  Toteutus 2015 eteenpäin.

 

Olennaista Siikajärven tapauksesssa on, että öljyä on edelleen rakennuksen alla suojellulla pohjavesialueella. 

 

Ei voida sanoa , etteikö ole asiaa tiedetty, koska  viittaamani suunnitelma on julkaisu ennen kuin turvapaikanhakijoita on tuotu Siikajärvelle. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus) ( YSL 6 § ).

 

 

ELY-keskus tutkii myös putkirikon mahdollisuutta, joka lähellä porakaivoa ja öljysäiliötä, josta tulee käyttövesi  hätämajoituskeskukseen. 

Porakaivon pumppu on ainakin kerran ollut rikki.

 

Puhdistamon mittaustuloksissa virtaama on tosi pieni. Laskennallinen käyttöveden määrä tästä on alle 30 kuutiota /vrk. Poisajetun lietteen määrä on todella suuri. Laskennallinen käyytöveden määrä tästä on yli  60 kuutiota /vrk. Tässä on suuri epäsuhta. Saamieni tietojen mukaan porakaivon tuotto on 55 kuutiota /vrk.

Lähteet:

Aittola, Maija (2015) Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2015. Saatavilla osoitteessa:

http://www.espoo.fi/download/noname/%7B79A660C3-14B3-4D9A-8FC4-6D6BC68A15ED%7D/60534  [Viitattu 30.12.2015]

Paikallisten anonymina pysyvien siikajärveläisten asukkaiden havaintoja ympäristöstään ja keräämiä tietoja eri viranomaislähteistä syksyltä 2015. Ei julkaistu. [Viitattu 30.12.2015]

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Siikajärvi, turvapaikanhakijat, öljyvuoto, jätevedet

Prostituutiokin lisääntymässä? Poliisille lisäresurssit ja lainsäädäntö kohdalleen!

Tiistai 15.12.2015 klo 0:19

Suomi on Euroopan maista neljän kärkimaan joukossa siinä, miten paljon olemme vastaanottaneet turvapaikanhakijoita suhteutettuna asukasmääräämme.  Tiedossamme on , että suurin osa turvapaikanhakijoista on naimattomia miehiä. Valitettavan usein olemme saaneet lukea turvapaikanhakijoiden olevan epäiltynä seksuaalisiin häirintätapauksiin, ja jo useampiin raiskaustapauksiin. Meihin kansanedustajiin otetaan yhteyksiä ja kerrotaan miten erilaisin tavoin turvapaikanhakijamiehet ovat lähestyneet jopa hyvinkin nuoria tyttöjä.  Tämä on luonnollisesti aiheuttanut raivoa kansassamme, mutta myös niissä turvapaikanhakijoissa, jotka eivät syyllisty naistemme oikeuksien loukkaamiseen. 
 
  Nyt turvapaikanhakijoita vinkataan olevan myös prostituoitujen asiakkaina.  Niin prostituutiossa kuin ihmiskaupassa pätee vanha kysynnän ja tarjonnan laki, mikä valitettavasti näkyi myös työskennellessäni kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä: Kun iso joukko kansainvälisiä avutustyöntekijöitä, rauhanturvaajia ja kriisinhallinnassa työskenteleviä ihmisiä saapui toimialueelle, kyseinen bisnes alkoi myös kukoistaa. Viimeisimpiä YK:nrauhanturvaajien epäilyjä seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia on raportoitu mun muassa Haitissa, Liberiassa ja Keski-Afrikan tasavallassa, vaikka YK:lla on ollut jo pitkään voimassa ns nollatoleranssi minkääntyyppiseen seksuaaliseen häirintään.
 
   Ruotsissa poliisi pelkää, että heiltä kadonneet turvapaikanhakijalapset ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi, ja että heitä käytettäisiin hyväksi juurikin prostituutiossa. Meillä Suomessakin on toki riittävästi aikuisia prostituoituja, joilta turvapaikanhakijatkin "voivat" ostaa palveluja, mutta ajatuskin siitä, ettei poliisin resurssit riitä varmistamaan sitä, etteikö jossain pääkaupunkiseudun "luukussa" ole joku lapsi pakotettuna prostituutioon , on suorastaan kuvottava. Toinen kysymys on , että millä rahoilla turvapaikanhakijat ostavat seksuaalipalveluja prostituoiduilta? Tätä on myös ihmetelty, kun he matkustelevat taksikyydeillä juopuneina.  
 
Sanomattakin pitäisi on selvää, ettei tässä ilmeisen pysyvästi muuttuneessa toimintaympäristössä ole varaa säästää poliisin resursseja, vaan päinvastoin niitä on pakko lisätä . Poliisille, mukaanlukien Suojelupoliisille kaivataan lisää resursseja ja lainmuutoksia, jotta kykenemme ennaltaestämään myös kansallista turvallisuutta uhkaavat rikokset. Se, että KRP onnistui pidättämään kaksi terroristiepäiltyä, on toki merkki suomalaisen poliisin ammattitaidosta, mutta resurssipulan ja tiedustelutoimintaa estävän lainsäädäntömme takia on hyvin mahdollista, että kyseessä eivät olleet ainokaiset tapaukset, jotka ovat jo päässeet maahamme.  Lisäksi on enemmän kuin todennäköistä, että vastaavanlaisella rikoshistorillla varustettuja henkilöitä tulee maahamme jatkossa enemmän: Kiinnijäämisen riski on suhteellisen pieni suuren hakijamäärän vuoksi versus poliiisin resurssit. Ja onhan se totta, että kiinnijääminenkään ei ole mikään pelote, koska  suomalaiset vankilaolot ovat hotellielämään verrattavaa luksusta huonoista oloista lähteneille. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: prostituutio, turvapaikanhakijat, ihmiskauppa. lapset, poliisien resurssit, lainsäädäntö