Lasten turvallisuuudesta päivähoidossa

Keskiviikko 15.6.2016 klo 22:11 - Veera Ruoho

Valtuustokysymys lasten turvallisuudesta päivähoidossa

 

STM:n ja Stakesin Päivähoidon turvallisuussuunnittelu –oppaassa (2008)  todetaan ympäristön muuttuminen ja siinä todetaan muun muassa seuraavasti:  ”Riskeihin varautuminen on jatkuva prosessi..Uusien riskien jatkuva havainnointi ja tunnistaminen sekä henkilöstön valmistautuminen ennalta toimimaan erilaisissa häiriötilanteissa nostavat merkittävästi toimintayksikön turvallisuustasoa. Erityisen tärkeää on keskittyä toimenpiteisiin, joiden avulla kokonaan ehkäistään henkilöturvallisuutta uhkaavien riskien toteutuminen tai pystytään tehokkaasti rajoittamaan syntyneen häiriötilanteen vaikutuksia. ” (Mts.8.)

 

Tietooni on tullut useampia tapauksia, joissa päivähoidossa olevat lapset ovat joutuneet väkivallan uhan alaiseksi ja jopa väkivallan kohteeksi.

 

 Tietooni on myös saatettu, että vanhemmat tilanteissa, joissa eri etnistä taustaa oleva lapsi tai lapset aiheuttavat lapselleen vaaratilanteita ja väkivaltaa, mieluimmin vaihtavat lapsensa päiväkotia kuin ilmoittavat asiasta eteenpäin. Tämä johtuu sensitiivisestä aiheesta, jossa  lapsensa turvallisuudesta huolestunut ilmoittaja  kokee helposti leimautuvansa rasistiksi.   Henkilöriskit, jotka kohdistuvat päiväkodissa olevien lasten terveyteen, hyvinvointiin ja yleisesti heidän fyysiseen ja psyykkiseen turvallisuuteen tulee ottaa vakavasti ja niistä tulisi voida ilmoittaa ilman pelkoa.  Oman lapsen joutuminen väkivallan uhriksi on traumaattinen tapahtuma myös vanhemmille, eivätkä aiheettomat rasismisyytökset tilannetta helpota.

 

Lapsen varhaiskasvatus on kodin ja päiväkodin välistä yhteistyötä.  Päiväkotien henkilömitoituksilla on erittäin haasteellista ja käytännössä mahdotonta vahtia päiväkoti-ikäisten lasten jokaista liikettä ja tekemisiä, joten vaaratilanteita ja väkivallantekoja on käytännössä mahdotonta välttää.  Kohtuutonta olisi siten syyllistää tapahtuneista täystyöllistettyä päiväkodin henkilökuntaa, eikä pelkästään henkilöstöä lisäämällä ongelmat ratkea.

 

 Useimmiten päivähoidossa ei tapahdu väkivallan tekoja tai niihin ehditään puuttua ajoissa, mutta viitaten yllä mainittuun STM:n ohjeistukseen, että uusien riskien havainnoinnilla ja tunnistamisella voidaan nostaa turvallisuustasoa, kysyn Espoon kaupungilta:

 

1. Onko Espoon kaupunki havainnut ja tunnistanut uusia riskejä lasten päiväkotiturvallisuudelle?

 

2. Aikooko Espoon kaupunki korostaa päiväkodin ja vanhempien yhteistyössä tapahtuvassa lapsen varhaiskasvatuksessa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ?

 

3. Miten Espoon kaupunki takaa lasten turvallisuuden päivähoidossa samalla kun STM:n ja Stakesin oppaan mukaan ”päivähoidon asiakkaiden uskonnollisia ja etnisiä näkökohtia ja perinteitä on kunnioitettava toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa” (mts.75)  ?   

 

 4. Moni maahanmuuttajaperhe tulee kulttuureista, joissa naisten ja tyttöjen asema on perinteisesti  ollut heikompi kuin Suomessa; miten Espoon kaupunki varmistaa, ettei tämä heijastu myös päiväkotilasten turvallisuustilanteeseen?

 Veera Ruoho (PS)         Espoossa 13.6.2016

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuustokysymys, Päivähoidon turvallisuussuunnittelu, riskien havannointi ja tunnistaminen, henkilöriskit, varhaiskasvatus, naisten ja tyttöjen asema, Espoo

Lapsen etu on nauttia ajasta rakastavien ja hyvää huolta pitävien vanhempien seurassa

Keskiviikko 11.11.2015 klo 22:46

Eilen oli täysistunnossa käsittelyssä Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (HE 80/2015 vp). Hallituksen esityksen mukaan subjektiivista päivähoito-oikeutetta rajoitetaan siten, että esim työttömällä tai toista lastaan kotona hoitavalla on täysipäiväisen päivähoito-oikeuden sijaan tulevaisuudessa oikeus pitää lastaan päiväkodissa 20 tuntia viikossa joko niin että on tiettyinä päivinä täyspitkät päivät tai niin, että on joka päivä puoli päivää. Esityksen mukaan, jos lapsen etu sitä vaatii, hän voi olla vanhemman em. olosuhteista riippumatta kokopäiväisesti päivähoidossa. Mielestäni esitys on hyvä ja edelleen tukee lapsen oikeuksia -myös oikeutta olla rakastavien ja huolehtevien vanhempiensa seurassa riippumatta koulutustaustasta. Tutkimustenkin mukaan suurin osa kansasta tukee subjektiivisen päivähoidon rajaamista. Salissa kuitenkin alkoi vimmattu kauhistelu siitä kuinka lapsen etua sorretaan, kun ei saakaan korkeakoulutetun päiväkotihenkilökunnan tarjoamaa varhaiskasvatusta yhtä pitkään kuin ennen, jos vanhemmat, tai jompi kumpi vanhemmista on kotona työttömyyden takia tai hoitaa toista lastaan kotona.

Oma puheenvuoroni aiheutti debatissa sen verran möykkää, etten omaa ääntäni ollut kuulla. Pistinpä volyymiä kaakkoon ja jatkoin sitkeästi sanomiseni loppun:

Täysistunto
Tiistai 10.11.2015 klo 13.59
4
15.18VeeraRuoho ps(vastauspuheenvuoro)
"Arvoisa rouva puhemies! Minä mietin mielessäni, mitä ne vanhemmat, jotka parhaillaankin hoitavat lapsiaan, ovat työttömiä ja vähän koulutettuja, miettivät kuunnellessaan teitä, arvoisat kansanedustajat, jotka suorastaan kauhistelette näitten työttömien mukamas laadutonta kasvatusta. (Eduskunnasta: Herranjestas! — Välihuutoja) Retoriikkanne mukaan vain korkeakoulutetun päiväkotihenkilökunnan varhaiskasvatus olisi ainoa tie hyvään tulevaisuuteen. 
Äitinä koen olevani myös tässä asiassa asiantuntija. Enemmänkin tuolla päiväkotien puolella henkilökunta on huolissaan siitä, jos lapsi joutuu olemaan pitkän päivän päiväkodissa."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: subjektiivinen päivähoito-oikeus, varhaiskasvatus, päivähoidon rajaaminen