Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyen täysistunnon puheenvuoro

Lauantai 1.4.2017 klo 0:31 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 32 2017 vp
Torstai 30.3.2017 klo 15.58—18.43
Arvoisa puhemies!
Nyt käsittelyssä on tosiaan esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Uudenmaan kansanedustajana ympäristölupa-asiat ovat tulleet ikävälläkin tavalla tutuksi, sillä valitettavan usein ympäristölupaa vaativissa isoissa hankkeissa, kuten kalliolouhinta‑ ja kivenmurskaushankkeissa, paikallisten asukkaiden kokemukset jäävät konkreettisesti huomioimatta, vaikka heitä olisikin kuultu prosessin eri vaiheissa.
Hallituksen esityksessä todetaan samansuuntaisesti, että vaikka yva-laki onkin koettu toimivaksi, on viime vuosina entistä vahvemmin tullut esille asiakasnäkökulma eli eri lakien samanaikainen soveltaminen hankkeen perustamisvaiheessa tai toiminnan laajentamis‑ ja muutostilanteissa. Tällöin tarkastelun kohteina ovat ympäristövaikutusten arviointimenettely, ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupamenettely, luonnonsuojelulain mukaiset poikkeamispäätökset, vesilain mukainen lupa sekä maankäyttö‑ ja rakennuslain mukainen hankekaavoitus ja rakennuslupamenettely. 
Tosiaan viime yönä viimeksi valmistelin yhtä asiaa hallinto-oikeuteen — oliko se nyt vastaselitysvaiheessa — ja yleensä näissä lausunnoissa, mitä on pyydetty paikallisen kaupungin ympäristöjohtajalta ja näin, todetaan, että tästä louhinnasta ja murskauksesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa suojaetäisyyksien ollessa riittäviä.
Otan taas esimerkiksi tämän Espoo-tapauksen, eli siellä paikalliset asukkaat näkevät, että se matka kohteeseen on 100 metriä vähemmän, ja kaupunki näkee, että se on 100 metriä enemmän, mikä on erittäin erikoista. Näen kyllä myös mielenkiintoisena sen, että vaikka tosiaan yvassa todettaisiin hankkeen jatkovalmisteluissa huomioitavaksi asukkaiden suurimpia huolia, niitä ei todellakaan sitten huomioida.
Vielä viittaan esimerkkiin Espoossa, kun siinäkin niitä viime yönä tarkastelin. Kun siinä yvassa kuitenkin todetaan, että hankkeen toiminnoista tulee merkittävää haittaa ympäristölle ja asutukselle, niin on se kummallista, jos eivät sitten virkamiehet noudata tätä, mitä yvassa ollaan huomattu ja toteutettu. 
Kaiken kaikkiaan tässä asiakokonaisuudessa olen huomannut sen, että meillähän periaatteessa Suomessakin laki suojaa niin ympäristöä kuin asukkaita mutta sitten käytännössä niitä ympäristölupaehtoja ei sitten niin tarkkaan enää noudatetakaan ja sitten toisaalta, kun haetaan muutoslupaa siihen, niin siellä saatetaan hakea todella merkittävän suuria louhintamääriä.
Täysistunnon puheenvuoro PTK 32 2017 vp klo 18.08
Toinen puheenvuoroni samaan aiheeseen liittyen:
Arvoisa puhemies!
Tämä lupamenettelyn sujuvoittaminen ei saa tapahtua paikallisten asukkaiden ja ympäristön kustannuksella.
Itse kannatan sitä, että hyvin varhaisessa vaiheessa jo identifioidaan ne mahdolliset ongelmat, mitkä aiheuttavat terveyshaittoja: melu, pöly, tärinät taikka vesien pilaantuminen, mitä voi myöskin tapahtua.
Olen ymmärtänyt, kun olen asiasta keskustellut ruotsalaisten kollegoiden kanssa, että on nimenomaan tärkeätä se, että ei aloiteta sellaiseen alueeseen tai paikkaan ollenkaan sitten, siten vähenevät ne valitukset, koska se on hirvittävä vuosikausien valitusprosessi ja sekä kustannuksia että ihmisille ihan inhimillistä kärsimystä siitä tulee. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristövaikutusten arviointimenettely, ympäristö-lupa, melu, pöly, tärinä, vedet

Louhinta ja murskaus asutuksen läheisyydessä terveydelle vaarallista

Keskiviikko 15.6.2016 klo 22:02 - Veera Ruoho

Mielipide Espoon ympäristölautakunnalle koskien Kaupunkitekniikan keskuksen hakemusta Espoon Kulmakorpi I kaava-alueen louhinnalle ja murskaukselle

 

Asutusta lähimmillään vain 400 metrin päässä

On virheellistä antaa kuvaa,  etteikö asutusta olisi lähempänä kuin 500 m Kolmperään asutukseen, kuten hakemuksessa toistuvasti esitetään ja vain kerran mainitaan, että "muutamaa poikkeusta lukuunottamatta etäisyys vähintään 500m.”  Tosiasiassa lähin kolmperäläinen asutus on 400m päässä. 100m väitetty lisäys näin pienillä etäisyyksillä on suuri, kun kyseessä on massiivinen louhinta ja muskaustyömaa.

 

Pölyntutkimukset tehtävä muutoin kuin pelkästään aistinvaraisesti

Aistinvarainen tarkkailu ei ole riittävä tapa selvittää pölyn leviäminen asutukseen, kuten hakemuksessa kerrotaan aiottavan toteuttaa pölyn tarkkailua. Mielipiteenäni esitän, että  pölytutkimukset tulee tehdä asianmukaisin mittarein.

 

Suojaamistoimenpiteet tehtävä ennen louhinnan ja murskauksen aloittamista

Hakemuksen mukainen “tarvittaessa kastelu ja pölynkeräävän aineen käyttäminen  suojaamaan enemmän, on reagointia jo tapahtuneeseen ongelmaan, siksi vaadin, että kastelu ja muu melun ja pölyn leviämisen estämiseen tarkoitettu toiminta ja rakenteet tulee olla kunnossa jo ennen  toimintojen aloittamista.

 

Pohjavedet pilaantuvat räjäytysaineista, ojissa virtaa nitraattia ja typpeä

Hakemuksessa myönnetään ojien  nitraatti ja typpipitoisuuksien kasvavan, mutta sen oletetaan laimenevan matkalla edemmäs. Edelleen hakemuksessa myönnetään pohjavesiin alueella imeytyvän räjäytysaineista vaarallisia aineita. Näitä kuitenkin vähätellään.

Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu aina jonkin verran räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä. Kokemuksen mukaan louhosalueilla maastoon johdettavat vedet voivat olla emäksisiä ja typpipitoisia. Aineet johtuvat pintavesien mukana ympäristön ojiin ja typpiyhdisteiden pitoisuuslisäys tulee olemaan suurin hankealueen lähiojissa, joissa typpipitoisuus voisi keskivirtaamalla nousta noin 7 - 23 mg/l. (Ramboll, 2016.)

Kulmakorpi I pohjavesiä on jo pilattu.  Pohjavesipisteestä 207A on löytynyt syanidia ja arseenia.

Pohjavesien myrkyt ovat suotautuneet sinne maaperän kautta. Maaperätutkimuksia ei ole tehty ja nyt tuo maaperä aiotaan kuoria ja kiviaines murskata, mikä lisää hengitettäviä myrkkyjä lähiasutukselle. Näin ollen hengitettävä ilmanlaatu ei siis sisältäisi pelkästään kivipölyä, joka sekin on jo terveydelle vaarallista, vaan myös myrkkyjä.  Esitän, ettei louhintoja suoriteta alueella, jossa  jo pilaantuneita pohjavesiä.  Räjäytysten paineesta ne lähtevät liikkeelle, kuten todennäköisesti on tapahtunut Mustanpuron kohdalla (kts. tässä myöhemmin).

Näytteenottopisteen 207A ja Kolmperän järven ja asutuksen välissä on hiekkakannas, joka läpäisee hyvin myös pilaantuneita pohjavesiä.  Pilaantuneet pohjavedet on ehdottomasti puhdistettava esim. suojapumppauksin.   Seuraukset näkyvät jo Nupurinjärvessä. Kolmperänärveä on varjeltava.

Korostan edelleen, että räjäytyspaineet pistävät pilaantuneet pohjavedet liikkeelle myös kauempaa kuin itse kaava-alueelta.

 

Kakarlampi

Ei ole uskottavaa, etteikö Kakarlammen luonnonsuojelualue, joka lähimmillään vain 200 m päässä Kulmakorpi I kaavasta, tulisi mitenkään vaarantumaan tai häiriintymään tai etteikö sillä olisi vaikutuksia Kakarlammen ekosysteemiin.

 

Mustanpurontien jo olemassa olevat kaivovesiongelmat

Vaikka itään välissä on yllä mainittu Kakarlammen luonnonsuojelualue, Kulmakorven louhinta ja murskaus rasittaa kohtuuttomasti jo ennestäänkin vaikeaa  Espoon mustanpurolaisten tilannetta.  Mustanpurontiellä on jo nyt useiden kaivojen vesi saastunut ja asukkaiden kokemusten mukaan johtuen Rudus Oy:n  mittavista räjäytyksistä.

 

Tein valtuustoaloitteen Mustanpurontien vesihuolto-ongelman pikaiseksi ratkaisemiseksi vuonna 2015, mutta edelleenkään Mustanpurontielle ei ole tulossa kunnallista vesihuoltoa, vaan he joutuvat noutamaan juomavetensä muutaman kilometrin päästä ST 1 huotamon viereisestä vesikraanasta. Pilaantunut vesi on aiheuttanut asukkaille erilaisia terveydellisiä haittoja. Vaadinkin, että Mustanpurontien vesihuolto tulee olla niinikään järjestetty kuntoon ennen kuin Kulmakorpi I kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan.

 

Riskit ja haitat ulottuvat koko Kolmperään mukaanlukien kirkkonummen puoleiset alueet

Kolmperään on alettu rakentamaan kunnallistekniikkaa (valmis kesällä 2017), mutta Kolmperän Kirkkonummen puoleisille tonteille kunnallistekniikan rakentaminen ei ulotu, vaikka kyseiset tontit kuuluvat kiinteästi Kolmperän kyläyhteisöön.   Kolmperäläisinä heille on samat riskit vesille kuin Espoon puoleisille kolmperäläisille, jotka ovat saamassa kunnallistekniikan.  Vaadin, että myös kirkkonummen puoleisten tonttien vesihuolto tulee olla järjestetty kuntoon ennen Kulmakorpi I kaavan toteuttamista,  sillä he kärsivät yhtä lailla Espoon kaupungin yleisen edun nimissä suoritettavasta louhinnasta ja murkaamisesta aiheutuvista haitoista ja riskeistä terveydelleen.

 

TSL 1 § mukaisia terveyshaittoja [1] ei saa tulla louhinnasta ja murskauksesta

Selostuksen mukaan yleinen etu vaatii Kulmakorpi I kaavan toteuttamista eli yleinen etu ajaa paikallisten asukkaiden etujen eli terveyden ohi. Selostuksessa ei kuitenkaan ole tarkennettu mikä tämä yleinen etu on. Luodaanko Kulmakorpi I kaavan toteuttamisella tosiasiallisesti esimerkiksi uusia työpaikkoja ei selviä selostuksessa, vaikka siinä on kuitenkin nähty tarpeelliseksi väittää yleisen edun ajavan yksityisen edun ohi. Asukkaat, joiden elinympäristöön kaava vaikuttaa voimakkaasti, tulee saada tietoa etukäteen minkälaista toimintaa alueelle on tulossa. Ei voi olla niinkään, että Espoon kaupunki rakentaa teollisuus- ja työmaa-alueen ilman, ettei se tiedä yhdenkään yrityksen –kansallisen tai ylikansallisen- olevan alueesta kiinnostunut. Tiedämme, että Espoossa on runsaasti tyhjiä toimistotiloja ja tarve raskaalle teollisuustoiminalle on niinikään hämärän peitossa.  Asukkaita kiinnostaa sekin mitä ovat sellaiset toimijat, jotka mahdollisesti hyötyisivät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä.

 Arvio  louhinnan ja murskaamisen kestosta on hakemuksen mukaan 5-10 vuotta tai markkinatilanne huomioiden. Se on hyvin epämääräinen arvio ja kohtuuton asukkaille kestää ympärivuotista yleensä klo 7-22 välisen ajan kestävää räjäytys, louhinta ja murskaustoimintaa meluineen ja pölyineen.

 Espoon kaupunki suoritti valtuutoaloitteeni pohjalta Ämmässuon vaikutusalueen asukkaille terveyskyselytutkimuksen syksyllä 2015, jonka tulosten perusteella ilmeni terveyshaittoja.  Esimerkiksi yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun. Kulmakorpi I kaavan toteuttaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla ei tule vähentämään näitä terveydelle haitallisia kokemuksia asukkaiden keskuudessa.

 

Lisääntynyt raskas liikenne vaarantaa kevyttä liikennettä entisestään

Raskaanliikenteen lisäys tulee olemaan näkyvä kun 70 -200 uutta kuormaa liikkuu Nupurintiellekin päivittäin.  Valtuustoaloitteeni kevyenliikenteenväylästä Nupurintien varteen mukaanlukien myös Kulmakorpi I kaavan ohittavasta osasta etenee tällä hetkellä suunnittelussa. Vetoan kevyenliikenteen turvallisuuteen, ja vaadin, että kevyenliikenteenväylän tuleekin olla valmis  jo ennen, jos Kulmakorpi I kaavaa aletaan toteuttamaan.

 

Hakemus ja kaavan toteuttaminen hylättävä, ellei ihmisten ja ympäristön terveyttä kyetä turvaamaan

Lopuksi esitän, että Kulmakorpi I kaavan toteuttaminen ja  tämä Kaupunkikeskuksen hakemus tulee hylätä, ellei edellämainittuja haittoja ja riskejä ihmisten ja ympäristön terveydelle kyetä poistamaan.  Ympäristö ja asutus on suojeltava laajemmilla suoja-viheralueilla ja pienemmällä louhinnalla, jonka murskausta ei tule tehdä asutuksen vieressä, kuten nyt hakemuksessa esitetään.

 27.6.2016

Kunnioittavasti

Veera Ruoho

Kansanedustaja

Email: veera.ruoho@eduskunta.fi

Tel. +358 50 512 2581, +358 50 331 3037

Kotiosoitteella turvakielto

 

[1] Laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairauttamuuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä (TSL 1 §).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kulmakorpi I , melu, pöly, tärinä, kaivot, pohjavedet, Terveydensuojelulaki, terveyskysely, valtuustoaloite

Espoon Siikajärven tp-hakijoiden hätämajoituskeskus pilaantuneen maa-aineksen päällä

Keskiviikko 30.12.2015 klo 16:44 - Veera Ruoho

Espoon hätämajoituskeskus pilaantuneen maa-aineksen päällä

 

Entisissä K-insituutin tiloissa, nykyisessä turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksessa Siikajärvellä on tapahtunut öljyvahinko vuonna 2014.  20 m3 öljysäiliöstä on vuotanut useita kuutioita polttoöljyä ympäröivään hiekkaiseen maaperään.  Pohjavesisuojelusuunnitelmassa (2015) lukee, ettei kaikkea öljyä ole saatu pois.

 

Maaperä on pilaantunut öljysäiliön kohdalla noin 4,5 metrin syvyyteen maanpinnasta  aina kalliopintaan saakka. Öljyä on levinnyt salaojaputkikanaalia myöten ja salaojakaivoissa on havaittu öljyä. Kohteessa on tehty maanperän kunnostusta massanvaihdolla ja öljyisiä vesiä on johdettu 1- luokan öljynerottimen kautta ojaan. Kunnostustoimenpiteitä on suoritettu kiinteistön piha-alueella, mutta Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan rakennuksien alapuolelle jää pilaantunutta maa-ainesta. ( Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 2015.)

 

 

Riskinarviointi pohjavesialueilla

 

Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (kohta 8.1.10.) mukaan Siikajärvellä on riskikohteissa asutus ja jätevedet sekä öljysäiliöt suuri riski pohjavesille.

 

Edelleen kohdassa  “ Toimenpideohjelmat, vastuutahot, valvonta” (13)  Toimenpidesuositus: Suojaamattomien öljysäiliöiden poistaminen, jossa  vastuutahona  kiinteistön omistaja. Valvonta kuuluu Pelastuslaitokselle.  Toteutus 2015 eteenpäin.

 

Olennaista Siikajärven tapauksesssa on, että öljyä on edelleen rakennuksen alla suojellulla pohjavesialueella. 

 

Ei voida sanoa , etteikö ole asiaa tiedetty, koska  viittaamani suunnitelma on julkaisu ennen kuin turvapaikanhakijoita on tuotu Siikajärvelle. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus) ( YSL 6 § ).

 

 

ELY-keskus tutkii myös putkirikon mahdollisuutta, joka lähellä porakaivoa ja öljysäiliötä, josta tulee käyttövesi  hätämajoituskeskukseen. 

Porakaivon pumppu on ainakin kerran ollut rikki.

 

Puhdistamon mittaustuloksissa virtaama on tosi pieni. Laskennallinen käyttöveden määrä tästä on alle 30 kuutiota /vrk. Poisajetun lietteen määrä on todella suuri. Laskennallinen käyytöveden määrä tästä on yli  60 kuutiota /vrk. Tässä on suuri epäsuhta. Saamieni tietojen mukaan porakaivon tuotto on 55 kuutiota /vrk.

Lähteet:

Aittola, Maija (2015) Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2015. Saatavilla osoitteessa:

http://www.espoo.fi/download/noname/%7B79A660C3-14B3-4D9A-8FC4-6D6BC68A15ED%7D/60534  [Viitattu 30.12.2015]

Paikallisten anonymina pysyvien siikajärveläisten asukkaiden havaintoja ympäristöstään ja keräämiä tietoja eri viranomaislähteistä syksyltä 2015. Ei julkaistu. [Viitattu 30.12.2015]

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Siikajärvi, turvapaikanhakijat, öljyvuoto, jätevedet