Uudet tuulivoiman tuotantotuet poistettava

Maanantai 24.4.2017 klo 21:08

Tuulivoima- kansalaisyhdistyksen ry:n puheenjohtaja Nikulan esitys hallituksen kehystarkasteluun: uudet tuulivoiman tuotantotuet on poistettava. LAINAUS ALKAA:
"Tiedotusvälineet ovat vastikään selvittäneet, että Suomessa yrityksille jaetaan vuosittain 1,3 miljardia euroa suoria yritystukia. Tuulivoimayhtiöt saavat ylivoimaisesti suurimman summan. Valtion vuoden 2017 talousarvion mukaan niiden käyttöön on varattu 211,4 milj. euroa (mom. 32.60.44 Uusiutuvan energian tuotantotuki). Tuulivoimatuki on myös yhteismäärältään kaikista yritystuista ylivoimaisesti suurin. Nykyisen syöttötariffilain mukaisen tuulivoimatuen rinnalle on suunniteltu vielä uutta tuotantotukea. Se jaettaisiin yrityksille kilpailutuksen perusteella.
 Tämän vuoksi haluamme tuoda esiin, että uuden yritystuen osoittaminen tuulisähkön tuotantoon ei ole millään syyllä perusteltavissa. Kyseiset valtion varat voitaisiin käyttää moniin paljon tarkoituksenmukaisempiin ja huomattavasti paremmin työllisyyttä edistäviin kohteisiin.
 Uutta tukea on suunniteltu siitä huolimatta, että monet asiantuntevat tahot ovat tuoneet selvästi esille, että uusi tuki on tarpeeton ja haitallinen aiheuttaen häiriöitä kotimaisilla sähkömarkkinoilla. Tuki vääristää markkinat. Suomen tuulivoimalla ei ole merkitystä energiahuollon tai kansantalouden kannalta vaan päinvastoin negatiivinen vaikutus siten, että mitä enemmän on tuulivoimaa sitä enemmän tarvitaan varalle säätöenergiaa.
 Vaikka tuulivoimatukea on jo maksettu useampi vuosi, ei alalle ole syntynyt juuri lainkaan uusia tuotannollisia työpaikkoja. Tuulivoimalat tehdään ulkomailla ja tuodaan Suomeen pystytysvalmiina tuotteina. Työllisyysvaikutusta on rajusti liioiteltu erityisesti tuulivoima-alan edunvalvojien taholta. Tuulivoima-ala työllistää lyhyenä rakennusaikana pääasiassa maansiirtotöissä, mutta ei tuo pysyviä työpaikkoja. Paikallisten tehtäväksi jää vastata kulkureittien ylläpidosta maanvuokraajien kanssa vuokrasopimuksissa sovitun mukaisesti. Kasvattamalla tuulivoimatukea ei paranneta työllisyyttä Suomessa.
 Tuulivoimalarakentamisen tuonti ulkomailta heikentää kauppatasettamme. Tuulivoimaloiden rakentamiskustannusten kotimainen osuus on vähäinen, sillä tuontiosat muodostavat noin 75 % voimalan rakentamiskustannuksista (Vaasan Energia instituutin selvitys). Voimaloiden mukana tulee yhtiöiden omat pystyttäjät ulkomailta. Perustuksiin tarvittava bulkkiteräskin tuodaan pääosin Kiinasta tai muualta. Yhden voimalan rakentamiskustannukset ovat yleensä olleet noin 4-5 miljoonan euron suuruusluokkaa.
 Tuulivoima-alan yritykset eivät tuo työpaikkoja tai muuta merkittävää hyötyä sijoituskunnilleen, eivätkä ne tuo yhteisöveroja. Vuosittain aleneva kiinteistövero on vähäinen. Jopa eniten tuulivoimatukea saaneessa yrityksessä Tuuliwatti Oy:ssä ei ole ketään töissä eikä se suorita yhteisöveroa.
Vastoin alkuperäistä tavoiteta tuulivoiman syöttötariffisijoituksella valtio ei ole aikaansaanut tuulivoima-alalle erityistä osaamispääomaa, joka olisi luonut uutta teollista toimintaa ja lisää työpaikkoja  Suomeen.
 Kasvavassa määrin suomalaisia tuulitukia maksetaan myös ulkomaille, ja joissain tapauksissa on mahdollista sekin, että suomalaiseen tuulivoimaan sijoitetut rahat ovat peräisin harmailta pääomamarkkinoilta. Suomalaiset runsasta tukea saavat tuulivoimahankkeet ovatkin haluttuja kiivaan kaupankäynnin kohteina, ja lukuisia omistajanvaihdoksia on vireillä.
 Tuen valumisesta suoraan ulkomaille on paljon tapauksia, joista mainittakoon esimerkiksi nämä:
1) Luhankalainen Latamäen tuulivoima-hanke on tähän mennessä nostanut tuotantotukea 7,5-8 milj. euroa, joka on maksettu suoraan saksalaiselle pankkitilille. Tuulivoimaloiden käyttö ja huolto tapahtuu ulkomaisten tahojen johdolla. Kiinteistöverotulot Luhangan kunnalle ovat olleen vain hieman yli 100 000 euroa, eikä suomalainen tytäryhtiö ole maksanut tuloveroja Suomeen, joten tuulivoimatuki on siirtynyt lähes kokonaan verotta ulkomaille. Vaikka hankkeet olisivat suomalaisten tytäryhtiöiden hallinnassa, todelliset edunsaajat ovat hyvin usein muualla, ja käytössä ovat siten kaikki verosuunnittelun mahdollisuudet.
2)  Honkajoen tuulivoimala-alue on tuulivoimayhtiöiden useasti käyttämä esittelyalue. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan sijoitusyhtiö Taaleritehdas on myynyt voimalat kansainvälisillä markkinoilla toimivien sijoittajien Goodyields Capital GmbH:n ja Access Capital Partnersin hallinnoimille yhtiöille. Taaleritehdas on ilmoittanut jatkavansa operointia omistajien lukuun.  Vastaavasti Pyhäjoella sijaitsevan WPD Finland Oy:n Mäkikankaan tuulivoima-alueen saama syöttötariffituki menee suoraan saksalaiselle pankkitilille Bremeniin, jossa on yhtiön kotipaikka.
3)  Kyseenalaisena voidaan pitää sitä, että valtion oma liikelaitos Metsähallitus pyrkii parantamaan taloudellista tilaansa suunnittelemalla valtion maille tuulivoima-alueita ja kauppaamalla niitä ulkomaisille yhtiöille, joille tuet valuvat.
 Runsaiden tukirahojen saajista esimerkkinä voidaan mainita Suomen suurin tuulivoimayhtiö Tuuliwatti, jonka liikevaihto oli v. 2014 lähes 40 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna 70 miljoonaa euroa. Liikevoitto liikevaihdosta v. 2014 oli 66,6 % ja v. 2015 58,9 %. Valtio maksoi yhtiölle vuosina 2014 ja 2015 syöttötariffitukea 26 ja 57 miljoonaa euroa.
 Suomen viranomaiset ovat valtiontukikirjelmässään v. 2011 ilmoittaneet EU:lle, että 2015 mennessä rakennettavien voimaloiden tuotantokustannuslaskelmissa tuottoasteeksi katsotaan 11 %, ja 2015 jälkeen rakennettaessa 9,6 %. Runsaan syöttötariffituen ansiosta yhtiöt ovat kuitenkin voineet nostaa kymmenien prosenttien vuosituoton. Voimaloiden tehot, korkeus ja sähköntuotto ovat kehittyneet nopeammin kuin tukea suunniteltaessa tiedettiin. Hyödyn korjaa tuulivoimatoimija kokonaisuudessaan, kun tuki on joustamaton. Kyseessä on ansioton arvonnousu, jonka leikkaamista olisikin ryhdyttävä selvittämään.
 Tuulivoiman rakentaminen tukitoimin ei ole enää perusteltua myöskään  EU:n tai lähialueiden CO2-päästöjen kannalta, sillä olemme saavuttaneet vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet etuajassa jo vuonna 2015. Suomi on uusiutuvan energian kärkimaita ilman tänne soveltumatonta yhteiskunnalle kalliiksi käyvää tuulivoimarakentamistakin.
 Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) vastikään (6.4.2017) julkaiseman tarkastuskertomuksen mukaan tuulivoimatuotannon tukeminen syöttötariffilla on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi tukijärjestelmäksi. Vuonna 2011 sähkön markkinahinta kääntyi laskuun noin 50 eurosta ja päätyi vuonna 2015 noin 30 euroon megawattitunnilta. Nykyennusteet sähkön tulevasta hintakehityksestä ovat sekä Suomessa että Euroopassa jakaantuneita. Markkinahinnalla 50 €/MWh sähkön tuotantotueksi tulisi yhteensä hieman yli 2 miljardia euroa. Sen sijaan nykytason mukainen markkinahinta 33 €/MWh tukikaudella 2017–2030 aiheuttaisi valtiontaloudelle runsaan 3 miljardin euron menot.
 Tuulivoiman kapasiteetti vuoden 2016 lopussa oli tarkastuskertomuksen mukaan 1 550 megawattia. Tarkastuskertomuksen (s. 27) mukaan tuulivoiman osuus kotimaisesta vuosituotannosta (66,2 TWh:sta) on vain 3,5 %. VTV arvioi (s. 26), että kustannukset ovat korkeat sekä yksikkö- että kokonaiskustannuksina tarkasteltuna. Syöttötariffilain mukainen tuulivoimatuki voikin lähivuosina nousta 300 milj. euroon vuodessa, jos keskimääräinen sähkön markkinahinta pysyy matalana .
 VTV on kertomuksessaan tarkastellut myös TEMin asettaman työryhmän 13.5.2016 antamaa raporttia, jossa valmisteltiin uutta kilpailuun perustuvaa tuulivoiman tukijärjestelmää. TEMin työryhmän esittämissä vaihtoehdoissa ei tarkastuskertomuksen mukaan ole tuesta luopumista koskevaa vaihtoehtoa, vaikka kehittämistarkasteluissa olisi tarpeen esittää myös ”nollavaihtoehto”. Kertomuksen suositusosassa (s. 7) tarkastusvirasto on todennut seuraavasti: ”Tukijärjestelmien kehittämistä koskevissa tarkasteluissa tulisi olla mukana vaihtoehtoiset tukimuodot ja kannustimet, jotka eivät lisää valtion menoja.” Myös tiedotteessaan VTV korosti, että olisi tarkasteltava myös sellaista vaihtoehtoa, että tukihanketta ei toteuteta.
Kansallista energia- ja ilmastostrategiaa hyväksyessään hallitus päätti, että tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista tehdään selvitys. Sen tulee olla riippumaton ja riittävän kattava. Lisäksi jatkossa tulee selvittää, millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, jotta toteutuisi myös kyseiseen strategiaan (tem.fi/strategia2016, s. 36) otettu tärkeä linjaus siitä, että haitallisten vaikutusten minimoimiseksi tuulivoimarakentaminen pyritään ensisijaisesti keskittämään suuriin yksiköihin ja riittävälle etäisyydelle pysyvästä asutuksesta.
Tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetti on noussut ja toisaalta investointikustannukset ovat laskeneet merkittävästi, ja muun muassa Suomen Tuulivoimayhdistys tuulivoimateollisuuden edustajana on tuonut esille, että pian tuulivoima pystyy hyvin kilpailemaan markkinaehtoisesti muun sähköntuotannon kanssa. Rakentamatta on vielä paljon syöttötariffituen saaneita tuulivoimahanke-alueita. Syöttötariffituen piiriin kuuluu jopa satoja sellaisia tuulivoimaloita, joiden rakentaminen ei ole vielä ehtinyt alkaa. Kyseisten tuulivoima-alueiden rakentaminen käynnistyy kuitenkin vielä tänä vuonna ja jatkuu pitkään vuoden 2017 jälkeenkin. Uusien hankkeiden tukemiseen lähivuosina ei ole mitään tarvetta. "   (LAINAUS PÄÄTTYY)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuulivoimayhtiöt, tuotantotuki, Kalevi Nikula, puolivälikehysriihi

Tuulivoimatuki vääristää energiamarkkinoita

Perjantai 30.9.2016 klo 14:46 - Veera Ruoho

Tuuliwatti sai valtion syöttötariffitukea n. 57 M€ (2015), liikevaihto 70,2M€, joten tuki muodosti merkittävän osan firman liikevaihdosta, sähkön myynnin merkitys on vain n. 13M€.

Tuulivoimatuki vääristää energiamarkkinoita eikä johda hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin (ref Lappeenrannan yliopiston tutkimus). Pääosa tuulivoimaloiden valmistuksessa syntyvistä päästöistä ja jätteistä jää mm. Kiinaan (generaattorin magneettien tarvitseman niobdeenin louhinta radioaktiivisesta sivukivestä tuottaa valtavat määrät lievästi radioaktiivista jätettä Kiinassa, jota ei käsitellä millään tavoin) ja komponenttien valmistusmaihin.

On väitetty, ettei tuulivoimala koko toimintaikänsä aikana saavuta edes sitä hiilidioksidisäästöä mitä sen valmistamiseen on mennyt, kun huomioidaan valmistus, laiteet, rakentaminen, betonivalut, kuljetus, tiet ja työmaiden tieltä poistetut metsät. Hiilidioksidipäästöihin vetoamisessa on kyse vain vihreästä kuplasta, jonka takana on vain raakaa ja häikäilemätöntä liiketoimintaa.

Tuulivoimaloiden osto ulkomailta vaikuttaa negatiivisesti suomen kauppataseeseen, sillä Suomessa ei ole tuulivoimaloiden valmistusta.

Tuulivoimaloiden työllisyysvaikutusta liioitellaan, mm isoimmalla tuulivoimaoperoijalla Tuuliwatilla ei ole tilinpäätöksen mukaan yhtään työntekijää. Tuulivoimaloiden pystytys tapahtuu niihin erikoistuneiden ulkomaalaisten kokeneiden työporukoiden toimesta. Laitoksen operointi tapahtuu etänä ulkomailta keskitetyistä ohjauskeskuksista. Harva ottaisi aloittelijoita rakentamaan 5 M€ laitetta. Suomalaisille on jääneet lähinnä maatyöt.

Suomi on jo saavuttanut ja ylittänyt tämänhetkiset päästötavoitteen 38% vuoteen 2020 mennessä.. EU on vaatinut vain 20% tasoa ja Suomen silloinen hallitus nosti kansalliseksi tavoitteeksi 38%, joka tämäkin tavoite saavutettiin ja ylitettiin jo 2015. Tuulivoiman päästötavoitteeseen vetoamisen tarve on siis jo poistunut.

Liikenne on merkittävä päästölähde. Liikennepäästöjä voitaisiin pienentää kehittämällä liikenteen biopolttoaineita.

Tuulivoiman potentiaalin lisäys nykyisestä tulisi lisäksi tapahtumaan kansalaisten asuinviihtyvyyden ja terveyden kustannuksella. Jo nykyisellä tuulivoiman asennuskannalla ja (puutteellisella) lainsäädännöllä on havaittavissa merkittävää haittaa kansalaisille. Pakollinen ympäristölupa tuulivoimaloille parantaisi kansalaisten asemaan tuulivoiman haittoja vastaan.

Tuulivoimalla tuotettiin sähkön (ei energian) tuotannosta vuonna 2015 vain 2,8%, joten kovin merkittävästä tuotannosta käytettyyn tukeen nähden ei siis ollut kyse. Kovilla pakkasilla 2016 oli jo syntyä sähköpula, koska tuulivoiman takia varavoimaloita on suljettu kannattamattomina. Lisäksi kovilla pakkasilla kun sähkön tarve on suurimmillaan, on tyyntä ja tuulivoiman tuotanto on pienemmillään.

Energiatuen käyttö tuulivoimaan on tehotonta, joka on osoitettu tutkimuksissa. (ref Lappeenrannan yliopiston tutkimus)

Tuulivoimayhtiöt tekevät huimia tuloksia sijoittajille anteliaan tuulivoimatuen johdosta, esimerkiksi Suomessa alan suurin yhtiö Tuuliwatti Oy ( tilinpäätöksen mukaan. Ks myös http://www.largestcompanies.fi/yritys/Tuuliwatti-Oy-3375347/tilinpaatos-ja-tunnusluvut )

- liikevaihto 70,2 M€

- nettotulos 32,1 M€

- tuotto sijoitetulle pääomalle 16,7% 

- työntekijöitä 0 (nolla)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuulivoima, energia, tuki

Tuulivoimaa vastustamalla miljardin säästöt -Kauniaisten PS Huttunen toteaa

Tiistai 8.3.2016 klo 21:31

 Kauniaisten perussuomalaisten puheenjohtajan Huttusen tiedote: 

"Tuulivoimaa vastustavan kansalaistoiminnan voidaan katsoa säästäneen miljardin valtion rahoja, koska toteutumattomien/viivästyneiden tuulivoimahankkeiden tukia on jäänyt siten maksamatta vastoin edellisten hallitusten suunnitelmia.

Toki kansalaisten motiivi on taistella kotiensa, asuinviihtyvyytensä ja terveytensä puolesta tuulivoiman haittoja vastaan, mutta siinä sivussa valtiollekin on tullut säästöä.


Vuoden 2015 tuulivoimatuet on nyt julkistettu.

Vuonna 2015 maksettiin tuulivoimatukia 143,0 miljoonaa euroa (tarkasti ottaen 142 977 899,38 euroa).  Linkki:
https://tuotantotuki.emvi.fi/Installations   (maksetut tuotantotuet/ vuosi 2015/ kaikki tuulivoimalat)

Näillekin rahoille olisi saattanut olla parempaakin käyttöä kuin ulkomaisten sijoittajien rikastuttaminen, mutta näin mennään. Tilanne olisi pahempi ilman Perussuomalaisten puolueen ponnistuksia.

Tuullivoimatuki luotiin edistämään uusiutuvan energian tavoitetta 38% vuonna 2020.
Mutta tämä uusiutuvan energian tavoitetaso 38% saavutettiin etuajassa jo viime vuonna ihan tuulivoimasta riippumatta.

Koko tuulivoimatuki on uusiutuvan energian nykytilanteessa täysin turha ja tarpeeton kustannuserä eikä tue kotimaista työllisyyttä.

Vuoden 2015 Energiaviraston maksettujen tukipäätösten pohjalta arvioidut kustannukset olisivatolleet 453,8 miljoonaa euroa, jos koko tuulivoimakapasiteetti (2500 MVA) olisi ollut viime vuoden käytössä.

Eli pelkästään vuodelta 2015 säästyi siis 310,8 miljoonaa euroa valtion rahaa suureltaosin kansalaistoiminnan ansiosta. 

On huomattava millä innolla ja voimalla edelliset hallitukset, tuulivoimasijoittajat, TEM, YM ja kunnat ovat ajaneet tuulivoimaa eteenpäin keinoja kaihtamatta vuosikausia.

Tuulivoimalle maksetut kaikki tuet 2011-2015

Tuulivoimalle maksetut tuet yhteensä 2011-2015 ovat kaikkiaan 241 miljoonaa euroa (tarkasti ottaen 241 360 409,66 euroa.). Linkki:
https://tuotantotuki.emvi.fi/Installations   (maksetut tuotantotuet/ aikaväli yhteensä/ kaikki tuulivoimalat)
Tuulivoimatukien summa kolmen vuoden jaksolla 1.7.2012 - 30.6.2015 olisi ollut arviolta noin 1,211miljardia euroa, jos suunnitellut tuulivoimalat olisi rakennettu kuten hallitukset aikoinaan halusivat. Näin ei ole päässyt tapahtumaan, suureltaosin kansalaisaktiivisuuden takia, mistä tuulivoimasijoittajat, TEM, YM ja kunnat ovat olleet käärmeissään kotejaan puolustaville valittajille. STM sen sijaan on ollut ansiokkaasti kansalaisten terveyden asialla ja aidosti huolissaan tuulivoiman vaikutuksista kansan terveyteen ja asuinviihtyvyyteen.
  
Mielestäni TV-KY yhdistys (perustettu 2012) on noussut merkittäväksi tekijäksi ja asiantuntijaksi kansalaisille tuulivoiman haittoja vastaan. TV-KY yhdistys auttaa ja neuvoo tuulivoiman jalkoihin jääviä hätääntyneitä kansalaisia vapaaehtoisvoimin ilman minkäänlaista ulkopuolista rahoitusta. 

Siitä huolimatta tai siitä syystä mm. YM ja TEM eivät mm. huoli TV-KY kansalaisyhdistystä toimikuntiinsa mukaan useista pyynnöistä ja toivomuksista huolimatta, mutta tuulivoimarakentajien STY on aina edustettuna.

Näinä vaikeina aikoina tuulivoiman vapaaehtoisen kansalaistoiminan voidaan katsoa säästäneen tähän mennessä veronmaksajien rahoja noin miljardi euroa viimeisen kolmen vuoden aikana.

Linkkejä:

Katso tänään maksettu tuulivoimatuki reaaliaikaisena:
http://tuulivahinko.fi/

1 kommentti . Avainsanat: tuulivoima, tuulivoimatuki, kansalaistoiminta