Maahantulokiellon rikkomisesta vankeutta

Keskiviikko 29.3.2017 klo 13:29 - Veera Ruoho

PS:n poliisikansanedustajat: Maahantulokiellon rikkomisesta vankeutta

Vuosittain sadat ulkomaalaiset rikolliset rikkovat heille asetettua maahantulokieltoa. Ammatikseen rikoksia tekeviä henkilöitä ei hillitse mahdollinen sakko maahantulokiellon rikkomisesta.

Perussuomalaiset poliisikansanedustajat ehdottavat ulkomaalaislain mukaisen maahantulokiellon rikkomisesta seuraavan rangaistusmaksimin korottamista sakosta vankeuteen kahdeksi vuodeksi.

”Muissa Pohjoismaissa maahantulokiellon rikkomisesta voi saada vankeutta. Suomen lainsäädäntö ei saa olla piiruakaan löysempi”, painottaa espoolainen Veera Ruoho.

Helsingissä ulkomaalaisten tekemien rikosten osuus kaikista rikoksista on noin 25 %. Rajat ylittävästä rikollisuudesta on tullut pysyvä ilmiö. Suomi on erityisen houkutteleva rikoksen uusijoille, koska maahantulokiellon rikkomisesta uhkaa vain sakkorangaistus, joka jää sekin yleensä maksamatta.

”Rikoslajista riippuen taparikollinen tekee jopa 10-30 rikosta vuodessa. Vuonna 2015 kiinnijääneitä maahantulokiellon rikkojia oli yli 500. Parhaimmillaan maahantulokiellon rikkomisesta seuraavalla vankeusrangaistuksella voitaisiin estää tuhansia rikoksia vuodessa”, pohtii Mika Raatikainen Helsingistä.

”Valvonta rajoillamme on tehostunut, yhä useampi maahantulokiellon rikkoja jää kiinni, mutta rangaistus ei pure. Maahantulokieltoa uhmataan. Tämän vuoksi rangaistusta on ehdottomasti tiukennettava”, vaativat perussuomalaiset poliisikansanedustajat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahantulorikos, maahantulo, rikos, polisi, vankeus, sakko

Saksalainen naispoliisi kertoo nykyarjesta

Tiistai 28.3.2017 klo 8:50 - Veera Ruoho

Saksalainen maahanmuuttajataustainen naispoliisikollega kirjoitti kirjan, josta suomennos ilmestyy huhtikuussa. Alla hiukan makupalaa:

Poliisin arjessa näkyy maahanmuuton ongelmien kirjo 


Turkkilainen mies hälyttää kotiinsa poliisin Bochumin kaupungissa, Ruhrin alueen Saksassa. Paikalle suuntaa komissaari Tania Kambouri parinsa kanssa. Kun naispoliisipartio saapuu kohteeseen, kysyy mies suuttuneena, mitä nämä poliisinlutkat hänestä haluavat ja kieltäytyy puhumasta heille yhtään mitään. Mies vaati vain, että poliisin johtokeskus lähettää välittömästi paikalle miespoliisipartion. Hänen mukaansa miehet työskentelevät myös paljon paremmin. 


Kuvaus on tosi ja lajissaan sääntö eikä poikkeus kaduilla partioivien poliisien ja muidenkin viranomaisten arjesta Saksassa. Poliisina ja kreikkalaissyntyisenä naisena Tanja Kambouri on kolminkertaisesti alttiina eriasteisille hyökkäyksille kaduilla partioidessaan. Lopulta hän päätti puolustautua tietäen, että aihe on tulenarka. 


- Me haluamme pysyä aina ja ikuisesti poliittisesti korrekteina, emmekä sanoa yhtään mitään väärää. Minä puhun mieluummin avoimesti ja suoraan kuin näyttelen tekopyhää,” toteaa Kambouri.

Pinnan alla kuohuu


Saksasta Suomeen välitettävät uutiset maalaavat pääosin melko myönteistä kuvaa sikäläisestä maahanmuuttopolitiikasta ja tulijoiden integroitumisesta. Saksan historiaan kuuluu useita maahanmuuttoaaltoja, joista yksi, työperäinen ja laaja, osuu 60- 70-luvuille ja silloin tultiin Etelä-Euroopasta ja Turkista. Nykyinen turvapaikanhakija-aalto viime vuodelta alkoi Syyrian sodan ja Lähi-idän yleisen epävakauden seurauksena.


Hyvässä muistissamme on liittokansleri Angela Merkelin pitämä puhe vuoden 2015 syksyltä, jossa hän avasi sydämensä ja rajansa pakolaisvirralle iskulauseella ”Wir schaffen das!”, Me hoidamme tämän! Saksan tapahtumia seuraavia hämmensi tässä yhteydessä liittokanslerin viesti lokakuulta 2010, jolloin hän Kristillisdemokraattisen puolueensa CDU:n nuorisojärjestön kokouksessa ja muutamassa muussa yhteydessä pitämässään puheessa oli todennut, että yritys rakentaa monikulttuurinen yhteiskunta ja elää rintarinnan sekä nauttia toisistamme on epäonnistunut täysin. 


Laajaa kritiikkiä ja julkista keskustelua


Monikulttuurisuuden vaikeaan teemaan tarttui yhdessä maahanmuuttajarikkaimmista osavaltioista asuva ja työskentelevä poliisi Tania Kambouri. Hänen kriittinen kirjansa on tosin ilmestynyt ennen nykyistä vuoteen 2015 osunutta ja koko Eurooppaa ravistellutta pakolaisaaltoa. Integroitumisen ongelmia ja maahanmuuttajaväestön arkea hän kohtaa työssään joka päivä. 


- Väistämätön osa maahanmuuttajien integraatiota on erilaisten kulttuuristen taustojen vaikutus, mikä johtaa väistämättä konflikteihin, toteaa kolmikymppinen Kambouri kirjassaan. 


 Kambouri itse on maahanmuuttajataustaisesta perheestä. Hänen isovanhempansa tulivat Kreikasta väliaikaisesti Saksaan töihin 70-luvulla, jäivät maahan ja sopeutuivat täysin. Tarina on suorastaan kliseinen maahanmuuttajatarina noiden vuosikymmenten Saksasta. Työssään poliisina Kambouri on havainnut nykyisessä ajassa valtavan eron verrattuna hänen oman aikansa integraatioon ja elämään siirtolaistaustaisena lapsena Saksassa. Kehitys ei ole kulkenut lainkaan suotuisaan suuntaan. 


- Onnistunut integraatio ei näy missään. Kun ei tehdä tyhmyyksiä, ei ole kaduilla yhteenottoja, ei kirkuvia otsikoita eikä uutisten erikoislähetyksiä, ei kukaan huomaa mitään ihmeellistä ympärillään, kirjoittaa Kambouri. 


Tania Kambouri partioi synnyinkaupunkinsa Bochumin katuja. Protestiksi jatkuvasti lisääntyville sekä itseen että poliisikollegoihin kohdistuvia verbaalisille ja fyysisille hyökkäyksille, Kambouri kirjoitti syksyllä 2013 lukijakirjeen alansa ammattiliiton lehteen ”Deutsche Polizei”. Reaktio kirjoitukseen oli aivan valtava. Sadat poliisikollegat ympäri maata tukivat häntä ja rohkaisivat, jotta hän esittäisi kritiikkinsä julkisuudessa.


Kollegoidensa pyyntöön Kambouri vastasi kirjoittamalla kirjan kokemuksistaan. (Tania Kambouri: Deutschland in Blaulicht; Notruf einer Polizistin, 2015, Piper). Kirjallaan hän hakee vastauksia kysymykseen, miksi integraatio-ongelmat ovat niin valtavan vaikeita ratkaista ja mitä heijastevaikutuksia integroimattomuudella on yhteiskuntaan, tavallisten kansalaisten arkeen eri puolilla ja eri tehtävissä. 


- Haluan nostaa esille epäkohtia selkeästi ja kaunistelematta, kuten itse ne koen joka päivä työssäni. Haluan nimetä tekijän ja syyllisen, jotta voidaan välttää lisäuhreja tulevaisuudessa, Kambouri selventää kirjassaan. – Tämä on varmasti sosiaaliromantikoille ja monille muille alussa hyvin epämukavaa, mutta olen vakuuttunut, että se kannattaa. Mitä pidempään odotamme tekemättä mitään, sitä vaikeammaksi kaikki tulee korjata.
Kirjassaan Kambouri käy läpi monipuolisesti maahanmuuton ongelmia tulijaryhmittäin – muslimitaustaiset, itäeurooppalaiset ja romanit, joita on valtaosa kaikista tulijoista. Eniten palstatilaa saa muslimitaustaisten integraatio, sillä Kambourin kokemusten ja virallisten tilastojen valossa juuri tällä ryhmällä on vaikeinta sopeutua saksalaiseen yhteiskuntaan ja eurooppalaiseen arvoyhteisöön ja heidän osuutensa rikostilastoissa on silmiinpistävä.
Integraation ongelmat eivät tule esille keskiluokassa.


Arkisessa poliisin työssään partiointitehtävissä Tania Kambouri on pannut merkille, että integraatio-ongelmat heijastuvat yhteiskunnan reunamille, sekä ylä- että alalaidoille. Vauraaseen yläluokkaan ne heijastuvat siten, että nämä muuttavat muurien sisään, valitsevat lapsilleen saksankieliset yksityiset tarhat ja koulut, eivätkä kohtaa maahanmuuttajia juuri lainkaan arjessaan Suoranainen eristäytyminen lisää ennakkoluuloja ja jyrkentää rajapintoja entisestään. 


- En halua osoitella, että yläluokka tai alaluokka olisi huono tai hyvä, vaan haluan kertoa, että eri yhteiskuntaluokat ja ryhmittymät reagoivat yhteiskunnan tuottamaan ilmiöön nimeltä maahanmuutto hyvin eri tavoin, Kambouri kirjoittaa.

Integraatio helppoa vain paperilla


Kambourin mukaan Saksassa keskustellaan säännöllisin väliajoin niin mediassa kuin politiikassakin siitä, onko monikulttuurisuus epäonnistunut. Erityisesti, kun jossakin on tapahtunut väkivaltarikos tai muuta hämminkiä, kerääntyy televisioon puolesta- ja vastaantiimit, yksi kiintiömaahanmuuttaja sekä asiantuntijoita eri aloilta. Vastaukseksi kysymykseen saadaan aina epäselvä Ei tai Kyllä sekä tyypillinen toteamus, että ”Kysymys on huonosti asetettu ja pitäisikin kysyä, että missä ovat ongelmat.” Niitä kukaan ei kuitenkaan koskaan suostu nimeämään. 


- Käytännön elämässä ja työssä nousee esiin jatkuvasti ongelmia, koska rajojen vetäminen ja säännöistä sopiminen on vaikeaa. Lähtökohtana pitää olla täkäläinen kulttuuri, lait ja asetukset sekä tavat, traditiot ja arvot. Tulijat sopeutuvat Saksaan eikä ikinä päinvastoin, kirjoittaa Kambouri.


Kambouri kuvaa, miten väärinymmärretty suvaitsevaisuus on monissa kohdin ajanut Saksan umpikujaan. Monikulttuurisuus sisältää valtavasti riskejä ja vähemmän sosiaaliromanttisia totuuksia: Kulttuuriset taustat, uskonnolliset vakaumukset ja vanhat traditiot eivät aina ole mitenkään sovitettavissa elämään rinnatusten. 


- Tällainen näkemys ei ole oikeistopopulismia, vaan tervettä ymmärrystä yhteiskunnasta,. Kulttuuriset eroavaisuudet tulee ottaa huomioon ja kunnioittaa, mutta toiselta puolen Saksan kaikkia lakeja tulee noudattaa. Piste, hän kuvaa. 


Tania Kambouri kertoo esimerkin, että hänkään ei menisi moskeijaan korkokengissä ja minihameessa, eikä Israelissa synagogaan ilman huivia. Jos hän muuttaisi vaikkapa Saudi-Arabiaan, niin hän ei siellä ajaisi autoa tai joisi alkoholia julkisella paikalla, koska se on siellä kiellettyä. Hän ei väheksyisi näitä sääntöjä vain siksi, että on kasvanut erilaisessa kulttuurissa – ei turistina eikä varsinkaan maahanmuuttajana. Ja sama sääntö pätee päinvastoin.

Esimerkki kulttuurisista eroavaisuuksista, jotka näkyvät poliisin työssä:

 
”Noin kymmenvuotias turkkilainen poika jäi kiinni näpistyksestä. Vanhemmat hälytettiin paikalle. Kun äiti tuli, hän riensi heti silittelemään, suutelemaan ja lohduttelemaan poikaansa. Poika työnsi äitinsä kauemmas ylimielisellä katseella joka viesti, että hän halusi olla rauhassa. Isä ei sanonut sanaakaan. Tässä kasvatustilanteessa valta on lapsella. Vanhemmille lapsi oli pasha, joka oli ehkä tehnyt pienen virheen. Kun poliisi kysyi, eikö isä aio sanoa tähän mitään, tämä vastasi vain: ”Mitä minun pitäisi tehdä?” Kun poliisi ennusti, että tällä kasvatusmenetelmällä lapsi päätyy rikoksen tielle ennen pitkää, eivät vanhemmat ottaneet tätä todesta.” 
--------------------------------------------------------------------------------------------------
TANJA KAMBOURI
syntyi kreikansukuiseen perheeseen Saksan Bochumissa vuonna 1983. Poliisikomissaarin työssään hän partioi synnyinkaupunkinsa katuja. Protestiksi jatkuvasti lisääntyville sekä itseen että poliisikollegoihin kohdistuvia verbaalisille ja fyysisille hyökkäyksille, Kambouri kirjoitti syksyllä 2013 lukijakirjeen alan ammattiliiton lehteen ”Deutsche Polizei”. Reaktio kirjoitukseen oli aivan valtava. Sadat poliisikollegat ympäri maata tukivat häntä ja rohkaisivat, jotta hän esittäisi kritiikkinsä julkisuudessa. Kirjan tarkoitus on toteuttaa tämä toive.
Takakansi:
”Poliisikomissaari Tanja Kambouri partioi päivittäin Saksan sosiaalisessa polttopisteessä. Hän kertoo epäkunnioittavan käytöksen ja väkivallan jatkuvasta lisääntymisestä sekä omista ongelmistaan erityisesti miespuolisten maahanmuuttajien kanssa.”
- Me haluamme pysyä aina ja ikuisesti poliittisesti korrektina emmekä sanoa yhtään mitään väärää. Puhun mieluummin avoimesti ja suoraan kuin näyttelen tekopyhää,” toteaa Kambouri.

Etutaite: 
Turkkilainen mies hälytti poliisin kotiinsa. Kun naispoliisipartio saapui paikalle, kysyi mies suuttuneena, mitä tämä poliisinlutka hänestä haluaa ja kieltäytyi puhumasta hänelle yhtään mitään. Mies vaati vain, että poliisin johtokeskus lähettää välittömästi paikalle miespoliisipartion. Hänen mukaansa miehet työskentelevät myös paljon paremmin. 
Tämä on poliisityön arkea Saksassa. Kuvailluntyyppistä epäkunnioittavaa käytöstä ja loukkauksia joutuvat poliisit kuuntelemaan työssään yhä useammin. Poliisina ja kreikkalaissyntyisenä naisena Tanja Kambouri on kolminkertaisesti alttiina hyökkäyksille kaduilla. Nyt hän on päättänyt puolustautua: ” Työnnän sormeni kipeään haavaan, vaikka tiedänkin, miten räjähdysaltis teema tässä on kyseessä.”
Kirjan lukenut poliisien ammattiliiton osavaltion johtaja (Nord-Rhein Westfaheln) Arnold Plickert:
”Kirja on autenttinen kuvaus poliisin arjesta Saksassa.”     

1 kommentti . Avainsanat: saksa, maahanmuutto

Suullinen kysymys poliitikkojen uhkailuun puuttumisesta

Perjantai 17.3.2017 klo 12:04 - Veera Ruoho

Täysistunto
Torstai 16.3.2017 klo 16.00
Suullinen kysymys poliitikkojen uhkailuun puuttumisesta (Veera Ruoho ps)
16.54 
Veera 
Ruoho 
ps
Arvoisa puhemies!
Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta, ensimmäisistä eduskuntavaaleista tuli kuluneeksi 110 vuotta tänään, ja huhtikuussa käydään kunnallisvaalit — elämme suomalaisen demokratian juhlavuotta.  
Toimiva kansanvalta tarvitsee yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita ihmisiä. Kovakin kritiikki kuuluu poliitikon työhön, mutta surullisen monille on tuttua myös uhkailtavaksi tai herjattavaksi joutuminen.
Kenenkään halu osallistua esimerkiksi kuntansa päätöksentekoon ei saa horjua siksi, että hän pelkää joutuvansa laittoman uhkailun kohteeksi. Pyrkimys tukahduttaa laillista poliittista toimintaa uhkailemalla on tuomittavaa, ja se uhkaa suomalaista demokratiaa.
Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen uhkailuvapaat kunnallisvaalit ja puuttuakseen muutenkin poliitikkojen kokemaan uhkailuun? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!] 
16.55 
Sisäministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies!
Erittäin hyvä kysymys. Vietämme tosiaan itsenäisyyden juhlavuotta ja voimme olla siitä ylpeitä. Meillä on nyt myös kunnallisvaalit, joissa taas voimme iloita siitä, että meillä on demokraattinen yhteiskunta, ja se pitää myös turvata.  
Tämä, minkä edustaja nosti esiin, koskettaa varmasti meitä monia, ja nimenomaan, se ei ole hyvä asia. Uhkailu on aina tuomittavaa, samoin vihapuhe, koska vihapuheistakin on hyvin lyhyt matka väkivaltaan. Kaikki ne ovat tuomittavia.
Miten ne ratkaistaan? Varmasti jokainen voi vaikuttaa siihen myöskin. Mutta ennen kaikkea, jos ajatellaan, mitä sisäministeriösektori voi tehdä, niin meillähän on poliiseille annettu lisää resursseja juuri siihen, minkä te täällä eduskunnassa päätitte, kun tehtiin budjettia: nettivalvontaan mutta myöskin vihapuheen kitkemiseen.
Teemme ihan kaikkemme, että me pystyisimme tätä kitkemään, mutta tietysti on aina sellaisia asioita, jotka tapahtuvat siellä paikallistasolla ja joihin ei poliisi välttämättä pysty puuttumaan. 
Kysymyksen käsittely päättyi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uhkailu, poliitikko, suullinen kysymys, eduskunta

Puolueen puheenjohtajaehdokkaaksi

Perjantai 10.3.2017 klo 19:12

Kansanedustaja Veera Ruoho: Ilmoittaudun Perussuomalaisten puheenjohtajakisaan. 

Perussuomalaiset on aikansa suurimmassa murroksessa. Tarvitsemme johtajuutta, joka saa meidät toimimaan yhdessä rintamassa 100-vuotiaan Suomen hyväksi, kansan hyvinvoinnin ja turvallisuuden parhaaksi.  

Puheenjohtaja Soinin suurten saappaiden sijaan katse maailmaa nähneisiin maihinnousukenkiini: 

Kansainvälistä kokemusta johtotehtävistä 

Olen johtanut menestyksellisesti 17 eri kansalaisuudesta muodostuneita puolentoistasadan hengen YK:n kansainvälisiä poliisijoukkoja siviilikriisinhallinnan tehtävissä. Saavutin niin paikallisten kuin muiden kansainvälisten toimijoiden arvostuksen ja luottamuksen noissa äärimmäisissäkin olosuhteissa konfliktialueilla.  

Maahanmuuttopolitiikan ja turvallisuuden osaaja 

Poliisityöni kautta (mm. ulkomaalaispoliisin turvapaikkatutkinta, maastakarkotusesitysten laadinta ja maasta poistamisen täytäntöönpanotehtävät) minulla on vankka kokemus ajankohtaisesta ja koko Eurooppaa koskettavasta turvapaikka-  ja maahanmuuttoliikkeestä. Olen tutkinut myös ihmiskauppaa. Tunnen erinomaisesti koko muuttoliikkeeseen liittyvän ongelmavyyhdin. 

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat minulla eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä hallinnassa. Siinä työssä tuen Suomen pitkää ulkopoliittista linjaa, jossa Suomen asiaa ajetaan Paasikiven linjalla: Hyvät suhteet kaikkiin naapureihin ja Suomen pitäminen kansainvälisten konfliktien ulkopuolella. 

Toimin lisäksi Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden limittyminen toisiinsa on tunnustettu.  

Olen suorittanut menestyksellä kehitystutkimuksen opintoja Helsingin ylipistossa valtiotieteellisessä, mikä tukee täysin työtäni.  

Kuntapuolen tuntemus 

Ajankohtainen terveydenhuollon uudistus on minulle tuttu aihe Suomen toiseksi suurimman kaupungin, Espoon, valtuutettuna ja sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tarpeen, jotta raja-aita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kaatuu. Perussuomalaisena vastustan yritysten kermankuorintaa ja sitä, etteivät yritykset maksaisi veroja Suomeen. Ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen säästää. Siksi ikäihmisilläkin tulisi olla rutiiniterveystarkastukset ja vanhusasiamies varmistamassa, että vanhukset saavat tasapuolisen kohtelun. 

Kuuntelen kenttää – koko Suomen alueellinen edustavuus 

Kotimaan politiikassa perussuomalaisten on jatkettava pienen ihmisen puolustajana Vennamon linjalla. Puheenjohtajana korostaisin myös pienyrittäjyyden merkitystä. Naisyrittäjät ovat jääneet valitettavan vähälle huomiolle. 

Olen politiikassa muita varten. Kuuntelen kirjaten muistiin kansan kokemuksia, mielipiteitä ja ideoita.  Perusuomalaiset puolue ei ole yhden miehen bändi, vaan vastuuta ja valtaa jaetaan. Osaamista meiltä löytyy eri sektoreilta. 

Näen tärkeänä alueellisen tasapainon ja suosinkin kehitysideoita, joilla voidaan varmistaa tasapuolinen koko Suomen kattava alueellinen edustavuus puolueen päättävissä elimissä. Jäsenistölle suoritetut kyselyt antavat tukea puoluejohdon työlle. Uudistuminen on luonnollista puheenjohtajavaihdoksessamuttei hyväksi koettua perustaa kannata murentaa. 

Meillä on monenlaisia ajatuksia joskus toisistaan täysin poikkeaviakin, mutta meitä kaikkia yhdistää perusuomalaisuus. 

Suosiomme perustuu kenttäväkemme kovaan työhön säässä kuin säässä. Jos saan arvostamani kenttäväkemme luottamuksen puheenjohtajaksiotan myös ministerin salkun vastaan. 

Johdan edestä, kuuntelen kenttää. 

Veera Ruoho 

Kansanedustaja 

VTK, poliisi

Kommentoi kirjoitusta.

Naisyrittäjien perhevapaan tukeminen

Perjantai 3.3.2017 klo 14:19

Viikkot vierähtävät kuin siivillä. Tälläkin viikolla  on ollut valtuuston kokousta, ulkoasianvaliokuntaa, TP:n tapaaminen Mäntyniemessä ja tasa-arvoon liittyvä paneeli Musiikkitalolla. Eilen sain pitkästä aikaa torstain kyselytunnilla puheenvuoron, jota kesken kaiken yritettiin häiritä opposition edustajan toimesta tuhahduksin ja nauramisella (Vilkaisin vain suuntaansa, yrittäen keskittyä kysymyksiini ). Tässä alla puheeni, josta sain hyvää palautetta. Kiitos niistä!

Suullinen kysymys
SKT 18/2017 vp
16.16 VeeraRuoho ps (vastauspuheenvuoro)


Arvoisa puhemies! Naisten työllistymiseen liittyen kysyisin: miten hallitus edistää maahanmuuttajanaisten työllistymistä, jos näissä perheissä kulttuurisista tai uskonnollisista syistä naisen ei haluta lähtevän töihin? 


Lisäksi haluaisin vielä nostaa naisyrittäjät esiin, ne pienyritykset, joissa ei ole muita kuin yksi työntekijä, yrittäjä, kun heidän perhevapaansa aikana tarvittaisiin myös tällainen kertaluontoinen tuki, koska yrityksen kulut, YEL-maksut ym. kulkevat kuitenkin sinä aikana. [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]   

Maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen haasteet voi olla myös osa syynä sille, että maahanmuuttajien kokonaistyöllisyysaste pysyy alhaisena. Tämä on samaa tabuluokkaa oleva kysymys kuin se, että valitettavan usein maahanmuuttajanaisten kokema perheväkivalta jää helposti piilorikollisuudeksi. Siksi onkin tärkeäå oppia tunnistamaan väkivallan uhreja eri viranomaistyössä.  

Naisyrittäjien - ja joissakin tapauksissa myös miesyrittäjien- perhevapaita kokevasta tukemisesta olen laatinut lakialoitteen, joka on parhaillaan allekirjoitettavana täällä Eduskunnassa. Tästä olisi hyötyä monille kampaamo yms yksinyrittäjille, jottei tarvitsisi ajaa yritystä kokonaan alas perhevapaan takia.  Hiljattain luin tutkimuksesta, jonka mukaan ko yrittäjät tienaavat alle 2000 e/kuukaudessa.  En ole koskaan  voinut ymmärtää yrittäjien kadehtimista. Hehän työllistävät itsensä  ja hyvässä lykyssä muitakin, ja näin ovat itse poissa työttömyyskortistoista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyselytunti, maahanmuuttajanaiset, työllistyminen, perhevapaa, naisyrittäjät

Ulkoasiainvaliokunnan työmatka Suomelle tärkeään Saksaan

Tiistai 14.2.2017 klo 11:39 - Veera Ruoho

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
14.2.2017

Ulkoasiainvaliokunta vierailee Saksassa

Ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset, EU:n tulevaisuus ja Venäjä ovat keskustelunaiheina, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta tällä viikolla tapaa saksalaisia politiikan vaikuttajia ja tutkijoita Berliinissä.

Valiokunta tapaa keskiviikkona 15. helmikuuta muun muassa Saksan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäseniä sekä liittokanslerin viraston ulkopoliittisen osaston johtavia virkamiehiä. Torstaina 16. helmikuuta valiokunta tapaa Saksan puolustusministeriön ja ulkoministeriön sekä politiikan tutkimuslaitoksen edustajia. EU:n ja Venäjän lisäksi esille noussevat Itämeren alueen turvallisuus, transatlanttiset suhteet ja Saksan sisäpolitiikka lähestyvien parlamenttivaalien alla.

Valiokuntamatkalle osallistuvat kansanedustajat Matti Vanhanen (valiokunnan puheenjohtaja, kesk.), Pertti Salolainen (varapuheenjohtaja, kok.), Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.), Eero Heinäluoma (sd.), Veera Ruoho (ps.), Mikko Savola (kesk.) ja Jutta Urpilainen (sd.).

Valiokunnan puheenjohtaja Vanhanen jatkaa matkaansa suoraan Berliinistä Müncheniin osallistuakseen siellä turvallisuuspolittiiseen konferenssiin 17.–18.2.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saksa, ulkoasiainvaliokunta, Berliini

TARE - mestarinyrkkeilijän muotokuva

Lauantai 11.2.2017 klo 9:42

TARE Mestarinyrkkeilijän muotokuva -kirjanjulkkari tilaisuus (Johnny Kniga kustannus, WSOY ) oli 7.2.2017 Helsingissä.

Tupa oli täynnä faittereita, ihmisiä, joille ei tarvitse selittää mitä huippu-urheilu kamppailulajeissa on parhaimmillaan, tai kun hinta on pahimmillaan liian kova.

Simo Rantalainen on tehnyt arvokkaan työn taltioidessaan yhden sankarimme elämän kirjojen kansien väliin. Rantalaisen kerronta on ammattimaisen sujuvaa, vaikka projekti ei ole ollut helppo: Tarehan oli läheinen Simolle,lapsensa kummisetäkin. Tilaisuudesta lähti moni pois kirja kainalossa mielenkiinnolla lukemaan Taren-yhden Suomen parhaimman nyrkkeilijän- traagisesti päättynyttä tarinaa.

Rantalainen kertoi kutsuneensa minut faitterina, mutta politiikko minussa heräsi siinä, kun kuuntelin ihmisiä miten urheilu-uran jälkeen moni hyvä faitteri jää tyhjän päälle.

Aioinkin kamppailla sen puolesta, että olympiakomitea, lajiliittojen kattojärjestöt ottaisivat tämän urheilu-uran jälkeisen elämän huomioon,jottei ihminen jää yksin ja syrjäydy. Ja mikä hulluinta : liian vähän käytetään näitä entisiä huippuja valmennustoiminnassa, vaikka jokainen faitterikin muistaa, että arvostetuinta oppia sai sellaiselta valmentajalta, joka oli itsekin ollut kehissä. On suorastaan resurssien tuhlausta, kun ei riittävästi käytetä kokemukseen perustuvaa tietotaitoa nuorien urheilijoiden hyväksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tarmo Uusivirta, Simo Rantalainen, WSOY, Johnny Kniga, huippu-urheilu, syrjäytyminen, olympiakomitea, lajiliitot, urheilu

Avolouhokset uudellamaalla haittaavat ympäristönterveyttä

Lauantai 4.2.2017 klo 2:20

Vaasan hallinto-oikeudelle                                       4.2.2017

 

Vastaselitys asiaan diaarinumero 01843/15/5109

 

Arvoisa Vaasan hallinto-oikeus,

 

Lausun seuraavaa vastaselityksenä Rudus Oy:n ym. vastineisiin:

Rudus Oy väittää viitaten Oy Finnrock Ab:n asiantuntijalausunton, ettei tärinä ole voinut vaikuttaa kaivorakenteisiin ( Rudus Oy:n vastine Vaasan hallinto-oikeudelle asiassa dnro 01843/15/5109, s.3 ).  Finnrockin lausunnossa DI Jari Honkanen kertoo tutustuneensa alueeseen ”yleisluontoisesti”. Lausunto kokonaisuudessaan pyrkii vähättelemään kaikkia valittajien tuomia kokemuksia, jotka perustuvat vuosien asumiskokemuksiin louhinta- ja murskaustyömaan läheisyydessä.   

 

Vuonna 2015 lähialueen asukkaat ovat valittaneet Kulmakorven alueella syntyvistä pölypäästöistä sekä tärinästä. Toukokuussa 2015 ELY-keskus on kieltänyt Rudus Oy:tä toimimasta voimassa olevan ympäristöluvan vastaisesti ja antanut kehotuksen suunnitella räjäytystöiden mitoitukset siten, etteivät louhinnat aiheuta kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille.

 

Ämmässuon kaatopaikan lähialueiden asukkaille, johon myös Rudus Oy:n vaikutusalueella oleva Mustanpurontien asutusalue kuuluu, tehtiin valtuustoaloitteeni (Ruoho ym.) perusteella terveyskysely vuonna 2015. Kyselyn tulosten perusteella alueella todettiin terveyshaittoja. (http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2015360370-4-3.PDF )  Espoon sosiaali-ja terveyslautakunnan päätöstekstin mukaan:

“Terveyskyselyssä asukkaat kokevat kaatopaikan vaikuttavan huonontavasti omaan terveyteensä, läheistensä terveyteen, juomaveden, ilman ja maaperän laatuun . Asukkaiden kokema viihtyvyyshaitta ja huoli tulee ottaa vakavasti. Nämä seikat tulee huomioida lähialueen kaavoituksessa ja mahdollisten uusien toimintojen sijoittelussa.”

 

Ruduksen lupahakemukseen liittyvissä vastineissa asukkaita sensijaan syyllistetään ja heidän kokemuksiaan vähätellään. Heidän vihjaillaan olevan herkkiä, pelokkaita ja vaatimassa korvauksia. Mielenkiintoisesti jossain kohtaa myös vihjailtiin, että valittaja on kunnallistekniikkaa alueelle ajava henkilö. Aivan kuin Rudus Oy olisi keppihevosena sille, että alueen ihmiset saisivat kunnallistekniikan. Logiikka on käsittämätöntä, sillä alueen asukkaat hakevat nykyisellään juomavetensä muutaman kilometrin päässä sijaitsevan huoltoaseman viereiseltä vesipisteeltä. Kunnallistekniikka pitäisi olla järjestety jo aikoja sitten moiseen kohteeseen, joka sijaitsee massiivisten louhinta- ja murskaustyömaiden,  mutta samalla myös massiivisen ison kaatopaikan läheisyydessä.  Alue on kyseisellä kombinaatiolla (louhinta+kaatopaikka läheisyydessä) selkeää riskialuetta ja siksi siellä tehdäänkin mm. vesien tarkkailua.

 

Rudus Oy toimii siis Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan läheisyydessä. Kaatopaikan varhaisina vuosina Suomen ympäristönsuojelunormit eivät ole olleet niin tiukat kuin nykyisin ja alueella asuvien paikallisten mukaan tuohon aikaan kaatopaikalle on myös kuljetettu ja kasattu osin luvattakin myrkkyjä sisältävää jätettä suojaamattomaan maaperään. Kaatopaikan vesimittauksissa on todettu näytteenotttopisteistä mm syöpää aiheuttavia yhdisteitä ja myrkkyjä.  Nykyisin kaatopaikka on paremmin valvottu alue, mutta edelleen on hyvin riskialtis yhdistelmä sijoittaa massiivisia louhinta- ja murskaustyömaita valtavan kaatopaikka-alueen läheisyyteen. Riskit on tiedostettu ja  alueella onkin kaivovesimittauksia suoritettu pitkään. 

 

Rudus Oy myöntää ristiriitaisesti louhintatärinöiden ohjearvojen ylityksiä ( vastineensa s.5), mutta kiistää niiden vaikuttaneen mitenkään Mustanpurontien vedenlaatuun, joissa mittauksissa on todettu myös kolibakteereja.

 

Ympäristöluvan lupaehdoilla tulee säädellä hankkeen ulkopuolelle ulottuvia päästöjä: melua, tärinää ja pölyä. Murskaimet tulee koteloida, sillä esimerkiski hieno pöly kulkeutuu tietyissä sääolosuhteissa huomattavasti ns. virallisia ohjearvoja kauemmaksi. Kotelointi hillitsisi myös melun voimakkuutta.

Massalouhinnoissa tärinä voi olla havaittavissa jopa kilometrien päässä ( Ympäristöministeriön julkaisu Parhaat ympäristökäytännöt Suomen luonnonkivituotannossa, s.70 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152750/SY_5_2014.pdf?sequence=1

 ) , mikä on päinvastoin mitä esimerkiksi Rudus Oy:n vastineessa väitetään ja jolla se yrittää tyrmätä Arja Alhon ja Raimo Leppäsen asianosaisuutta valitusasiassa ( Rudus Oy:n vastine s.1).

 

On syytä myös huomauttaa, että tärinävahingoissa ulkopuolisen vastuu määräytyy ympäristövahinkolain mukaan ankaran vastuun mukaisesti. Tällöin korvausvastuu syntyy, vaikka työssä olisi menetelty huolellisesti ja ohjeiden mukaan. Korvausvastuun kannalta on tärkeää selvittää, onko vaurio tapahtunut työn aikana ja onko tärinä todennäköisesti ollut niin suuri, että vaurio on voinut syntyä. (Ympäristöministeriö, 2014).  Kuten edellä mainitsin Rudus Oy:n myöntää, että he ovat myös ylittäneet ohjearvoja. 

 

Rudus Oy:n vastine, jossa paikallisten asukkaiden kokemukset mitätöidään ja vähätellään, herättää epäilyn , ettei yritys kanna asiassa yhteiskuntavastuuta sen ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden osilta.  Näin syntyy myös epäily, ettei ympäristönäkökohtia mielellään sisällytetä päätöksentekoprosessissa, eikä siten paranneta ympäristön suojelua, kuten Euroopan komission YVA-direktiivissä vaaditaan. 

 

Viimeksi joulukuussa 2016 kävin Mustanpurontiellä. Paikallinen asukas perheineen kertoi kokevansa  syventyvää voimattomuutta hakea oikeutta oman ja perheensä terveyden suojelemiseksi. Rudus Oy koettiin ylimielisenä omaa etua ajavana suuryrityksenä, joka vähät piittaa paikallisille asukkaille ja ympäristölle aiheuttamistaan haitoista ja vakavasta henkisestä kiusasta, kun heidän kokemuksiaan ja toiminnan parantamisideoitaan (mm. murskainten kotelointi) ei ole otettu vakavasti. Aiemminhan tapasin perheen äidin, joka murtui kyyneleisiin kysyttyään asukasillassa kaupungin virkamieheltä miten he saisivat kotiinsa puhdasta vettä. Virkamies vastasi, että itse ostaisi kaupasta. Satuin olemaan paikalla kuulemassa kyseisen lyhyen keskustelun. 

 

Lopuksi viittaan seuraaviin lakeihin, asetuksiin ja direktiiviin, joiden perusteella paikallisilla asukkailla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön, jos ko lakeja vain noudatettaisiin: 

 

Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132, Maa-aineslaki 1981/555

Ympäristönsuojelulaki 2000/86, Ympäristönsuojeluasetus 169/2000, Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010,

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 2005/390, Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 1999/59, Räjähdeasetus 1993/473, Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista 1980/130

 Seveso II -direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 96/825/EY

Laki eräistä naapuruussuhteista 1920/26

 

Kunnioittavasti 

Veera Ruoho

Kansanedustaja

Osoitteella turvakielto

sähköposti: veera.ruoho@eduskunta.fiveeraruoho@hotmail.fi

Puhelin: 050 512 2581, 050 3313037

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaasan hao, Rudus Oy, räjäytykset, tärinä, melu, pöly, Ämmässuo, Kulmakorpi

Trump ja Putin -let´s think positive

Keskiviikko 16.11.2016 klo 22:34

“Stubb varoittaa Financial Timesissa: Trump ja Putin saattavat tehdä Suomea koskevan diilin “.   Tämä on yksi esimerkki niistä reaktioista ja niiltä ihmisiltä, joiden on vaikea hyväksyä Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputulosta. Itse kuulun siihen joukkoon, joka kunnioittaa mutinoitta suvereenin valtion vaalijärjestelmää ja sen myötä tullutta kansan päätöstä. Tuon tapaiset uhkakuvien maalailut ovat mielestäni vaarallisia kahdestakin syystä: Ne viestivät negatiivisine sävyineen tärkeälle kauppakumppanillemme Yhdysvalloille, ettemme olisikaan tyytyväisiä vaalitulokseen, ja siten moiset viestittelyt eivät edistä suhteitamme uuteen hallintoon Yhdysvalloissa.  Lisäksi noissa uhkakuvissa annetaan kuin vihjeitä meille pahimmista skenaarioista. Pitäisi muistaa: Jos koetaan jokin uhkaksi, ei ole järkevää paljastaa koko maailmalle mikä meitä (eniten) vahingoittaisi. 

Think positive. Näen uudessa asetelmassa historiallisen mahdollisuuden, että Yhdysvaltojen ja Venäjän välit lämpiävät, mikä olisi melkoinen tae maailman rauhalle. Pyytäsivät myös Pohjois-Korean kaverin mukaan kauppasopimuksiinsa. On toki selvää, että esimerkiksi Syyrian kohdalla asiat eivät sitten etenisi , kuten EU:ssa on toivottu. Niin juuri: toivottu. Muuhunhan EU ei ole kyennytkään Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi.

Meidän on oltava rehellisiä totuuksien edessä ja muistettava teoriat vallasta.

EU ei ole vahva koalitio,  joka hetkauttaisi Venäjää tai Yhdysvaltoja. EU on asemaansa itse syypää.  Brexit osoitti sen mistä moni EU kriittinen on jo pitkään varoitellut: EU on sanellut liikaa jäsenvaltioilleen mm. direktiivejä, eikä ole kunnioittanut yksittäisten valtioiden tarpeita heille tärkeissä kysymyksissä.

Minua on huvittanut jo pitempään myös tietynlainen kaksinaismoralismi: Länttä edustavana ja Yhdysvaltoja tärkeänä kumppanina pitävänä EU meluaa yksittäisten (ex?) wannabejäsenvaltioiden kuolemantuomioista ja vaikenee tyystin siitä, että Yhdysvalloissa on edelleen useissa osavaltioissa kuolemantuomiokäytäntö voimassa.

Historian tunteminen auttaa monissa vaikeissakin kysymyksissä. Moralisointia hillitsisi jo pelkän lähihistoriankin muistaminen.  Mitä ja missä suurvallat ovat olleet hääräilemässä, ja millä seurauksilla…

Obama kertoi olevansa vakuuttunut siitä, että Trump haluaa olla hyvä presidentti. Hyvä presidentti ei aja maataan tai koko maailmaa sotaan. Kuunnelkaapa huviksenne Trumpin vaali-iltana pitämänsä puhe. Viisaita sanoja ja lupauksia.  Se, että hän on sanonut karkottavansa rikolliset laittomasti maassa oleskelevat, on sitä mitä jokaikinen maa saa laillisesti tehdä jo nyt. Sitä toivovat myös laillisesti maassa oleskelevat ja asuvat ulkomaalaiset, niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. 

1 kommentti .

Suomalaista osaamista ilmastonmuutoksen hillintään

Keskiviikko 26.10.2016 klo 18:23 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK 106 2016 vp  Tiistai 25.10.2016
Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
HE 200/2016 vp Valiokunnan mietintö YmVM 11/2016 vp
14.26 Veera Ruoho ps
Arvoisa puhemies!
Liikenne on yksi suurimmista päästöjen lähteistä. Kuten todettu, tarvitaan nopeita ratkaisuja päästöjen rajoittamiseen, jolloin myös parempien polttoaineiden kysyntä lisääntyy.
Meidän suomalaisten iloksi ja hyödyksi Neste pystyy vähentämään kuljetusliikenteen päästöjä teollisessa mittakaavassa uusiutuvilla NEXBTL-polttoaineilla. Näillä polttoaineilla voidaan suoraan korvata tavanomaisia polttoaineita.
Erittäin positiivista kehitystä ilmastoasioissa on tapahtunutkin jo, sillä monien suuryritysten ydinstrategioissa on hiilijalanjäljen hallinta ja hiilidioksidipäästöt ovatkin tärkeä liiketoiminnan arviointiperuste. 
Arvoisa puhemies!
Markkinoilla tarvitaan myös parempia ja puhtaampia fossiilisia polttoaineita, joista esimerkkinä vähärikkiset laivapolttoaineet. Näidenkin polttoaineiden osalta on polttoaineiden alalla suomalaisella Nesteellä pitkä ja hyvä historia. 
Arvoisa puhemies!
Itse kuulun Nesteen neuvottelukuntaan, ja sen vuoksi osaan kertoa näitä hyviä esimerkkejä sieltä. Heillä on myöskin jätteiden ja tähteiden uudelleenkäsittelystä erilaista osaamista, esimerkiksi biomuovia, joka sitoo hiiltä itseensä ja rajoittaa hiilidioksidipäästöjen syntymistä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Neste, NEXBTL, biomuovi, jätteet ja tähteet, hiilidioksidipäästöt, fossiiliset polttoaineet

Vakuutuimme, ettei parasta valittu Espoon pitkäaikaishoitopäällikön virkaan

Keskiviikko 26.10.2016 klo 18:07

Teimme Espoon pitkäaikaispäällikön virka-asiasta oikaisuvaatimuksen, jonka käsittelyyn 26.10.2016  emme saaneet osallistua. Leo Hiltusen (PS) varajäsen Saana Lehto pääsi lautakuntaan asian käsittelyn ajaksi.  Päivitän tähän äänestystuloksen pöytäkirjan tultua julkiseksi.

Alla eriävä mielipiteemme Espoon pitkäaikaispäällikön virka-asiaan, josta poistettu salassa pidettävät osuudet.

"Esitän eriävänä mielipiteenäni, että lautakunnan olisi esitykseni mukaisesti ja Leo Hiltusen

(PS) kannattamana pitänyt palauttaa asia ja pidentää hakuaikaa Pitkäaikaishoitopäällikön

viran vakinaiseksi täyttämiseksi Espoon vanhusten palvelujen tulosyksikössä. Lautakunta

äänesti 20.9.2016 asiasta seuraavasti nimenhuutoäänestyksellä:

Esitystäni puolsivat: Hiltunen (PS), Koskinen (Kok.) ja Ruoho (PS).

Vastaan äänestivät: Haapakoski (SDP), Hokkanen (Vihr.), af Hällström (RKP), Konttas (Kok.),

Niemi (Kok.), Nieminen (Vihr.), Paattiniemi (Kok.), Wessman (Vas.) ja Värmälä (SDP).

Pitkäaikaishoitopäällikön hakuilmoituksen ajankohta oli kaksi viikkoa ennen juhannusta 8.-

22.6.2016 ja ilman, että hakuilmoitus olisi ollut nähtävillä esimerkiksi suurimmassa

valtakunnallisessa lehdessä.

Valitun hakijan, Elina Kylmäsen haastattelu/soveltuvuustutkimuslausunto on tehty toiseen

tehtävään 4.1.2016, eikä kyseessä olevaan Pitkäaikaishoitopäällikön tehtävää varten

heinäkuussa 2016, kuten kahden muun viimeiseen vaiheeseen edenneen hakijan tavoin.

Soveltuvuustutkimuslausunnoissa erikseen mainitaan, että kyseinen lausunto on vain

kyseistä tehtävää varten, eikä siten sovellu muihin tarkoituksiin.

Lautakunnan tarkastelussa olleissa soveltuvuustutkimuslausunnoissa vertailtavana oli

kolme hakijaa mukaan lukien valittu hakija Kylmänen. On syytä huomauttaa, että

lautakunnan jäsenistä vain neljä kävi tutustumassa salattuun materiaaliin ennen ratkaisevaa

lautakunnan kokousta. Näistä kolme (Hiltunen PS, Koskinen Kok. ja Ruoho PS) äänestivät

palautuksen puolesta.

- - -

Salassa pidettävä (Julkisuuslaki 24 § 29. kohta)

---

Koulutukseltaan nämä hakijat olivat samanarvoisia terveystieteiden maistereita.

Terveystieteiden tohtorin tutkinnon omaavista hakijoista vain toinen pääsi ensimmäiseen

vaiheeseen päällikkötason tehtävää hakiessaan, vaikka heillä ja usealla muullakin hakijalla

oli myös tehtävää varten sopivaa esimieskokemusta runsaasti. Lisäksi valittu hakija

Kylmänen ei ollut paras hakijoista.

Yhteenvetona

Koska Elina Kylmäsen soveltuvuusarviointi oli tehty kuusi kuukautta aikaisemmin ja alempaa

virkaa varten, me allekirjoittaneet katsomme että hakijoiden tasavertaisen arvioinnin

kannalta olisi Kylmäsen soveltuvuusarviointi pitänyt myös tehdä päätettävänä ollutta

pitkäaikaishoidon päällikön virkaa varten hakijoiden tasapuolisen kohtelun takaamiseksi.

Kolmesta jatkoon päässeistä kahdelle oli tehty soveltuvuustesti haettavana virkaa silmällä

pitäen, mutta Elina Kylmäselle alempaa tehtävää varten, joten hänet olisi pitänyt hylätä.

Näissä kahdessa eri tehtävässä on huomattava ero alaisten määrässä ja johtamistaitojen

vaatimuksissa.

--- salassa pidettävä --- (Julkisuuslaki 24 § 29. kohta)

Koska valinnassa tasapuolinen kohtelu ei toteutunut, esitimme asian palautusta ja hakuajan

pidennystä.

Edellä mainittujen muotovirheiden takia päätös tulisi hylätä. On sekä käsittämätöntä että

virkavirhe, että alempaan virkaan tehtyä soveltuvuustestiä

käytetään ylemmän viran, jossa on noin 110 alaista, valinnan yhtenä perusteena. Tämän

virheen tulisi olla hylkäämisperuste nyt tehdyssä valinnassa. Lisäksi valittu hakija Kylmänen

ei ollut paras hakijoista.

Päätöshistoriaa

Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.8.2015 § 101

Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää kuntalain 51 §:n nojalla olla ottamatta

käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita:

---

Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 10.8.2016

21 § Pitkäaikaishoitopäällikön viran (333739) vakinainen täyttäminen.

Em. esityslistalle perusturvajohtaja Juha Metso oli merkitty esittelijäksi omaa vaimoaan,

Elina Kylmästä koskevassa asiassa.

Kunnioittavasti

Veera Ruoho (PS)

Leo Hiltunen (PS) "

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon pitkäaikaishoitopäällikön virka, soveltuvuustestit, esimies-ja johtajaominaisuudet, motivaatio, vuorovaikutustaidot, kykyrakenne

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksellakin päällikköjen hiukset harmaantuvat resurssipulasta

Tiistai 25.10.2016 klo 11:29

Tänään 25.10.2016 olin  poliisikansanedustajien kanssa Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen vieraana.

Asukaslukuun suhteutettuna Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella vähiten poliiseja koko valtakunnassa ja vuoden loppuuun mennessä uhkaa 44:ää, joista 21 poliisimiestä, määräaikaisten virkojen loppuminen.

Alueellahan on sekä väestömäärän, että ulkomaisen väestömäärän poikkeuksellinen kasvu. Lisäksi alueelle on sijoitettu turvapaikanhakijoita suuri määrä suhteessa poliisihenkilöstön määrään.

Resurssipula pysyvästi muuttuneessa toimintaympäristössä on myrkkyä peruspoliisitoiminnalle, jolla taataan turvallisuus, ja jota kautta mm. SUPO saa tärkeää tietoa.

Tilannekuva on karu, kun muistetaan mitä varten poliisi on -kansalalaisia ja elinkeinoelämän edellytyksiä turvaamaan.

Poliisitoimintojen priorisointi hälytystehtävien suorittamiseen on vain tekohengitystä, joka auttaa hetkellisesti selviämään, mutta samaan aikaan  sekä liikenne että yjt-valvontaa joudutaan rajoittamaan, mikä puolestaan johtaa paljastumattoman rikollisuuden kasvuun räjähdysmäisesti. 

Ainoa lohdullinen asia tilanteessa on, että ainakin näyttää siltä, että yli puoluerajojen kansanedustajat ymmärävät poliisin rahoituksen turvaamisen tärkeyden.

Aiemminhan meillä on ulkoasianvaliokunnassakin käynyt poliisiylijohtaja Kolehmainen ja SUPOn päällikkö Pelttari kertomassa karua kieltään mitä vaikutuksia kansalaisten arkeen ja turvallisuuteen seuraa, jollei poliisin resurssit ole turvattu. 

Kommentoi kirjoitusta.

HE rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta

Torstai 20.10.2016 klo 23:14

Täysistunnon puheenvuoro PTK 104 2016 vp
Torstai 20.10.2016 klo 15.59 


Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta

klo 17.41  VeeraRuoho ps

"Arvoisa puhemies!

Pidän tässä ajassamme erittäin tärkeänä, että matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädetään rangaistavaksi, kuten myös terrorismin rahoittamista koskevan rangaistussäännöksen täydentämistä siten, että matkustamisrikoksen rahoittaminen rangaistaisiin terrorismin rahoittamisena.

Lisäksi on tärkeää täydentää säännöksiä koskien keinojen käyttöä matkustamisrikoksen estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä. Tämä voidaan tehdä täydentämällä pakkokeinolain salaisia pakkokeinoja ja poliisilain salaisten tiedonhankintakeinojen säännöksiä, kuten edustaja Savola tuossa aiemmin jo viittasikin.

Arvoisa puhemies!

Radikalisoitumisen estämiseen tarvitaan monenlaisia työkaluja, mutta on selvää, että rangaistukset ovat tärkeä peloteuhka.

Nämä lakien muuttamiset tulevat meidän jokaisen elämään yhä lähemmäksi. Esimerkiksi meiltä Espoosta on tiettävästi lähtenyt jopa kymmeniä ihmisiä vierastaistelijoiksi. Monasti ei ajatella sitä, että tuonne lähtee myös nuoria tyttöjä, jotka ovat joko nuoruuttaan ja suoraan sanottuna tyhmyyttään uskoneet niitä erilaisia tarinoita ja saaneet tietynlaista romantisoitua kuvaa siitä, mitä siellä vastassa lopulta kuitenkin on.

Haluaisin myös ottaa yhden ikävän esimerkin tuolta Saksasta, jossa naispoliisia puukotti muistaakseni 15-vuotias radikalisoitunut tyttö. Siellä kun häneltä oli ihan tavallisessa poliisitehtävässä tiedusteltu henkilöpapereita, hän olikin kaivanut puukon sieltä laukustaan ja viiltänyt kaulaa. Hän on myöhemmin kertonut sen, että hänellä on ollut nimenomaisena tarkoituksena vahingoittaa viranomaista. Hän oli jo kerran aikaisemmin yrittänyt lähteä Syyriaan, mutta hänen äitinsä oli sitten hakenut muistaakseni Turkin puolelta hänet takaisin.

Elikkä haluan vielä korostaa, arvoisa puhemies, sitä, että tämmöisillä rangaistuksilla meillä on yhtenä keinona tehdä nuorille peloteuhka siitä, että ei kannata yrittää matkustaa ja toisaalta tällaista toimintaa ei pidä myöskään tukea rahallisestikaan mitenkään."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rikoslaki, Pakkokeinolaki, Poliisilaki, terrorismirikos, terrorismin rahoittaminen, radikalisoituminen,

15000 e lasku veronmaksajille Espoon liikuntatoimen ja opetuksen edustajien oppireissusta Kanadaan

Keskiviikko 19.10.2016 klo 23:09

ESPOO TIEDOTTAA 28.9.2016:

 Espoon liikuntatoimen edustajat hakevat Kanadasta oppia kaupungille ajankohtaisissa liikuntaratkaisuissa

 Espoon kaupungin liikuntapalvelujen ja suomenkielisen opetuksen edustajia on parhaillaan opintomatkalla Yorkin alueella Kanadassa. Matkalta haetaan kokemuksia ja oppia Espoossa ajankohtaisiin liikuntasuunnitelmiin ja ratkaisuihin sekä koulujen liikunnan opetukseen liittyviin kysymyksiin.

 Matka perustuu Espoon ja Yorkin alueen jo kymmenen vuotta jatkuneeseen yhteistyöhön. Matkan ohjelma tehty yhteistyössä Yorkin alueen kumppaneiden kanssa, ja kumppanit ovat järjestäneet matkan aikana tehtävät kouluvierailut sekä vierailut liikuntapaikkakohteisiin.

 Mediassa on esitetty kysymyksiä matkan toteuttamisen tarkoituksenmukaisuudesta ja ajankohdasta, koska matkan kanssa samaan aikaan Kanadassa pelataan jääkiekon World Cup-turnausta.  Matkan ohjelman sisältö on suunniteltu täysin World Cup-turnauksesta riippumatta ja sen anti hyödyttää Espoon kaupungin liikunta- ja opetuspalveluiden kehittämistä. Matkan ohjelmaan ei sisälly jääkiekko-otteluiden seuraamista, mutta matkan osallistujat voivat tiiviin matkaohjelman ulkopuolella seurata otteluita omalla ajalla ja omalla kustannuksellaan.

 

Matkasta tehdyt virkamatkaesitykset on hyväksytty Espoon kaupungin sääntöjen mukaisesti. Espoon kaupunki maksaa matkaan osallistuvien viranhaltijoiden matkat, majoitukset ja päivärahat. Matkan kokonaiskustannukset kaupungille ovat noin 15 000 euroa.

 

Monipuolista yhteistyötä

 Yhteistyö tähtää keskinäiseen oppimiseen ja kehittymiseen. Vuosien aikana Espoon edustajat ovat tutustuneet mm. Yorkissa käytössä olevaan, ja nykyisin myös Espoon perusopetuksessa sovellettavaan aluejohtamisen malliin, rehtorien täydennyskoulutukseen ja koulujen arviointijärjestelmiin sekä maahanmuuttajien kotoutuksen järjestämiseen.  Espoon lukioiden ja Yorkin lukioiden välillä on opiskelijavaihtoa ja Espoon edustajia on osallistunut Kanadassa järjestettäville kansainvälisille Quest -messuille, joilla jaetaan oppimisen parhaita käytäntöjä. Kuluvana syksynä neljä espoolaislukion oppilasta pitää esityksen messuilla.

 

Kanadalaiset puolestaan ovat tutustuneet espoolaiseen koulurakentamiseen, oppilas- ja opiskelijahuoltoon, erityisen tuen järjestämiseen sekä tapaan, jolla Espoo kehittää opetusta ja tukee kouluja.

 

Espoolaiset tutustuvat mm. jäähalliratkaisuihin, sataman rakentamiseen ja koulujen liikunnan opetukseen

 

Nyt toteutettavaan matkaan osallistuvat perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen suomenkielisen opetuksen tulosyksiköstä sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra, liikuntapalvelupäällikkö Jarmo Ikävalko, liikuntapäällikkö Markku Sistonen sekä Matinkylän jäähallin päällikkö Mikko Kauhanen liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksiköstä.

 

Matkan aikana tutustutaan veneiden talvisäilytyksen uusimpaan tekniikkaan Lake Simcoen rannalle rakennettavassa satamassa, jossa venehotelleiden katossa on hydrauliset nostimet. Kysymys veneiden talvisäilytyksestä on Espoossa erittäin ajankohtainen.  Talvisäilytyksestä on juuri valmistunut suunnitelma, johon perustuvia ratkaisuja valmistellaan. 

 

Espoon edustujat vierailevat kahdessa jäähallissa, mm. useaan kerrokseen rakennetussa hallissa, joka tekniikaltaan on ainutlaatuinen maailmassa. Vierailun aikana nähdyistä ratkaisuista haetaan kokemuksia ja hyötyä mm. Matinkylän uuden jäähallin suunnitteluun ja rakentamiseen.  Espoon edustajat tutustuvat rantaraittiin ja sen palveluratkaisuihin, kahteen skeittipuistoon, ulkoilualueeseen ja monitoimihalliin. 

 

Ohjelmaan sisältyy myös useita kouluvierailuja. Niiden aikana perehdytään koulujen liikunnan opetukseen liittyviin kysymyksiin, mm. koulun ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmauudistuksien näkökulmasta, liikunnan määrän lisäämiseen päiväkoti- ja koulupäivän aikana sekä urheilullisesti lahjakkaiden nuorten opintopolun kehittämiseen perusopetuksesta aina lukiokoulutukseen asti.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon liikuntatoimi, Kanada, World Cup

Yrittäjien työtunteja ja olemattomia lomia ei kukaan kadehdi

Keskiviikko 19.10.2016 klo 22:26

Täysistunnon puheenvuoro PTK 99 2016 vp
Keskiviikko 12.10.2016 klo 14.03
2
Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjävähennystä koskevaksi lainsäädännöksi
Hallituksen esitys
15.38 Veera Ruoho ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies!
Näistä työllisyysvaikutuksista ajattelen, että on tärkeää, että me saamme työllistettyä mutta myös pidettyä niitä.
Tunnen itse Espoosta monia yrittäjiä, jotka ovat kokeneet, että eivät enää kykene yrittämään, ja tätä hallituskin yrittää nytten varmistaa, että yrittäjien työpaikat pysyisivät.
 
Meidän hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kilpailukykyisempi myös yrittämisen, omistamisen ja investointien verotusta uudistamalla, ja selväksi on tullut, että SDP on tässä vähän eri linjoilla. (Eduskunnasta: Ei ihan vähääkään!)
 
Itse tulen yrittäjäperheestä, enkä voi ymmärtää todellakaan sitä, kuinka aina puhutaan rikkaista ja hyvinvoivista ja kadehditaan, mutta koskaan ei kadehdita sitä työtä, niitä työtunteja ja olemattomia vuosilomia, mitä he tekevät. 

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Keskiviikko 19.10.2016 klo 22:21

Täysistunnon puheenvuoro PTK 103 2016 vp
Keskiviikko 19.10.2016 klo 13.59—16.37
2
Hallituksen esitys  HE 188/2016 vp
15.17 Veera Ruoho ps
Arvoisa puhemies!
Tämä hallituksen esitys laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta on erittäin kannatettava.
Sillä voimme edelleen parantaa viranomaistoiminnankin tehokkuutta ja ennen kaikkea julkisen hallinnon viranomaisten asiakaspalvelun saatavuutta.
Vieruskaverini tässä, edustaja Torniainen, aikaisemmin kertoi, kun ei saanut debatissa puheenvuoroa, omasta vaalipiiristään hyvän esimerkin niin sanotusta Mallu-bussista, joka tarjoaa sote-palveluita heidän alueella. Siellä kuulemma saa jopa kamerayhteyden esimerkiksi lääkäriin semmoisissa pienemmissä jutuissa.
Sitten toisaalta meillähän on ollut jo pitkään yhteispalvelupisteitä, joissa saa apua useissa poliisin lupa-asioissa. Niissä otetaan vastaan hakemuksia ja toimitetaan valmiita asiakirjoja.  
Arvoisa puhemies!
Mielelläni kerron myös hyvän esimerkin omasta vaalipiiristäni ja kotikaupungistani Espoosta, jossa on Ison Omenan kauppakeskuksessa palvelutori.
Se on uusi julkisten palvelujen palvelukonsepti, jonka tavoitteena on helpottaa kuntalaisten arkiasiointia, ja sieltä löytyy kirjasto, nuorisopalvelut, neuvola, terveysasema, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kela, kaupungin yhteispalvelupiste, HUSin laboratorio ja kuvantamistoiminnot, sekä siellä on myös kulttuurin ja taiteen kohtaamispaikka Kohtaamo.
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteispalvelupiste, Espoon palvelutori, Poliisin lupa-asiat, sote-palvelut

Valtuustoaloite Karhusuon uuden kouluhankkeen viivästymisen estämiseksi

Keskiviikko 19.10.2016 klo 22:13

Jätin viime Espoon valtuustonkokouksessa 17.10 oheisen valtuustoaloitteen Karhusuon uuden koulun hankkeen viivästymisen estämiseksi, sillä yllättäen investonitsuunnitelma asettaa koulun valmistumisajankohdaksi vasta vuoden 2023, vaikka hankesuunnitelman mukaan sen pitäisi valmistua vuonna 2020. Valtuustoaloitteen allekirjoitti 35 valtuutettua :

Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi

 

Valtuusto vaatii, ettei  Karhusuon yhtenäiskoulun valmistumista voi myöhentää enää  hankesuunnitelman mukaisesta vuodesta 2020. Valtuusto vaatii myös selvityksen miksi  investointisuunnitelma asettaa koulun valmistumisajankohdaksi 2023.

Perustelut:

Karhusuon koulun tilanne on hälyttävä. Osa oppilaista on opiskellut parakissa jo tammikuusta 2015 ja loput koululaiset siirtyivät väistöön tammikuussa 2016. Koulun hanke on edennyt kaikissa tarvittavissa lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. (Opetuslautakunta, Kulttuurilautakunta, Tila- ja asuntojaos, Kaupunginhallitus ja Valtuusto 25.4.2016.)  Kaikissa päättävissä elimissä hyväksytty hankesuunnitelma pitää sisällään yhtenäiskoulun tilat liikuntatiloineen. Hankesuunnitelman mukaan hanke valmistuu vuonna 2020.  

Nyt Karhusuon koulun valmistuminen on taas vastatuulessa ja valmistumista on viivästetty investointisuunnitelmassa vuoteen 2023. Tämä tarkoittaisi, että osa lapsista käy koko alakoulun väistössä ilman ruokalaa ja ilman minkäänlaisia liikuntatiloja. 

Karhusuon koulun vanhempainyhdistys on ajanut ja ajaa edelleen Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hanketta eteenpäin, sillä sitä jatkuvasti myöhennetään eivätkä koulupaikat alueella tule enää riittämään. Vanhemmat vaativat, ettei Karhusuon yhtenäiskoulun valmistumista voi myöhentää enää vuodesta 2020.

Ensimmäinen osa Karhusuon oppilaista siirtyi parakkiin tammikuussa 2015. Loput siirtyivät kiireelliseen väistöön Lagstadiin tammikuussa 2016. Ilman liikuntatiloja lapset ovat olleet tammikuusta 2016.

Karhusuon koulun yhtenäiskoulun hanke on sittemmin jaettu kolmeen vaiheeseen. Tilapalvelut 6.10.2016: “- Vaihe 1: Alakoulu. Valmis heinäkuu 2017. - Vaihe 2: liikuntatilat. Valmis - päätöksistä ja rajoituksesta riippuen syksy 2017 , syksy 2018 tai myöhemmin - Vaihe 3: Yläkoulu, uusi kirjasto, yhteistilat, uusi keittiö ja ruokala. Valmis päätöksistä riippuen - nyt valmistuminen myöhennetty investointisuunnitelmassa vuoteen 2023.”

Eli hankkeen pilkkominen kolmeen vaiheeseen on suuri uhka hankkeen valmistumiselle hyväksytyssä aikataulussaan vuonna 2020.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pöytäkirja 28.9.2016: “ Karhusuon koulun korvaava uudishanke on kriittinen, koska alueen koulut ovat täynnä ja koulu tarvitaan myös mahdollistamaan Mikkelän koulun korjauksen väistöä. Erityisesti yläkoulukapasiteetti on nopeasti loppumassa. Valtuusto on 25.4.2016 hyväksynyt hankesuunnitelman, jonka mukaan kohde valmistuu 2020. “

Ja “ Jousenkaaren korjaus ei saa kuitenkaan viivästyttää muita koulukorjaushankkeita. “

Myös liikuntatilat tulee saada käyttöön. Jos hanketta viivästetään kolme vuotta vuoteen 2023 tulee useampi vuosiluokka käymään koko alakoulun ilman liikuntatiloja. Tämä ei ole tasa-arvoista toimintaa Espoon kaupungilta.

Karhusuolla väistössä olevat koululaiset ovat erittäin ahtaissa väistötiloissa ilman ruokalaa ja liikuntatiloja. Lisäksi osa koulusta ei mahtunut Karhusuolla oleviin väistötiloihin, joten he ovat väistössä Lagstadissa. Karhusuolaiset oppilaat eivät saa käyttää Lagstadin salia liikuntaan vaan he käyvät kauempana Kannusillassa liikuntatunneilla. Karhusuolla oleville oppilaille ei ole osoitettu mitään väistötilaa liikuntaan eikä alueella ole muita mahdollisia tiloja kilometrien etäisyydellä. Kaikki Karhusuon koululaiset (oppilaita Miilukorvesta, Pitkäniitystä, Karhusuolta, Hirvisuolta, Nupurista, Kolmperästä, Nuuksiosta ja Kattilasta asti) ovat ilman ruokalaa ja liikuntatiloja. Näillä tiloilla ei opetussuunnitelman tavoitteet täyty.

Karhusuon yhteinäiskoulun kaikki asianmukaiset tilat on saatava käyttöön viimeistään vuonna 2020. Jos tämä ei toteudu, Espoossa ei toteudu alueiden tasa-arvo eikä erityisesti oppilaiden tasa-arvo. Toiset oppilaat ovat erittäin epäedullisessa asemassa toisiinsa nähden.

Espoon tulee hyväksyä kaikki Karhuson yhtenäiskoulun vaiheet investointiohjelmaansa viivyttelemättä ja kaikki tilat tulee olla valmiita viimeistään vuonna 2020 joko omassa omistuksessa tai leasing-sopimuksella.

 Veera Ruoho (PS)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Karhusuo, alueiden tasa-arvo, lapset

Espoolaisten veneet kuuluvat rantaan, eivät kaatopaikalle

Keskiviikko 19.10.2016 klo 22:05

Tein oheisen hylkäysesityksen viime maanantain 17.10 valtuustonkokousta varten, mutta tavan mukaisesti pitkittyneen kokouksen aikana sitä ei ehditty käsitellä, vaan asia pöydättiin seuraavaan kokoukseen 31.10.2016 :

Valtuusto esityslista 17.10.2016 Asianro 13

 Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen

 Hylkäysesitys

Valtuusto hylkää Ämmäsmäen asemakaavan muutosesityksen.

Perustelut :

 Suomenojan veneilijät ovat pitäneet Espoon valtuustotalolla kaksi eri kertaa mielenilmauksia keväällä/kesällä 2015 veneiden säilyttämiseksi Suomenojan satamassa.

 Jälkeenpäin valtuutetuille on lähetetty tiedote kompromissiratkaisusta, jonka mukaan pienet veneet siirrettäisiin Ämmäsmäelle Espoon Ämmässuon kaatopaikan vanhaan osaan Ämmäsmäelle ja isommat veneet saisivat jäädä Suomenojan satamaan.  Perussuomalaiset olivat Suomenojan satamassa 1.10.2016, jolloin tapasivat n.150 veneilijää, joista yksikään ei kannattanut veneiden siirtoa Ämmäsmäelle vaan päinvastoin pitivät ajatusta järjettömänä myös kestävän kehityksen näkökulmasta katsottuna. Veneiden keväisin ja syksyisin toistuva kuljetusralli 25 kilometrin päähän satamasta kaatopaikalle ja takaisin on vastoin Suomen sitoutumista vähentää päästöjä myös liikenteessä. (Liikenne tuottaa noin 20 % Suomen kasvihuonepäästöistä.)

Veneilijät myös kokivat, ettei kompromissiratkaisun syntymisessä mukana olleet veneilijät edustaneet heitä.  Haastatellut veneilijät kokevat asian siten, että ”rikkaiden isot veneet saavat jäädä Suomenojalle, kun taas köyhempien pienemmät veneet on kuljetettava lisäkustannuksin kaatopaikalle.” Veneilijöitä huolestuttaa myös paikan syrjäisyys, jolloin uhka omaisuusrikoksille kasvaa.

 Veneiden säilytyspaikkaa Ämmäsmäelle ovat myös paikalliset asukkaat vastustaneet lainmukaisen asemakaavan vastaisena ja virkistysalueen ja kaatopaikalta tulevien haittojen suoja-alueen pienenemisenä.

Erityistä huolta on aiheuttanut lisääntyvä liikenne jo nykyisellään paljon raskasta liikennettä sisältävällä Nupurintiellä, jonka varrella ei ole kevyenliikenteenväylää parantamassa heikkoa kevyenliikenteen liikenneturvallisuutta, vaikka valtuustoaloite kevyenliikenteenväylästä Nupurin päiväkodin kohdalta Brobackantien risteyksestä Kirkkonummen rajalle liikenneturvallisuuden parantamiseksi on tehty vuonna 2015.  

Lisäksi paikallinen asutus kokee epätasa-arvoisena sen, kun Ämmäsmäelle tulisi vesihuolto veneitä varten, mutta läheisen Mustanpurontien asukkaat joutuvat edelleen hakemaan juomavetensä muutaman kilometrin päästä huoltoaseman viereiseltä vesikraanasta, eikä kaupunki ole heille luvannut vesihuoltoa saastuneista kaivovesistään huolimatta.  

Veera Ruoho (PS)

Kommentoi kirjoitusta.

Yksi uhri, monta tekijää seksuaalirikoksessa

Keskiviikko 19.10.2016 klo 21:53

Luin Iltalehden uutisen, että kolme ulkomaalaistaustaista on pidätetty Raumalla epäiltynä alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016101922484949_uu.shtml)

Valitettettavasti näyttää siltä näin rikosuutisointeja kohtuutarkasti seuraavana, että  ilmiö, että useampi henkilö/ porukka, yhdessä ja yksissätuumin seksuaalirikosten tekijöinä, on tavallisempaa ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten taholta. Jos näin, niin mistä ihmeestä se johtuu?

Seksuaalirikoksiin syyllistyvät , oli ne etniseltä taustaltaan mitä tahansa ja että teko tehdään yksin tai yhdessä, on raukkamaista, mutta kyllä on raukkamaisuuden huippua porukalla käydä käsiksi, koska yksinäisellä uhrilla silloin entistäkin heikommat mahdollisuudet puolustautua.

Näen seksuaalirikokset alistamisen pahimpina muotoina, ja se on mielestäni yököttävää rasismia sukupuolen perusteella. Viittaan muutes kintaalla sille, että kansanedustajana en muka voisi puhua myös tabuistamme eli rikoksista, kun epäiltynä ulkomaalaiset. Jos kantasuomalaiset alkaisivat joukolla ahdistella, raiskata jne. yhtälailla siihen puuttuisin!

Emme saa antaa kuvaa maailmalle, että hyväksymme uusia ilmiöitä maaperällämme, kuten joukkoseksuaalisetahdistelut olivat viime uuden vuoden yönä, ja mitä tuo Iltalehden uutisessa oleva keissi ikinä pitääkään sisällään.

Tässä yhteydessä tuon jälleen kerran esiin senkin, että yhteiskuntamme on tehtävä kaikkensa, ettei täällä suvaita eikä piilotella lapsiavioliittoja. Tänään ulkoasianvaliokunnassa oli vieraanamme Laura Londén, YK:n apulaispääsihteeri ja YK:n väestörahasto UNFPAn hallinnosta vastaava varapääjohtaja, jolle esitin kysymykseni koskien tyttöjen oikeuksia sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä.

Hän sanoi, että pohjoismaalaisillla on vasta avautuneet silmät sille, että maailmassa on maita, jossa arvokonservatismi (joka siis tiettyjen maiden osalta pitää sisällään hyväksymisen lapsiavioliitoille monesti lainsäädännöstäänkin huolimatta) vain lisääntyy.

Itse olen työssäni nähnyt lapsivaimoja maha pystyssä ja tiedän kuinka hengenvaarallista lapsen on synnyttää. Rahasta tässä yhteydessä on kornia puhua, mutta yhteiskunta kehittyy myös taloudellisesti, kun lapset saisivat rauhassa kouluttautua sen sijaan, että pitävät äityiskuolleisuus tilastoja yllä vaarallisine raskauksineen liian nuorena. Lapsen keho ei ole tarkoitettu synnyttämiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seksuaalirikos, alaikäinen, sukupuoleen perustuva rasismi, alistaminen, lapsiavioliitot, Laura Londen, UNFPA,

Seksuaalinen ahdistelu -yhteiskunnan osoitettava teon moitittavuus jyrkästi

Lauantai 8.10.2016 klo 7:11 - Veera Ruoho

Täysistunnon puheenvuoro PTK962016 vp  

Torstai 6.10.2016


Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 11 §:n kumoamisesta

Lakialoite LA 35/2016 vp
VeeraRuoho ps ym.
17.56VeeraRuohops(esittelypuheenvuoro)

" Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa seksuaalisesta ahdistelusta ehdotetaan säädettäväksi virallisen syytteen alainen rikos. Seksuaalinen ahdistelu on säännelty rikoslain 20 luvun 5 a §:ssä, jonka mukaan "joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi." Seksuaalinen ahdistelu on tällä hetkellä asianomistajarikos, jolloin poliisilla on velvollisuus tutkia asiaa vain, jos asianomistaja vaatii rikoksesta rangaistusta.

Arvoisa puhemies! Hieman taustaa: Kun seksuaalinen ahdistelu tuli rikoslakiin 2014, näiden rikostutkintojen määrä oli reilun vuoden jälkeen suuri, mikä osoitti, että laille oli tarve ollut olemassa. Seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa tyypillisesti tapauksia, joissa joku koskettaa toista henkilöä luvatta genitaalialueelle, pakaroihin tai rintoihin niin, että kohde kokee tuon seksuaalisena — ja esimerkkinä uudenvuodenyöltä: teon kuvauksina oli lääppimistä, puristelua ja kasvojen nuolemista. Helsingin poliisilaitoksen mukaan ahdistelija on yleensä uhrille tuntematon, mutta Raiskauskriisikeskus Tukinainen kertoo, että heihin ovat ottaneet yhteyttä myös ihmiset, jotka ovat kertoneet joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi etenkin työpaikallaan. Seksuaalisen ahdistelun uhrit kokevat monta kertaa pelkoa työn jatkumisen puolesta, ja he miettivät, voiko tehdä rikosilmoitusta ja mitä siitä seuraa.

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen yhtenä kimmokkeena olivat tosiaan näiden viime uudenvuodenyönä Helsingissä tehdyiksi epäiltyjen ahdisteluiden tutkintaongelmat. Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio kertoi, kuinka oli asianomistajia, jotka eivät vaatineet rangaistusta mutta halusivat rikokset kuitenkin poliisin tietoon.
Seksuaalisen ahdistelun muuttaminen virallisen syytteen alaiseksi on perusteltua myös siksi, että Suomi korostaa ihmisoikeuksia mukaan lukien oikeutta turvallisuuteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen. Ihmisiä tulee suojella kaikenlaiselta seksuaaliselta ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta. Emme voi myöskään vähätellä seksuaalisen ahdistelun mahdollisia pitkäkestoisiakin vaikutuksia uhrin elämään.

Arvoisa puhemies! Lisäksi seksuaalisen ahdistelun erityisen toimenpiteistä luopumissäännöksen kumoamisen tarkoituksena on vähentää seksuaaliseen ahdisteluun syyllistyneen mahdollisuuksia välttää rikosoikeudellisia seuraamuksia esimerkiksi painostamalla asianomistajaa peruuttamaan tekemänsä rikosilmoitus tai pyytämään syytteen nostamatta jättämistä. Säännöksen kumoamisella ilmaistaisiin yhteiskunnan pitävän seksuaalista ahdistelua rangaistavana tekona, jonka moitittavuus ei riipu siitä, haluaako asianomistaja syytettä nostettavaksi vai ei.

Seksuaalisesta ahdistelusta syyttäminen asettamatta asianomistajan pyyntöä erityiseksi perusteeksi jättää syyte nostamatta saattaisi myös vähentää seksuaalisen ahdistelun uhreihin kohdistuvaa painostusta. Toisaalta asianomistajan pyyntö jättää syyte nostamatta olisi edelleen mahdollista ottaa huomioon yhtenä tekijänä kohtuusperustetta sovellettaessa."

Samassa keskustelussa myöhemmin pitämäni puheenvuoro:

18.08 VeeraRuoho ps

"Arvoisa puhemies!

Haluaisin kiittää tässä edustajakollegoita hyvistä puheenvuoroista, ja erityisesti kosketti ja ilahdutti se, että ymmärretään se uhrin asema, miltä se tuntuu olla tällaisen uhrina. Niin kuin aikaisemmin omassa puheessani viittasin myös, jos tätä tapahtuu työkulttuureissa, niin sitä ihminen monta kertaa sitten pelkää sen oman työnsäkin puolesta, miten sille käy, jatkuuko se työsuhde sitten, jos ilmoittaa eteenpäin tällaisesta epätoivottavasta käytöksestä.

Eilen minä viimeksi, arvoisa puhemies, kuulin ystävältäni tapauksen ja kuvauksen, joka ilmiselvästi oli seksuaalista ahdistelua, mutta kuitenkin siinä samalla kumpikin tiedostettiin se tilanne, että tämä tietynlainen normikulttuuri, mikä meillä on sosiaalisessa käyttäytymisessä ja muussa, tavallaan estää sen, että sitä asiaa vietäisiin eteenpäin. Näkisin todellakin, että se helpottaisi sitä uhrin asemaa, kun vastuu menisi niin kuin aikaisemmin, kun oli kyse pahoinpitelyn tulemisesta myöskin yksityisellä alueella virallisen syytteen alaiseksi. Vähän saman logiikan näkisin tässä asiassa tarpeellisena. — Kiitos."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seksuaalinen ahdistelu, virallisen syytteen alainen, ihmisoikeudet,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »