Maahanmuuton miljardiluokan vuotuiset kustannukset -keneltä leikataan?

Keskiviikko 23.3.2016 klo 23:17

Maahanmuuton miljardiluokan vuotuiset kustannukset -keneltä leikataan?

Viime syksystä alkaen olen laskeskellut miten paljon lisää pituutta tuottavuusloikkaan tarvitaankaan, jotta voimme kustantaa noin miljardin euron luokkaa olevat vuotuiset maahantulleiden aiheuttamat lisäkustannukset. Muistetaan, että taloutemme oli jo kuralla ennen massiivisen pakolais/siirtolaiskriisin alkuakin.

Poliitikot yksi toisensa perään hokevat kuin transsissa kuinka oleellista on satsaaminen kotouttamiseen. Unohdetaan, että kotouttamiseen on kyllä satsattu Suomessa jo parisen kymmentä vuotta laihoin tuloksin. Ei työperusteisesti tänne tulleiden työllistymisaste on surkean huono. Lähtömaakohtaista vaihtelua on. llman radikaalia muutosta kotoutuspolitiikkaan sama tilanne jatkuu, koska sosiaalisilla tuillakin pärjää käytännössä vaikka läpi elämän. Talous ei siis kestä, eikä jo tiukille vedetty kansa kestä enää lisäleikkauksia. Moni varsinkin köyhyydessä elävä suomalainen kyseenalaistaa sen, että toiset saavat ilmaiset asumiset, ruuat, terveydenhuollon ym , vain koska ovat monen turvallliseksi luokitellun Euroopan maan läpi kuljettuaan vasta täällä Pohjolan perukoilla päättänyt hakea turvapaikkaa ja perustelleet hätänsä. Myönteiseen oleskelulupaan riittää yhden Maahanmuuttoviraston henkilön päätös.

On aika keskustella vakavasti siitä, että terveet työkykyiset maahantulijat kustantaisivat itse asumisensa ,terveydenhuoltonsa ym, kuten muutkin terveet ja työkykyiset ihmiset- mukaanlukien monet maahanmuuttajataustaiset- Suomessa tekevät. Olisiko alkuun vaikkapa valtion takaama opintolainan tyyppinen henkilökohtainen velka jokaiselle oleskeluluvan saaneelle ratkaisun avain ongelmaan? Kuten opintolainassa on porkkanaa aikataulussa valmistuville, vastaavaa lainan osin anteeksiantoa voisi soveltaa ripeästi itsensä yksityiselle sektorille (tai hoiva-alalle julkisella puolella) työllistäneille ja verovaroja tuottaville. Näin myös saisimme selville mitä maahanmuutto maksaa. Nojaan avauksessani niihin -varsinkin opposition- väitteisiin, että nämä maahanmuuttajat rikastavat yhteiskuntaamme, ja ovat huoltosuhteemme takia vain Suomelle eduksi. Vastaan siis otsikkoon, että leikataanpa tulijoilta itseltään, eikä enää köyhyysrajalla sinnittelevältä Suomen kansanosalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakijat, kustannukset, velka, opintolaina,

Espoon Siikajärven tp-hakijoiden hätämajoituskeskus pilaantuneen maa-aineksen päällä

Keskiviikko 30.12.2015 klo 16:44 - Veera Ruoho

Espoon hätämajoituskeskus pilaantuneen maa-aineksen päällä

 

Entisissä K-insituutin tiloissa, nykyisessä turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksessa Siikajärvellä on tapahtunut öljyvahinko vuonna 2014.  20 m3 öljysäiliöstä on vuotanut useita kuutioita polttoöljyä ympäröivään hiekkaiseen maaperään.  Pohjavesisuojelusuunnitelmassa (2015) lukee, ettei kaikkea öljyä ole saatu pois.

 

Maaperä on pilaantunut öljysäiliön kohdalla noin 4,5 metrin syvyyteen maanpinnasta  aina kalliopintaan saakka. Öljyä on levinnyt salaojaputkikanaalia myöten ja salaojakaivoissa on havaittu öljyä. Kohteessa on tehty maanperän kunnostusta massanvaihdolla ja öljyisiä vesiä on johdettu 1- luokan öljynerottimen kautta ojaan. Kunnostustoimenpiteitä on suoritettu kiinteistön piha-alueella, mutta Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan rakennuksien alapuolelle jää pilaantunutta maa-ainesta. ( Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 2015.)

 

 

Riskinarviointi pohjavesialueilla

 

Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (kohta 8.1.10.) mukaan Siikajärvellä on riskikohteissa asutus ja jätevedet sekä öljysäiliöt suuri riski pohjavesille.

 

Edelleen kohdassa  “ Toimenpideohjelmat, vastuutahot, valvonta” (13)  Toimenpidesuositus: Suojaamattomien öljysäiliöiden poistaminen, jossa  vastuutahona  kiinteistön omistaja. Valvonta kuuluu Pelastuslaitokselle.  Toteutus 2015 eteenpäin.

 

Olennaista Siikajärven tapauksesssa on, että öljyä on edelleen rakennuksen alla suojellulla pohjavesialueella. 

 

Ei voida sanoa , etteikö ole asiaa tiedetty, koska  viittaamani suunnitelma on julkaisu ennen kuin turvapaikanhakijoita on tuotu Siikajärvelle. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus) ( YSL 6 § ).

 

 

ELY-keskus tutkii myös putkirikon mahdollisuutta, joka lähellä porakaivoa ja öljysäiliötä, josta tulee käyttövesi  hätämajoituskeskukseen. 

Porakaivon pumppu on ainakin kerran ollut rikki.

 

Puhdistamon mittaustuloksissa virtaama on tosi pieni. Laskennallinen käyttöveden määrä tästä on alle 30 kuutiota /vrk. Poisajetun lietteen määrä on todella suuri. Laskennallinen käyytöveden määrä tästä on yli  60 kuutiota /vrk. Tässä on suuri epäsuhta. Saamieni tietojen mukaan porakaivon tuotto on 55 kuutiota /vrk.

Lähteet:

Aittola, Maija (2015) Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2015. Saatavilla osoitteessa:

http://www.espoo.fi/download/noname/%7B79A660C3-14B3-4D9A-8FC4-6D6BC68A15ED%7D/60534  [Viitattu 30.12.2015]

Paikallisten anonymina pysyvien siikajärveläisten asukkaiden havaintoja ympäristöstään ja keräämiä tietoja eri viranomaislähteistä syksyltä 2015. Ei julkaistu. [Viitattu 30.12.2015]

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Siikajärvi, turvapaikanhakijat, öljyvuoto, jätevedet

Prostituutiokin lisääntymässä? Poliisille lisäresurssit ja lainsäädäntö kohdalleen!

Tiistai 15.12.2015 klo 0:19

Suomi on Euroopan maista neljän kärkimaan joukossa siinä, miten paljon olemme vastaanottaneet turvapaikanhakijoita suhteutettuna asukasmääräämme.  Tiedossamme on , että suurin osa turvapaikanhakijoista on naimattomia miehiä. Valitettavan usein olemme saaneet lukea turvapaikanhakijoiden olevan epäiltynä seksuaalisiin häirintätapauksiin, ja jo useampiin raiskaustapauksiin. Meihin kansanedustajiin otetaan yhteyksiä ja kerrotaan miten erilaisin tavoin turvapaikanhakijamiehet ovat lähestyneet jopa hyvinkin nuoria tyttöjä.  Tämä on luonnollisesti aiheuttanut raivoa kansassamme, mutta myös niissä turvapaikanhakijoissa, jotka eivät syyllisty naistemme oikeuksien loukkaamiseen. 
 
  Nyt turvapaikanhakijoita vinkataan olevan myös prostituoitujen asiakkaina.  Niin prostituutiossa kuin ihmiskaupassa pätee vanha kysynnän ja tarjonnan laki, mikä valitettavasti näkyi myös työskennellessäni kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä: Kun iso joukko kansainvälisiä avutustyöntekijöitä, rauhanturvaajia ja kriisinhallinnassa työskenteleviä ihmisiä saapui toimialueelle, kyseinen bisnes alkoi myös kukoistaa. Viimeisimpiä YK:nrauhanturvaajien epäilyjä seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia on raportoitu mun muassa Haitissa, Liberiassa ja Keski-Afrikan tasavallassa, vaikka YK:lla on ollut jo pitkään voimassa ns nollatoleranssi minkääntyyppiseen seksuaaliseen häirintään.
 
   Ruotsissa poliisi pelkää, että heiltä kadonneet turvapaikanhakijalapset ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi, ja että heitä käytettäisiin hyväksi juurikin prostituutiossa. Meillä Suomessakin on toki riittävästi aikuisia prostituoituja, joilta turvapaikanhakijatkin "voivat" ostaa palveluja, mutta ajatuskin siitä, ettei poliisin resurssit riitä varmistamaan sitä, etteikö jossain pääkaupunkiseudun "luukussa" ole joku lapsi pakotettuna prostituutioon , on suorastaan kuvottava. Toinen kysymys on , että millä rahoilla turvapaikanhakijat ostavat seksuaalipalveluja prostituoiduilta? Tätä on myös ihmetelty, kun he matkustelevat taksikyydeillä juopuneina.  
 
Sanomattakin pitäisi on selvää, ettei tässä ilmeisen pysyvästi muuttuneessa toimintaympäristössä ole varaa säästää poliisin resursseja, vaan päinvastoin niitä on pakko lisätä . Poliisille, mukaanlukien Suojelupoliisille kaivataan lisää resursseja ja lainmuutoksia, jotta kykenemme ennaltaestämään myös kansallista turvallisuutta uhkaavat rikokset. Se, että KRP onnistui pidättämään kaksi terroristiepäiltyä, on toki merkki suomalaisen poliisin ammattitaidosta, mutta resurssipulan ja tiedustelutoimintaa estävän lainsäädäntömme takia on hyvin mahdollista, että kyseessä eivät olleet ainokaiset tapaukset, jotka ovat jo päässeet maahamme.  Lisäksi on enemmän kuin todennäköistä, että vastaavanlaisella rikoshistorillla varustettuja henkilöitä tulee maahamme jatkossa enemmän: Kiinnijäämisen riski on suhteellisen pieni suuren hakijamäärän vuoksi versus poliiisin resurssit. Ja onhan se totta, että kiinnijääminenkään ei ole mikään pelote, koska  suomalaiset vankilaolot ovat hotellielämään verrattavaa luksusta huonoista oloista lähteneille. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: prostituutio, turvapaikanhakijat, ihmiskauppa. lapset, poliisien resurssit, lainsäädäntö