Vastuullista yritystoimintaa -koherentisti politiikkalinjausten kanssa

Torstai 23.6.2016 klo 13:30 - Veera Ruoho

Vastuullinen yritystoiminta vaatii meiltä toimia

 

Viime syksynä YK:ssa sovittuja kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita ei voida saavuttaa ilman vastuullista yritystoimintaa. Yksityisellä sektorilla on tärkeä rooli kehityksen vauhdittajana, ja voimme sääntelyllä ohjata yrityksiä vastuullisuuteen. Ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointi on lopulta yrityksenkin etu ja liiketoiminnan edellytys.

Toukokuun puolivälissä pääministeri Sipilä esitteli valtion uuden omistajastrategian. Siinä on yhteiskuntavastuulla aiempaa suurempi rooli, ja aggressiivinen verosuunnittelu on kielletty kokonaan. Valtionyhtiöt ovat jo vuodesta 2014 raportoineet julkisesti verojalanjälkensä. Käytäntö on osoittanut, että puutteellisen ohjeistuksen vuoksi suurin osa raporteista ei ole riittävän kattavia antaakseen lukijalle kokonaiskuvan yhtiön verojärjestelyistä. Uuden omistajastrategian myötä raportointiohjeistus päivitetään syksyllä.

Pidän tärkeänä, että uusi ohjeistus edellyttää, että yritykset raportoivat tiedot eritellysti jokaisen toimintamaan osalta ja verolajin osalta. Yritysten tulee myös määritellä, mitä ne tarkoittavat verovastuullisella toiminnalla. Kansainvälisen verotuksen porsaanreikien vuoksi pelkkä lain kirjaimen mukaan toimiminen ei riitä takaamaan verovastuullisuutta. Näen, että tämä on yritysten kilpailuetu ajassa, kun ihmiset päättävät entistä enemmän kulutustottumuksiaan kestävän kehityksen mukaisesti.

Olen itse Nesteen sidosryhmien välisen neuvottelukunnan jäsen. Valtio omistaa öljynjalostusyhtiö Nesteestä enemmistön.

Meidän yhteisesti omistamiemme yritysten tulee toimia edelläkävijöinä, mutta yhteiskunta-, ympäristö- ja verovastuullinen liiketoiminta ei ole vain valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden velvollisuus. Minkään yrityksen ei tule saada kilpailuetua aggressiivisesta verosuunnittelusta, saastuttamisesta tai ihmisoikeuksien polkemisesta. Tämä edellyttää, että suomalainen lainsäädäntö mahdollistaa kehitysmaissa tapahtuneiden rikkeiden käsittelemisen Suomessa, jos siihen ei ole toimintamaassa esimerkiksi heikon hallinnon vuoksi mahdollisuutta. Verokikkailun kuriin saaminen vaatii veroparatiisien pysäyttämistä – ja siihen eivät kehitysmaat yksin pysty.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli yritysten vastuullisuuden edistämisessä ja seuraamisessa. Esimerkiksi Finnwatch tutkii suomalaisyritysten toimintaa kehitysmaissa. Järjestön raportit ovat muun muassa paljastaneet broileritehtaiden karut työolot Thaimaassa ja johtaneet parannuksiin lasitehtailla. Myös Nesteen käyttämiltä malesialaisilta palmuöljyplantaaseilta on löydetty ongelmia, joiden korjaamisesta yhtiö on käynyt Finnwatchin kanssa vuoropuhelua vuodesta 2014. Tämän vuoden maaliskuussa Neste otti tärkeän askeleen ja julkaisi listan raaka-ainetoimittajistaan. Järjestöjen mahdollisuus tehdä tällaista tutkimusta ja vaikuttamistyötä on turvattava.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävä kehitys, Agenda 2030, verosuunnittelu, yhteiskuntavastuu, yritykset, kansalaisjärjestöt, FinnWatch

TIEDOTE: Ruoho vaatii: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä

Maanantai 15.2.2016 klo 10:07 - Veera Ruoho


Tiedote 15.2.2016

Julkaisuvapaa

Aihe: Perussuomalaisten Veera Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä 


Perussuomalaisten Veera Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä

 

Yle uutisoi viime viikolla, että Luona Oy:n vastaanottokeskukset poikivat valituksia. On pulaa henkilökunnasta ja sen väitetään olevan osin epäpätevää. Maahanmuuttoviraston ohjeita henkilökunnan määrästä ja ammattiosaamisesta ei tunnuta noudatettavan.

 

”Turvapaikkakriisi  houkuttaa yrityksiä hyötymään tilanteesta. Suomi on ollut takki levällään ja täysin valmistautumaton tällaiseen kansainvaellukseen. Aikaisemmat hallitukset ovat naivisti tuudittautuneet maahanmuuttotilanteen muuttumattomuuteen”, toteaa perussuomalaisten espoolaiskansanedustaja Veera Ruoho.

 

”Kriisistä on tulossa Suomelle pelkästään tänä vuonna ainakin miljardin lasku. Pitää olla tarkka, mihin jokainen sentti käytetään”, jatkaa Ruoho.

 

Joulun alla hallitus kirjoitti 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen ohjelman. Myös vastaanottokeskukset olivat tarkastelussa. Perussuomalaisten vaatimuksesta vastaanottokeskuksille määritetään hyväksyttävä kustannustaso, niiden turvallisuutta parannetaan, niille luodaan järjestyssäännöt ja asukkaille päivittäinen ilmoittautumisvelvollisuus vastaanottorahan edellytyksenä.

 

”Sisäministeriössä arvioidaan parhaillaan vastaanottokeskuksia, niiden käytäntöjä muutetaan ja osa keskuksista suljetaan. Samalla lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa niin, että vain yleishyödylliset, rajatun voitonjaon yhtiöt ja julkiset toimijat pääsisivät perustamaan keskuksia”, vaatii Ruoho.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Veera Ruoho (ps)

050-3313 037  ja 050 5122 581

1 kommentti . Avainsanat: vastaanottokeskus, yritykset, YLE, Luona Oy, turvapaikkakriisi, kustannukset